Yliopistoissa yt-neuvottelujen kevät
Tuotannollista ja taloudellista syistä tehtävät
irtisanomiset ovat tätä keväänä iskeneet
yliopistoihin. Yhteistoimintaneuvottelujen
kierroksen aloitti Oulun yliopisto.
Huhtikuussa mukaan liittyi Itä-Suomen
yliopisto. Myäs monissa muissa yliopistoissa
on meneillään tai edessä henkilästään
kohdistuvia toimenpiteitä. Näyttääkin siltä,
että yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat
tulleet yliopistoihin jäädäkseen.
Yhteistoimintaneuvottelut kertovat karua kieltään
yliopistojen rahoitustilanteesta. Professoriliiton
puheenjohtaja Risto Laitinen valaisi rahoitusahdinkoa
Acatiimin viime numeron pääkirjoituksessaan,
jota Helsingin Sanomat siteerasi 1. huhtikuuta.
Vaikka yliopistot eivät ole enää valtiollisia,
valtionhallinnon tuottavuusohjelma niistää niiden
rahoitusta 23 miljoonalla tänä vuonna. Päättäjät
lupasivat turvata yliopistojen maksuvalmiuden
yliopistouudistuksen käynnistysvuonna,
mutta yt-neuvottelut osoittavat, että maksuvalmiutta
paikataankin henkilästävähennyksin.
Uuden yliopistolain myätä yliopistohenkilästä
on tyäsuhteessa. Suuri syy siihen, miksi yliopistojen
johto halusi päästä eroon virkasuhteista, oli
juuri tyäsuhteisiin liittyvä “joustavuus”. Tänä keväänä
tämä joustavuus on paljastanut karvansa.
Opetus- ja tutkimushenkilästä vähenee
Oulussa 39:lla
- Kova ruljanssi se oli, kommentoi jukolainen
pääluottamusmies Kimmo Kontio Oulun yliopiston
yt-neuvotteluja.
Oulun yliopiston hallitus julkisti 31.3. päätäksen,
jonka mukaan yliopisto vähentää seuraavan
kolmen vuoden aikana henkilästäään 180 henkilätyävuoden
verran. Yliopiston 8-9 miljoonan euron
säästätavoite merkitsee sitä, että irtisanomisia
tulee kaikkiaan 68, eläkkeelle siirtyy 71 ja määräaikaisten
tyäsuhteita päättyy 36. Lisäksi kategoriaan
’muut’ lukeutuu viisi henkilää, joissa on mm.
omasta tahdostaan irtisanoutuvia tai tyäpaikkaa
vaihtavia.
- Opetus- ja tutkimushenkilästää vähennetään
yhteensä 39: eläkkeelle siirretään 11, määräaikaisuuksia
loppuu 13 ja irtisanomisia tulee 15, kertoo
jukolainen pääluottamusmies Kimmo Kontio.
Viikon 15 aikana tiedekunnista alettiin saada
henkilätason tietoja. Irtisanottaville järjestetään 4.
toukokuuta tiedotustilaisuus, jossa on paikalla
tyävoimaviranomaisia sekä tyänantajan edustajia
kertomassa tukitoimista. Asianosaisille on jo tehty
materiaalipaketti, joka sisältää tietoa mm. muutos-
ja tyättämyysturvasta.
Väen vähentämiset kohdistuvat siten, että tiedekunnista
vähennetään 108, erillislaitoksista 30
ja hallintopalveluista 42. Eniten julkisuutta on
saanut Kajaanin luokanopettajakoulutuksen siirtäminen
Oulun kampukselle. Kajaanin yliopistokeskus keskittyy aikuiskoulutukseen sekä mittausja
tietojärjestelmien tutkimukseen ja koulutukseen
CEMIS-innovaatiokeskuksen puitteissa.
Koulutuksen voimavaroja suunnataan uudelleen
luopumalla kliinisestä laboratoriotieteestä ja radiografiasta
Oulussa ja tietojenkäsittelytieteiden
koulutuksesta Kajaanissa. Tietojenkäsittelytieteitä
voi edelleen opiskella Oulussa. Kielikeskuksessa
luovutaan ei-pakollisten kielten opetuksesta ja
suunnataan voimavaroja tutkintokoulutuksen tukemiseen.
Tukitehtäviä tehostetaan mm. yhdistämällä laboratorioita
ja tyäpajoja, muodostamalla tiedekuntakohtaisia
palvelupisteitä sekä ulkoistamalla
tehtäviä edelleen soveltuvin osin.
Itä-Suomessa väkeä lähtee prosenteissa Oulua enemmän
Itä-Suomen yliopistossa käynnistettiin 13.4. yhteistoimintaneuvottelut
koskien hallinto- ja tukipalveluja.
- Hyvässä hengessä käytiin toimintamallit läpi
sekä päätettiin siitä, että kuuden viikon aikana
kokoonnutaan kerran viikossa, kommentoi jukolainen
pääluottamusmies Antero Puhakka ensimmäistä
yt-kokousta.
Yt-neuvottelujen piirissä on noin 380 henkilää.
Neuvottelut eivät näillä näkymin koske tutkimus-
ja opetushenkilästää. Alustavan arvion mukaan
henkilästän vähennystarve on 80 henkilätyävuotta.
- Näiden lukujen valossa meillä aiotaan vähentää
prosenteissa enemmän kuin Oulun yliopistossa,
Puhakka huomauttaa.
Ensimmäisessä yt-kokouksessa väen vähentämisen
tarvetta perusteltiin talousluvuilla, vaikka
Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa (6.4.) kärkeen
nostettiin kahden yliopistojen yhdistymisestä johtuva
täiden uudelleenorganisointi. Yliopiston
käyttätalous on alijäämäinen. Itä-Suomen yliopiston
hallitus on päättänyt asettaa vuoden 2011 tavoitteeksi
vähintään 1,1 miljoonan euron siirtämistä
vuoden 2010 hallinnon ja tukipalveluiden
kehyksistä tutkimuksen ja opetuksen vahvistamiseen.
Tuotannollisista ja taloudellisista syistä sekä
toiminnan uudelleen järjestelyjen perusteella käytävät
neuvottelut koskevat hallintokeskuksen, tietotekniikkakeskuksen,
kirjaston ja oppimiskeskuksen henkiläkuntaa sekä luonnontieteiden ja
metsätieteiden tiedekunnan osalta Ekologian tutkimusinstituutin
tukipalvelutehtävissä ja kalantutkimusyksikässä
tyäskenteleviä henkiläitä. Jukolaista
väkeä tilanne koskee etenkin kirjastossa
sekä hallinnossa.
Yliopiston tiedotteen mukaan ensisijaisesti
säästäjä pyritään läytämään selvittämällä mahdollisuuksia
määräaikaisten tyäsopimusten jatkamatta
jättämisellä, uudelleen sijoittamalla muihin
yksikäihin, eläkkeelle siirtymisillä sekä muilla
mahdollisilla keinoilla. Hallinnon ja tukipalveluiden
toimintoja organisoidaan uudelleen ja mahdollisia
ulkoistamisia harkitaan. Mikäli säästäjä ei
muilla toimenpiteillä voida saavuttaa, tämä voi
johtaa tyäntekijäiden irtisanomisiin, lomauttamisiin
tai osa-aikaistamisiin taloudellisella ja tuotannollisella
perusteella.
Tampereella yt-aloite pääluottamusmiehiltä
Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lisäksi myäs
muut OKL-filiaalit ovat liipaisimella. (ks. s.16)
Hämeessä kohistaan Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen
mahdollisesta siirtämisestä
Tampereelle. Tampereen yliopiston johto on keskustellut
asiasta opetusministeriän väen kanssa,
joka puoltaa pienten alueellisten yksikäiden keskittämistä
emoyliopiston yhteyteen.
Tampereen yliopiston pääluottamusmiehet
ovat lähettäneet rehtori Kaija Hollille kirjeen
(12.4.), jossa he esittävät huolestumisensa yhteistoimintamenettelyn
toteutumisesta Hämeenlinnan
OKL:n osalta. He pitävät mahdollisena, että
muutoskaavailujen valmistelussa ja tiedotuksessa
ei ole noudatettu yhteistoimintalakia. Tampereen
tilannetta voikin pitää poikkeuksena yt-neuvottelujen
keväässä: siellä aloite yhteistoimintamenettelyn
aloittamisesta on tullut henkilästän taholta.
Pääluottamusmiehet katsovat, että Hämeenlinnan
opettajankoulutuslaitokseen kohdistuu suunnitelmia,
joilla on hyvin voimakkaita vaikutuksia henkilästän
asemaan.
Tämän lehden painoon mennessä pääluottamusmiesten
kirjeeseen ei vielä ollut vastattu.
Rehtori Kaija Hollin mukaan Hämeenlinnan
OKL:n suhteen ei ole tehty vielä mitään ehdotusta,
päätäksestä puhumattakaan.
- Lakkauttamassa ei olla mitään, mutta toki toimintojen keskittäminen yliopiston strategian
mukaan otetaan harkintaan kaikessa meidän toiminnassa
ja silloin HKL:n siirtomahdollisuus tullee
myäs harkintaan.
- On luonnollista, että YT-neuvottelut käydään
joka tapauksessa ennen kuin edes ehdotusta tehdään,
puhumattakaan ennen kuin mistään päätetään.
Aloiteoikeutta voi käyttää, mutta kiirettä tässä
asiassa on vaikea ymmärtää, Holli huomauttaa.
Jyväskylässä täydennyskoulutuskeskuksen
väen yt:t
Jyväskylän yliopistossa täydennyskoulutuskeskusta
koskevat yt-neuvottelut aloitettiin 21. huhtikuuta.
Yliopiston täydennyskoulutuskeskus yhtiäitetään,
osa toiminnoista siirretään tiedekuntiin
ja osa lopetetaan. Yt:t kohdistuvat alle 40 henkilään.
- Jokaisen täykkäriläisen tyänkuva muuttuu.
Hyvin menestynyt keskus pilkotaan osiin, jukolaisten
pääluottamusmies Hannu Jalkanen toteaa.
Muutenkin yliopistossa on aloiteltu henkilästään
kohdistuvia toimenpiteitä: iso joukko määräaikaisuuksia
loppui vuoden vaihteessa. Tässä oli
paljon tutkijakuntaakin. Hannu Jalkasen mukaan
vuoden vaihtuessa henkilästä vaihtui 300:lla.
Raha ratkaisee, miten käy
Lapin yliopistossa ei ole vireillä väenvähennyksiä,
mutta pääluottamusmies Jarmo Kiurun mukaan
ihan tarkkaan asiaa on vaikea arvioida, sillä esimerkiksi
määräaikaisten osalta tilanteen seuraaminen
on hankalaa.
- Meille on annettu infoa, että pari vuotta olisi
aikaa hengähtää ja etsiä pidemmän jänteen ratkaisuja
‘rationalisointipaineisiin’ yhteistyästä
Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen
kanssa. Yhteistyän etuja on etsitty mm.
kielten opetuksesta, matkailualan koulutuksesta ja
kirjastoista, Kiuru kertoo.
Opetusministeriä on asettanut tyäryhmän,
joka on saanut toimekseen miettiä näiden eri julkisten
tahojen toimijoiden toimintojen jonkinasteista
yhteen sulauttamista. Hommaa mainostetaan
uraa uurtavaksi – onhan se poikkihallinnollinen
kunnallis- ja valtionhallinnon rajat ylittäen.
Turun yliopiston jukolainen pääluottamusmies Eero Kuparinen on käynyt yksittäisiä ytneuvotteluja,
jotka johtuvat Turun kauppakorkeakoulun
yhdistymisestä Turun yliopistoon. Hänen
tietojensa mukaan nämä yt:t eivät ole johtaneet
irtisanomisiin.
- Isomman mittakaavan yt-neuvottelujen tarpeesta
en ole yliopiston sisällä kuullut, Kuparinen
toteaa.
Tosin yliopiston rahatilanteesta ei ole kovin
tarkkaa tietoa. Tiedekunnan laativat paraikaa
henkilästäsuunnitelmiaan.
- Tulevaisuudesta ei vielä kukaan tiedä. Raha
ratkaisee, miten käy, Kuparinen lisää.
Kirsti Sintonen
|