3/16

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

     
     

    Jotkut apurahat ovat verottomia, jotkut eivät

    On jälleen se aika vuodesta, kun esitäytetyt veroilmoitukset putkahtavat verovelvollisille. Seuraavassa kertausta apurahojen verotukseen liittyvistä kysymyksistä.

    Verohallinto on ohjeistanut apurahojen ja stipendien verokysymyksiä ohjeessaan 20.10.2014, joka löytyy verohallinnon sivuilta Syventävät vero-ohjeet. Ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön saamien erilaisten apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen tuloverotusta. Seuraavassa tuodaan tämän pohjalta esille muutamia seikkoja, joita jokaisen apurahansaajan on hyvä tietää.

    Apurahojen verotuksesta säädetään tuloverolain 82 §:ssä ja sen mukaan muun muassa seuraavat apurahat ovat verovapaita: stipendi tai muu apuraha, joka on saatu opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten ja tunnustuspalkinto tieteellisestä, taiteellisesta tai yleishyödyllisestä toiminnasta. Olennaista on näin se, että tarkoitus on ollut tämä eikä kysymys ole esimerkiksi toisen lukuun tehdystä työstä.

    Muulta kuin valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä taikka Pohjoismaiden neuvostolta saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat kuitenkin veronalaista tuloa siltä osin, kuin niiden sekä julkisyhteisöiltä ja Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, muiden apurahojen, opintorahojen ja palkintojen yhteenlaskettu määrä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen verovuonna ylittää valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän.

    Julkisyhteisöjä, joilta saadut apurahat, stipendit ja opintorahat sekä palkinnot ovat kokonaan verovapaita, on muun muassa Suomen Akatemia. Yliopistoista valtaosa on itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia ja muutamat ovat oikeudelliselta muodoltaan itsenäisiä yksityisoikeudellisia säätiöitä. Verotuksessa kumpaakaan ryhmää ei pidetä julkisyhteisönä. Julkisyhteisöjä eivät ole tässä yhteydessä myöskään esimerkiksi yksityistaloudelliset yhdistykset ja säätiöt, rekisteröidyt yhdistykset ja poliittiset puolueet eivätkä ulkomaiset julkisyhteisöt.

    Yksityisten edellä mainittuihin tarkoituksiin myöntämät stipendit ja apurahat ovat verottomia, jos niiden yhteismäärä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen on korkeintaan yhtä suuri kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha. Jos apurahoja yms. on verovuoden aikana ollut nettomääräisesti enemmän kuin vuotuisen taiteilija-apurahan enimmäismäärä, ylimenevä osa on veronalaista ansiotuloa. Apurahojen verovapaa enimmäismäärä vuositasolla on tänä vuonna 20 293,40 euroa.

    Muulta kuin julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta saadun apurahan veronalaista määrää laskettaessa apurahasta vähennetään ensin siihen kohdistuvat luonnolliset vähennykset, kuten kustannukset opintomateriaalista, apuhenkilöistä, matkoista, puhtaaksikirjoituksesta ja muista välittömästi tutkimustoimintaan liittyvistä menoista. Jos stipendi tai apuraha on annettu jotain tiettyä työtä, matkaa tai tutkimusta varten, siihen ei kohdisteta muita kuin tähän työhön tai tutkimukseen liittyviä menoja.

    Jos apurahansaaja on saanut sekä julkisyhteisön että yksityisten myöntämiä apurahoja, niiden yhteismäärä vaikuttaa siihen, onko yksityiseltä saatu osuus verovapaata vai verotettavaa tuloa. Jos julkisyhteisöiltä ja yksityisiltä saatujen apurahojen yhteismäärä on suurempi kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha, ylimenevästä määrästä on veronalaista se osa, joka on saatu yksityisiltä. Tällä seikalla on merkitystä mm. sen kannalta, missä vaiheessa miltäkin taholta apurahoja kannattaa hakea.

    Kun apurahojen yhteismäärää lasketaan, apurahoista vähennetään ensin tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen määrä. Laskennassa huomioon otetaan näin apurahan nettomäärä.

    Jos henkilö on saanut samaa tutkimusta varten apurahaa sekä julkisyhteisöltä että muualta, tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset jaetaan apurahojen suhteessa. Jos apurahat kohdistuvat eri tutkimuksiin, kustannukset kohdennetaan erikseen kuhunkin tutkimukseen. Tästä on kyseisessä ohjeessa havainnollinen laskentaesimerkki.

    Tutkimusryhmälle myönnetystä apurahasta vähennetään ensin ryhmän yhteiset menot. Sen jälkeen jäljelle jäänyt osa jaetaan ryhmän jäsenille, jotka voivat lisäksi vähentää omat tutkimukseen liittyvät menonsa. Apurahan jakamisesta työryhmän jäsenten kesken on annettava tarvittaessa selvitys. Tutkimusryhmälle myönnettyä apurahaa voidaan pitää apurahana vain niille jäsenille, jotka suorittavat varsinaista tutkimusta. Jos apurahan saanut tutkimusryhmä palkkaa itselleen apulaisia, näiden saama korvaus on palkkaa, vaikka sen rahoittamiseen käytettäisiin tutkimusryhmän saamaa apurahaa.

    Apuraha on aina sen verovuoden tuloa, jona se on nostettavissa riippumatta siitä, milloin apuraha on todellisuudessa nostettu.

    Veropolitiikan kannalta aina voidaan kysyä, miksi määrä pitää sitoa valtion taiteilija-apurahan määrään? Ja onko määrä ylipäänsä nykyoloissa riittävä?

    Ohjeen merkitys - johon edellä esitetyt näkemykset perustuvat - on suuri. On nimittäin syytä muistaa niin sanotun luottamuksensuojaperiaatteen merkitys. Asiasta on säädetty verotusmenettelylain 26 §:ssä ja sen mukaan "Jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen käytännön tai ohjeiden mukaisesti, on asia tältä osin ratkaistava verovelvollisen eduksi, jos ei erityisistä syistä muuta johdu". Vähänkin epäselvässä tapauksessa syytä on pyytää sitova ennakollinen kannanotto verohallinnolta.

    Lisätietoja:
    www.vero.fi/syventavatvero-ohjeet
    Apurahatutkijan tietopaketti:
    http://tieteentekijoidenliitto.fi/files/160/apurahatutkijan_tietopaketti_VALMIS_verkkoon.pdf

    teksti Matti Myrsky
    professori, Itä-Suomen yliopisto

    • Painetussa lehdessä sivu 16