Jotkut apurahat ovat verottomia, jotkut eivät
On jälleen se aika vuodesta, kun esitäytetyt veroilmoitukset
putkahtavat verovelvollisille. Seuraavassa kertausta
apurahojen verotukseen liittyvistä kysymyksistä.
Verohallinto on ohjeistanut apurahojen
ja stipendien verokysymyksiä
ohjeessaan 20.10.2014, joka löytyy
verohallinnon sivuilta Syventävät
vero-ohjeet. Ohjeessa käsitellään
luonnollisen henkilön saamien erilaisten apurahojen,
stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden
palkintojen tuloverotusta. Seuraavassa tuodaan
tämän pohjalta esille muutamia seikkoja,
joita jokaisen apurahansaajan on hyvä tietää.
Apurahojen verotuksesta säädetään tuloverolain
82 §:ssä ja sen mukaan muun muassa
seuraavat apurahat ovat verovapaita: stipendi tai
muu apuraha, joka on saatu opintoja, tieteellistä
tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten ja
tunnustuspalkinto tieteellisestä, taiteellisesta
tai yleishyödyllisestä toiminnasta. Olennaista on näin se, että tarkoitus on ollut tämä eikä kysymys
ole esimerkiksi toisen lukuun tehdystä työstä.
Muulta kuin valtiolta, kunnalta tai muulta
julkisyhteisöltä taikka Pohjoismaiden neuvostolta
saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat
sekä palkinnot ovat kuitenkin veronalaista tuloa
siltä osin, kuin niiden sekä julkisyhteisöiltä ja
Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien,
muiden apurahojen, opintorahojen ja palkintojen
yhteenlaskettu määrä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä
johtuneiden menojen vähentämisen
jälkeen verovuonna ylittää valtion taiteilija-apurahan
vuotuisen määrän.
Julkisyhteisöjä, joilta saadut apurahat, stipendit
ja opintorahat sekä palkinnot ovat kokonaan verovapaita,
on muun muassa Suomen Akatemia.
Yliopistoista valtaosa on itsenäisiä julkisoikeudellisia
laitoksia ja muutamat ovat oikeudelliselta
muodoltaan itsenäisiä yksityisoikeudellisia säätiöitä.
Verotuksessa kumpaakaan ryhmää ei pidetä
julkisyhteisönä. Julkisyhteisöjä eivät ole tässä yhteydessä
myöskään esimerkiksi yksityistaloudelliset
yhdistykset ja säätiöt, rekisteröidyt yhdistykset
ja poliittiset puolueet eivätkä ulkomaiset
julkisyhteisöt.
Yksityisten edellä mainittuihin tarkoituksiin
myöntämät stipendit ja apurahat ovat verottomia,
jos niiden yhteismäärä tulon hankkimisesta
ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen
jälkeen on korkeintaan yhtä suuri kuin valtion
vuotuinen taiteilija-apuraha. Jos apurahoja
yms. on verovuoden aikana ollut nettomääräisesti
enemmän kuin vuotuisen taiteilija-apurahan
enimmäismäärä, ylimenevä osa on veronalaista
ansiotuloa. Apurahojen
verovapaa enimmäismäärä
vuositasolla on
tänä vuonna 20 293,40
euroa.
Muulta kuin julkisyhteisöltä
tai Pohjoismaiden
neuvostolta saadun
apurahan veronalaista
määrää laskettaessa
apurahasta vähennetään
ensin siihen kohdistuvat
luonnolliset vähennykset,
kuten kustannukset
opintomateriaalista, apuhenkilöistä,
matkoista, puhtaaksikirjoituksesta ja
muista välittömästi tutkimustoimintaan liittyvistä
menoista. Jos stipendi tai apuraha on annettu jotain
tiettyä työtä, matkaa tai tutkimusta varten,
siihen ei kohdisteta muita kuin tähän työhön tai
tutkimukseen liittyviä menoja.
Jos apurahansaaja on saanut sekä julkisyhteisön
että yksityisten myöntämiä apurahoja, niiden
yhteismäärä vaikuttaa siihen, onko yksityiseltä
saatu osuus verovapaata vai verotettavaa tuloa.
Jos julkisyhteisöiltä ja yksityisiltä saatujen
apurahojen yhteismäärä on suurempi kuin valtion
vuotuinen taiteilija-apuraha, ylimenevästä
määrästä on veronalaista se osa, joka on saatu
yksityisiltä. Tällä seikalla on merkitystä mm. sen
kannalta, missä vaiheessa miltäkin taholta apurahoja
kannattaa hakea.
Kun apurahojen yhteismäärää lasketaan, apurahoista
vähennetään ensin tulon hankkimisesta
ja säilyttämisestä johtuneiden menojen määrä.
Laskennassa huomioon otetaan näin apurahan
nettomäärä.
Jos henkilö on saanut samaa tutkimusta varten
apurahaa sekä julkisyhteisöltä että muualta,
tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset jaetaan
apurahojen suhteessa. Jos apurahat kohdistuvat
eri tutkimuksiin, kustannukset kohdennetaan
erikseen kuhunkin tutkimukseen. Tästä on kyseisessä
ohjeessa havainnollinen laskentaesimerkki.
Tutkimusryhmälle myönnetystä apurahasta
vähennetään ensin ryhmän yhteiset menot. Sen
jälkeen jäljelle jäänyt osa jaetaan ryhmän jäsenille,
jotka voivat lisäksi vähentää omat tutkimukseen
liittyvät menonsa. Apurahan jakamisesta työryhmän
jäsenten kesken on annettava tarvittaessa
selvitys. Tutkimusryhmälle myönnettyä apurahaa
voidaan pitää apurahana vain niille jäsenille, jotka
suorittavat varsinaista tutkimusta. Jos apurahan
saanut tutkimusryhmä palkkaa itselleen apulaisia,
näiden saama korvaus on palkkaa, vaikka sen rahoittamiseen
käytettäisiin tutkimusryhmän saamaa
apurahaa.
Apuraha on aina sen verovuoden tuloa, jona se on
nostettavissa riippumatta siitä, milloin apuraha on
todellisuudessa nostettu.
Veropolitiikan kannalta aina voidaan kysyä,
miksi määrä pitää sitoa valtion taiteilija-apurahan
määrään? Ja onko määrä ylipäänsä nykyoloissa
riittävä?
Ohjeen merkitys - johon edellä esitetyt näkemykset
perustuvat - on suuri. On nimittäin syytä
muistaa niin sanotun luottamuksensuojaperiaatteen
merkitys. Asiasta on säädetty verotusmenettelylain
26 §:ssä ja sen mukaan "Jos asia on tulkinnanvarainen
tai epäselvä ja jos verovelvollinen
on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen
käytännön tai ohjeiden mukaisesti, on asia tältä
osin ratkaistava verovelvollisen eduksi, jos ei erityisistä
syistä muuta johdu". Vähänkin epäselvässä
tapauksessa syytä on pyytää sitova ennakollinen
kannanotto verohallinnolta.
Lisätietoja:
www.vero.fi/syventavatvero-ohjeet
Apurahatutkijan tietopaketti:
http://tieteentekijoidenliitto.fi/files/160/apurahatutkijan_tietopaketti_VALMIS_verkkoon.pdf
teksti Matti Myrsky
professori, Itä-Suomen yliopisto
- Painetussa lehdessä sivu 16
|