Kirja-arviot
|
Moraali ylittää talouden
Sari Kivistö, Sami Pihlström & Matti
Tolonen (toim.):
Talous ja moraali.
Gaudeamus 2016. 396 s.
|
Kaikki myöntävät, että nykyään
talous on ottanut valtaansa koko
kulttuurin kieltä, tiedettä ja moraalia
myöten. Millekään kirjalle ei
voisikaan olla suurempaa tilausta
kuin talouden ja moraalin välistä
suhdetta setvivälle. Talous ja moraali
-kirja on siitäkin kiintoisa
ja haastava, että samojen kansien
väliin ovat kokoontuneet keskustelemaan
aiheesta niin filosofit ja
muut yliopistoihmiset kuin politiikan
ja talouselämän vaikuttajat.
Erilaisia näkökulmia vaikeaan
aiheeseen avaavat muun muassa
Pekka Sulkunen, Sami Pihlström,
Jyri Liukko, Björn Wahlroos, Sixten
Korkman, Erkki Liikanen ja
Juhana Vartiainen. Teemoja ovat
muun muassa inhimillinen johtaminen,
vaikeasti jäljitettävät talousrikokset,
rahoitusmarkkinat ja
talouskriisi, markkinatalouden ja
hyvinvointivaltion liitto ja lahjatalouden
suhde hyötytalouteen.
Kaikki kirjoittajat myöntävät,
että markkinatalouskaan ei olisi
mahdollinen ilman moraalia. Nykyinen
talouskriisi kertoo siitä,
mitä tapahtuu, kun tärkeä arvo,
luottamus, yllättäen pettää.
Kiintoisinta kirjassa ovat kuitenkin
historialliset tarkastelut.
Moraali ja talous ovat ajattelun
historiassa aina kulkeneet käsi
kädessä Aristoteleesta Adam
Smithiin, ja vasta 1900-luvun
puolivälissä ne erotettiin omalakisiksi
kokonaisuuksiksi kuuluisan
Chicagon koulukunnan toimesta.
Aristoteleen mukaan elämän
tarkoitus on hyvä tasapainoinen
elämä, joka pohjautuu ihmisen
luonnollisiin tarpeisiin. Talouden
tehtävä on palvella näitä tarpeita.
Rikkauksien yletön haaliminen
on paheellista, ja erityisesti toisen
ahdingosta hyötyvä koron kiskonta
on luonnotonta.
Myös markkinatalouden isänä
pidetty Adam Smith oli pohjimmiltaan
moraalifilosofi. Elämän
tarkoitus on onnellisuus, mutta
onnea ei tuo omaisuuden kasaaminen,
vaan mielenrauha, Smith
toteaa kirjassaan Moraalituntojen
teoria. Rikkaus ja sen ruokkima
turhamaisuus ja ylimielisyys pikemminkin
karkottavat mielenrauhan.
Buddhalaisuuden ja stoalaisuuden
mieleen tuoden Smith
toteaa, että mielenrauhan löytänyt
voi olla onnellinen missä tahansa
yhteiskunnallisessa asemassa.
Entä tieto ja tiede ja niiden pyhätöt
yliopistot? Platonin ja Aristoteleen
mukaan tietoa ei voi mitata
rahassa; se ei ole väline, vaan päämäärä
itsessään, eivätkä oppineet
omista tietoa, jota jakavat oppilailleen.
Tosin se, että totuudella ei
ole hintaa, aiheutti myös sen, että
keskiajalla opettajien ja pappien
palkanmaksu oli vaikeaa.
Kirjassa todetaan että nykyajan
yliopistoissa vielä elää tämä
perinne. Yliopistoihmiset eivät
toimi minuuttipalkalla kuten
vaikkapa asianajajat, vaan jakavat
tietoa avoimesti kaikille. Selvää
on, että tiukat tehokkuusvaatimukset
ja tarkat tulosmittarit vaikeuttavat
tätä tehtävää.
Kirjan epilogikirjoituksessa
kohotetaan moraali ylitse kaiken
muun. Moraalin perusolemus on
ylivertaisuus. Eli moraalin tulee
olla tärkeämpää kuin mikään muu
on kyse sitten taloudesta, kansakunnan
edusta tai omasta hyvinvoinnista.
Moraalilla ei näin ole
hintaa, eikä rahan lahjoittamisella
lastensairaalan rakentamiseen tai
upporikkaiden popmuusikoiden
hyväntekeväisyyskonserteilla
kehitysmaiden hyväksi voi ostaa
itselleen hyvää omaatuntoa.
Moraalin ylivertaisuus koskee
myös tiedettä ja sen kehitystä,
minkä eettisistä kieroutumista
esimerkiksi Mary Shelleyn Frankenstein
kertoo.
Moraalilla ei ole mitään erityistä
paikkaa tai aluetta, se ei ole
vain yksi asia muiden joukossa.
Moraali on kaikkialla kuin avaruus
tai ilma, jota ilman emme voi elää
emmekä toimia.
Pekka Wahlstedt
|
Viisas vaikuttaja välittää ihmisistä
Eevastiina Gjerstad:
Näin vaikutat. Vaikuttamisen psykologia arjessa ja työssä. Docendo, 2015.
|
Kasvatustieteen tohtori, teologian
maisteri Eevastiina Gjerstadin
kirja on ensimmäinen suomalainen
laaja-alaisesti vaikuttamista
käsittelevä teos. "Vaikuttamiseen
liittyvät tieteelliset tutkimukset
ovat ponnahtaneet tietoisuuteen
aivan eri tavoin kuin monet muut
tutkimukset ja onnistuneet muuttamaan
tapaamme hahmottaa
todellisuutta", Gjeststad toteaa.
"Vaikuttamistutkimuksiin
tutustumisen jälkeen on selviö,
että jokaiseen meistä pystytään
vaikuttamaan enemmän kuin uskommekaan.
Tutkijat huomasivat,
että esimerkiksi Yhdysvalloissa
hienovarainen Reagan myönteinen
puolueellisuus uutistenlukijan
kasvoilla vaikutti kyseisen
uutiskanavan äänestyskäyttäytymiseen."
"Erityisen yleinen on luulo ja
uskomus, että juuri minä pystyn
vastustamaan vaikuttamisyrityksiä
paremmin kuin muut ihmiset.
Ihmisten välillä on kyllä eroja
vaikuttumisherkkyydessä, mutta
meistä jokaisella on alttius vaikuttua",
Gjertad muistuttaa.
Kirjassa käsitellään ihmismielen
psykologisia vääristymiä,
joita tiedostamalla voi tehdä
tietoisempia valintoja. Toisaalta
ihmisen on syytä osata myös vaikuttua.
Rakentava vuorovaikutus
on vuoronperään vaikuttamista ja
vaikuttumista.
Vaikuttamisen kulmakiviä
ovat välittäminen, henkilökohtaisuus,
koskettavuus, mieleenpainuvuus
ja yllätyksellisyys.
Gjerstad käsittelee kirjassaan
tapausesimerkkinä mm. Pekka
Haaviston presidenttikampanjaa,
joka kirjoittajan mielestä onnistui
osittain siksi, että siitä huokui
välittäminen. Toisaalta välittäminen
on myös vaikuttamisen kompastuskivi.
"Ihmiset olettavat, että heistä
välitetään! Jos joku osoittaa
sanoillaan tai teoillaan välinpitämättömyyttä,
vedämme tukemme
pois tällaiselta ihmiseltä."
Gjerstad käsittelee mitä tärkeintä
kysymystä, vaikuttamisen
etiikkaa, käytännön esimerkkinä
filosofi Pekka Himasen kohuprojekti.
"Koko kohuhan alkoi siitä,
kun suuri joukko kansalaisia koki
syvää epäoikeudenmukaisuutta
Himasen projektin tiimoilta. Tutkijat
kokivat, että heitä kohdeltiin
epäreilusti, kun heillä ei ollut
mahdollisuutta hakea tai saada
vastaavaa rahoitusta", Gjerstad
toteaa.
"Filosofi Himasen projektirahoituksessa
ei pystytty pitämään
oikeudenmukaisuuden kulmaa
pystyssä, vaan se romahti ryskyen.
Tutkimusten mukaan oikeudenmukaisuuden
vaatimus ohjaa
käyttäytymistämme enemmän
kuin rationaaliset seikat. Saatamme
tutkimusten mukaan valita
oikeudenmukaisuuden jopa yli
oman etumme!"
Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta
lisää myös omaa itsekästä
käyttäytymistämme. Huonosti
kohdeltu työntekijä vastaa samalla
mitalla työnantajalle. Viisas vaikuttaja
vaalii siis oikeudenmukaisuuden
arvoa erittäin huolellisesti.
Rehellisyys ja vastuuntunto
ovat kaikkialla maailmassa muita
arvoja tärkeämpiä ja ihmiset kokevat
tulevansa huijatuiksi, jos
näitä arvoja ei noudateta.
"Tunne aidosti kuulluksi tulemisesta
on ihmisten mielissä
yhteydessä välittämiseen tunteeseen",
Gjerstad opastaa vaikuttajaa,
joka haluaa olla viisas ja
suosittu.
Tuula-Maria Ahonen
- Painetussa lehdessä sivu 48
|