Tutkimukseen
panostetaan
täysillä - opetus
hoidetaan hyvin
Netta Keret ja Panu Välimäki harmittelevat
tilannetta, jossa nuoren tutkijan
on järkevintä panostaa erinomaiseen
tutkimukseen jopa opettamisen kustannuksella,
koska vakituisen akateemisen
uran saanti näyttää niin haastavalta.
Oulun yliopiston eläinmuseon
näyttelyssä on keväisenä arkiaamuna
hiljaista. Kolmisenkymmentätuhatta
käyntiä vuodessa
keräävä näyttely saa väistyä nykyisistä
tiloistaan viimeistään
vuoden 2017 loppuun mennessä, koska yliopisto haluaa
säästää tilakustannuksissa. Samalla näyttelyn
kanssa samoissa tiloissa olevat työhuoneet suljetaan
ja niissä työskentelevä henkilökunta muuttaa ahtaampiin
tiloihin.
Muutokset tuovat luonnollisesti pientä stressiä,
mutta monelle isompi huolenaihe liittyy uranäkymiin.
Kun eläinekologian tohtori Panu Välimäki ja
saman alan tohtorikoulutettava Netta Keret miettivät
ammatillista tulevaisuuttaan, molempien mielestä
näkyvät ovat haastavat. Kumpaakin kiinnostaisi
tulevaisuudessa vakituinen työpaikka yliopistossa,
mutta mahdollisuuksia on tarjolla vähänlaisesti. Sen
vuoksi molemmat näkevät, että erinomaiseen opettamiseen
panostamisen sijaan oman uran kannalta
on järkevämpää panostaa ennen kaikkea erinomaisen
tutkimuksen tekemiseen.
- Tutkimukseen tulee panostettua täysillä, opetus
hoidetaan hyvin, Välimäki sanoo.
Hän korostaa, että kyse ei ole siitä, etteikö opettaminen
kiinnostaisi. Sen erinomaisesta suorittamisesta
ei vaan palkita läheskään samassa määrin kuin
hyvästä tutkimuksesta.
Johdolla ja tutkijoilla sama tilannekuva
Pahimmillaan ongelma koskettaa perustutkintoopiskelijoiden
saaman opetuksen laatua - varsinkin,
jos resurssit ovat muutenkin koko ajan kortilla.
Jos uransa alussa olevien tutkijoiden intressi on
keskittyä voimakkaasti vain oman tutkimusuran
edistämiseen, jää opettaminen väkisin vähemmälle
huomiolle kuin se jäisi tilanteessa, jossa myös hyvästä
opettamisesta palkittaisiin työmahdollisuuksilla.
Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ymmärtää
tilanteen nuoren tutkijoiden näkökulmasta.
- Kyllä mä jaan tilannekuvan.
Niinimäki muistuttaa, että yliopistolla ei ole mitään mahdollisuutta tarjota työtä kaikille
väitöskirjan tekijöille. Hän kuitenkin
myöntää, että yliopisto voisi tehdä
nykyistä parempaa työtä sen eteen, että
nuoret tutkijat näkisivät jo tutkijanuransa
alussa kaikki mahdolliset urapolut.
- Tietysti meillä on post doc -ohjelmia
ja tenure track (akateeminen
urapolku), mutta toivoisin, että nuoret
tutkijat näkisivät entistä kirkkaammin
muitakin kuin akateemisia työllistymismahdollisuuksia,
Niinimäki sanoo.
Saman toiveen jakaa moni muukin.
Ja vaikka tilanne ei koske kaikkia yliopistoja
tai tieteenaloja täysin samalla
tavalla, trendi koskee koko Suomea.
Pelkästään vuosien 2011 ja 2015 välillä
vuosittain valmistuneiden tohtorien
määrä on noussut 1206 tohtorista
1881:een. Opetus- ja kulttuuriministeriön
raportissa maalaillaan toiveita tohtorien
työllistymisestä etenkin yliopistojen
ulkopuolelle.
Välimäki ja Keret ymmärtävä tilanteen,
mutta he molemmat haluaisivat
ensisijaisesti toimia jatkossakin akateemisessa
maailmassa. Niin haluaa moni
muukin. Se tarkoittaa, että kilpailu on
kovaa, ja useat nuoret tutkijat eivät pysy
lähimainkaan 1600 tunnin vuosityömäärässä,
jolta palkka maksetaan.
- Esimerkiksi kesällä oli normaalia
enemmän töitä ja laitoin työtunteja ylös.
Silloin tuli 136 tunnin viikkoja. Siitä voi
äkkiä laskea, paljonko sama tahti tekisi
vuodessa, Välimäki antaa esimerkin.
Hänen mukaansa työtä on yksiselitteisesti
pakko tehdä enemmän, jos haluaa
tehdä erinomaista tutkimusta.
- Tilanne olisi eri, jos yliopisto rekrytoisi
enemmän. Silloin muutkin kuin
tutkimus painaisi rekrytoitaessa vaakakupissa.
Jatkuvuuden takaamisessa haasteita
Hankalimmillaan tilanne on, kun määräaikaiset
sopimukset ovat loppumassa
ja opetustehtäviin tutkimusta enemmän
keskittyneiden jatko on vaakalaudalla.
Oulun yliopiston toimintaa useilla
vuosikymmenillä nähnyt eläintieteen
professori Markku Orell ei halua puhua
tuollaisten tilanteiden kohtaamisesta
nimillä tai edes esimerkeillä, mutta pelkästään
hänen olemuksestaan huomaa,
että professori joutuu pähkäilemään
uudenlaisia kysymyksiä voidakseen
taata opetuksen jatkuvuuden ja laadun
yksikössään.
Jouko Niinimäen mukaan tilanne on
hankala, jos tutkimus ja opettaminen
asetetaan vastakkain.
- Tavoitteemme on, että uudessa
organisaatiossa varataan riittävät resurssit
opetukselle ja yleensäkin koulutuksen
kehittämiselle.
Niinimäki muistuttaa, että väitöstutkimukseen
keskittyvällä tutkijalla
opetuskuorma on usein joka tapauksessa
pieni.
- Itse ainakin muistan opettamisen
henkireikänä. Se oli mahdollisuus kertoa
omasta tutkimuksesta muille ihmisille.
Niinimäki kuitenkin myöntää, että
kukaan ei voita, jos opetuksen ja tutkimisen
välillä näyttäytyy vastakkainasettelua
henkilökunnan mietteissä.
- Se ei olisi yliopiston etu, että opetus
ja tutkimus kilpailisivat keskenään,
tai että opetustehtävä nähtäisiin vähemmän
palkitsevana kuin tutkimus,
Niinimäki sanoo.
Niinimäki haluaa pitää kiinni siitä,
että uusia vakansseja ei automaattisesti
avata eläköityneiden tilalle.
- Sellaisesta historiallisesta oppituolijärjestelmästä
emme halua pitää
kiinni. Sen sijaan tarkoitus on rekrytoida
parhaat mahdolliset ammattilaiset
ja luoda jokaiselle tutkijalle kuva siitä,
millä ehdoilla yliopistossa pystyy etenemään.
Välimäki ja Keret eivät kaipaa takaisin
oppituolijärjestelmään, mutta
toivoisivat enemmän akateemisia uramahdollisuuksia.
Tällä hetkellä tohtoriksi
valmistunut saa hyvin usein itse
huolehtia rahoituksensa riittävyydestä
ja jatkuvuudesta.
- Siinä suhteessa tilanne on melko epämiellyttävä. Pitkän aikajänteen uranäkymät ovat
epävarmoja, post doc -tutkijana toimiva Välimäki
täsmentää.
Netta Keret on parhaimmillaan nelivuotisessa
työsuhteessa yliopistoon, joten hänellä ei ole akuuttia
huolta tutkimuksensa rahoittamisesta.
- Siitä olen kiitollinen, mutta sen jälkeen kaikki
on auki.
Resursseja liian vähän käytössä
Professori Markku Orell on nähnyt Oulun yliopiston
kasvamisen ja 90-luvulta alkanutta muutosta
hän kuvaa vähittäiseksi kuihtumiseksi. Konkreettisesti
kuihtuminen näkyy vakanssien ja resurssien merkittävänä vähenemisenä. Orellia harmittaa, että
vaikka tutkijat kuinka parantavat tulostaan, se ei
välttämättä näy resurssien parantumisena.
Meidän näkökulmasta ongelma on, että rahaa
on jatkuvasti liian vähän. Emme voi rekrytoida, eikä
eläköityneiden tilalle oteta ainakaan automaattisesti
uusia, Orell sanoo.
Hänen mukaansa muutama vuosikymmen sitten
akateemisesta urasta innostunut maisteri saattoi
useinkin tienata elantonsa opettamalla, jolloin väitöskirjaa
oli mahdollista työstää samalla. Nykyään
moinen on useimmiten mahdotonta, koska tuntiopetusrahaa
on niin vähän käytössä.
- Huippuajat olivat joskus 80-luvun lopussa,
ehkä 90-luvun alussa, Orell jatkaa.
Panu Välimäkikin on nähnyt huomattavasti lyhemmän
uransa aikana myös tiedekuntansa ja laitoksensa
kutistumista. Hän kuitenkin korostaa, että
jossain määrin esimerkiksi tilojen kutistaminen on
ollut paikallaankin.
- Tilat meillä oli jossain vaiheessa nyt ajateltuna
ehkä kohtuuttoman suuret, hän täsmentää.
Välimäki korostaa, että suurimmaksi osaksi asiat
ovat kuitenkin hyvin. Tiedettä tehdään kunnianhimoisesti
ja hyvissä, vaikkakin kuihtuvissa, tiloissa.
Resurssitkin ovat kohdallaan silloin kun työtä on,
mutta tulevaisuus ja rahoituksen riittäminen mietityttävät.
Teksti Ville Koivuniemi
Kuvat Joel Karppanen
Yrittäjyydestä entistä merkittävämpi
uravaihtoehto tohtorille
Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki toivoisi, että tohtorit
näkisivät tulevaisuudessa entistä laajemmalle mahdollisuuksia.
Hän toivoo, että tohtorit työllistyvät jatkossa yksityiselle ja julkiselle
sektorille sekä alkavat yrittäjiksi.
- Kyllä me halutaan tuoda ihmisille työelämärelevanssia monipuolisesti,
ja yrittäjähenkisyys on osa sitä, Niinimäki muistuttaa.
Ilman näyttöjä puheet yrittäjyydestä voisi kuitata puhumisena
lämpimikseen. Oulun yliopisto nimesi vuoden 2015 kuitenkin
yrittäjyyden teemavuodeksi. Lisäksi Oulun yliopisto järjestää 25
opintopisteen laajuista yrittäjyyden sivuainekokonaisuutta. Kokonaisuuden
tarkoitus on antaa käytännöllisiä eväitä yrittäjyyteen.
Niinimäki korostaa, että samaan tapaan kuin maisteritutkintojen
kohdalla, yliopisto haluaa kouluttaa tohtoreita myös muiden
tarpeisiin.
- Toivoisimme, että se yrittäjyys olisi yksi varteenotettava
työllistymisen vaihtoehto.
- Painetussa lehdessä sivu 34
|