"Yliopistopuolueen" ehdokkaat esittäytyvät

Johannes Kananen
Yliopistonlehtori, VTT,
Helsinki, Suomen Keskusta

Yliopistoilla on arvo sinänsä koska ne ovat tärkeä osa kulttuuriamme. Opiskelua tai tutkimusta ei saa välineellistää taloudellisia pyrkimyksiä varten. Korkeakoulujen uudistuksissa on otettu paljon mallia anglosaksisesta maailmasta, mutta minusta meidän pitäisi vielä enemmän miettiä miten uudistamme ja vahvistamme omia vahvuuksia ja perinteitämme, esimerkiksi akateemista vapautta.

Samalla yliopistoyhteisö ei saa käpertyä itseensä. Opettajien ja opiskelijoiden pitää rohkeasti osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja miettiä miten he voisivat vastata niihin haasteisiin joita ajassamme on.

Kaikista yliopistoyhteisön jäsenistä täytyy pitää huolta. Apurahatutkijoiden, määräaikaisten työntekijöiden ja opiskelijoiden oikeuksia pitää vahvistaa ja pitää huolta siitä, että he kokevat olevansa tärkeä osa yliopistoyhteisöä.

Laura Kolbe

Olen helsinkiläinen yliopiston opettaja (FT), historiantutkija ja tietokirjailija, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu sekä Helsingin työväenopiston johtokunnan jäsen. Istun myös YLE:n hallituksessa, arvonimilautakunnassa ja Helsingin Yliopiston Kalenteripalvelut Oy:n hallituksessa. Olen kirjoittanut monenlaisista historiaan ja kaupunkeihin liittyvistä aiheista: muun muassa Helsingistä, kaupunkisuunnittelusta ja yliopistojen historiasta. Syntymävuoteni 1957, ja puolueeni Keskusta. Haluan palauttaa yliopistojen kunnian ja arvon suomalaisessa yhteiskunnassa. Yliopistoihin liittyy tiedonnälkää ja kasvatustehtävä.

Siksi yliopistoon liittyvät kysymykset koskevat tietoa, tutkimusta ja opiskelua. Perustoiminnot olivat olemassa Pariisin ja Bolognan yliopistoissa keskiajalla. Luennot, väittely, uuden tiedon tuottaminen ja testaaminen ovat edelleen korkeimman opetuksen ydintä. Yliopistot kukoistavat ja lakastuvat tämän ytimensä varassa. Ilman sivistystä maailma olisi surkea paikka.

Tuomo Keinänen
Syntynyt 1967, yliopistotutkija/ dosentti/FT, Savo-Karjalan vaalipiiri, Suomen KD

Perustutkintokoulutuksen ja jatkotutkintokoulutuksen opiskelijamäärät tulee arvioida uudelleen. Tohtorikoulutukseen tarvitaan lisää laatua ja yrittäjyyttä tukevia elementtejä. Strategisten tutkimuslinjojen avoimempi ja kriittisempi tarkastelu on tarpeen ottaen huomioon myös kansalliset intressit. Voimakkaasti kilpaillun huippututkimuksen sijasta tarvitsemme yhteiskunnan käytännön ongelmien ratkaisuihin johtavia tutkimushankkeita mm. terveydenhoitoon ja kaivos-/metsäteollisuuteen, joissa tulosvaste on huomattavasti parempi.

Poikkitieteellisyyttä ja yhteistyötä tarvitaan tutkimuksen tekoon keskinäisen kilpailun sijasta. Kansainvälistyminen ei saa olla itseisarvo tutkimuksen ja opetuksen arvioinnissa, monissa hankkeissa kansainvälisessä yhteistyössä ei ole kuin resursseja kuluttavaa merkitystä.

Juhani Laurinkari
s. 1946, emeritusprofessorisopimus 1.11.2014 alkaen, ISY , Kuopio. Vieraileva professori 2014-2017, suomalais-saksalaisen tohtorikoulun johtaja. European Academy of Sciences & Arts pysyvä jäsen ja Suomen delegaation johtaja 2015—2020. Sosiaalipolitiikan professori, valtiotieteen tohtori 1976 (HY), taloustieteen tohtori 1986 (Wien ), teologian maisteri 1968 (HY), humanististen tieteiden kandidaatti 1971 (HY). Savo-Karjalan vaalipiiri. Suomen kristillisdemokraattien (sit.) ehdokas.

Olen toiminut vuosia Professoriliiton hallituksen jäsenenä (2007—2013) — tunnen siis hyvin tiedeyhteisön ongelmat käytännössä, myös itse niitä tutkineena. Haluan edistää tieteen taiteen ja ylimmän opetuksen vapautta ja ammattikuntani mahdollisuutta tutkimukseen ilman, että tutkimusteemoja kahlehditaan liiaksi talouden ehdoin ja innovatiivisuutta rajoitetaan.

Lauri Heikkilä
synt. 1957, kansanedustaja, mikroelektroniikan erikoistutkija, Turun yliopisto, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tohtori, FT, Varsinais-Suomen vaalipiiri, Perussuomalaiset

Kansanedustajana haluan edistää tutkimus- ja opetuspuolella toimivien henkilöiden pidempikestoisia työsuhteita sekä työn haastavuuden ja vaaditun koulutustason mukaista muuhun yhteiskuntaan vertailukelpoista palkkaa.

Korkealaatuinen tutkimus ja opetus pitää turvata. Fyysikkotaustaisena pidän ajanmukaisten tutkimuslaitteistojen hankintaa Suomen yliopistoihin tärkeänä. Kilpailukykyiset laitteet ovat tärkeitä erityisesti tekniikan, luonnontieteiden, bio- ja lääketieteiden aloilla. Hallituksen päätös opintotuen rajoittamisesta yhteen korkeakoulututkintoon oli väärä.

Jos tulen valituksi, niin minulle voi soittaa ja esittää toivomuksia vaalien välilläkin. Kansanedustajalla on mahdollisuus tehdä kirjallisia kysymyksiä, keskustelualoitteita, lakialoitteita ja tuoda asioita esiin.

Ville Jalovaara
Synt. 1976, apurahatutkija, dosentti, teologian tohtori, Helsingin vaalipiiri, SDP

Pääosan neljäntoista vuoden työurastani olen ollut pätkätyöläisenä Helsingin yliopistolla. Jatkuvan pätkätyön mukanaan tuoma epävarmuus on omakohtaisesti tuttua. Tämän vuoksi haluaisin nostaa työssäni kansanedustajana korkeakoulutettujen työllisyyden. Akateemisten alojen työllisyys tulisi huomioida hallitusohjelmassa. Yksi erityisongelma maassamme on tällä hetkellä ennätyslukuihin kohonnut tohtorityöttömyys. Koulutusmäärien on vastattava todellista tarvetta ja rahoituksen painopistettä on siirrettävä post doc vaiheeseen.

Tutkintojen määrän sijaan yliopistojen rahoitus tulisi jatkossa perustua enemmän tutkimuksen laatuun. Yliopistojen perusrahoitus tulisi palauttaa toiminnan kannalta kestävälle tasolle.

Lakialoitteiden muodossa haluaisin nostaa esille apurahalla työskentelevien työttömyysturvaan ja työterveydenhoitoon liittyvät puutteet.

Johanna Laisaari
varatuomari, lastensuojelulakimies, SDP/sitoutumaton, Helsingin vaalipiiri

Työskentelen tällä hetkellä Vantaan kaupungin lastensuojelusta vastaavana lakimiehenä.

Työurani olen aloittanut Helsingin yliopiston oikeutieteellisessä tiedekunnassa opintohallinnossa vs. opintoasiainpäällikkönä. Kuulun Helsingin yliopiston alumniyhdistykseen ja nykyisessä työpaikassani vastaan oikeustieteen ylioppilaiden työhön perehdyttämisestä ja opiskelijayhteistyöstä. Koen arvokkaana ja mielenkiintoisena opastaa uusia tulevia lakimiehiä työelämän alkuun. Yhteistyö yliopiston, yhteiskunnan ja työelämän toimijoiden kanssa on opiskelijoiden etu ja olen omalta osaltani mielelläni mukana tätä toimintaa tukemassa ja kehittämässä.

Olen liittynyt Yliopistopuolueeseen ja sitoudun edistämään omaltani osaltani sitä, että yliopistojen toimintaedellytykset turvataan eikä korkeakoulutuksesta leikata enää lisää.

Suomalaisen menestyksen takana on tasa-arvoinen ja korkeatasoinen koulutus ja se on myös jatkossa turvattava!

Tony Melville
syntynyt 1952, englannin kielen lehtori, MA (Cantab) MA (London) PGCE EFL (London), SDP Keski-Suomi:

inhimillinen, periaatteellinen ja tulevaisuusorientoitunut monitoimimies, joka ei pelkää vaikeita haasteita. Kansainvälinen, kielitaitoinen ja kokenut avoimen yhteistyön edistäjä.

Olen alunperin Englannin Liverpoolista, mutta kotimaani on ollut Suomi jo yli 35 vuotta. Päätyönä opetan englantia ja viestintätaitoja Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa. Viestintäyrittäjänä toinen jalkani on elinkeinoelämässä. Ralliäänenäkin minut tunnetaan.

Toimin parhaillaan mm. Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen 1. varapuheenjohtajana.

Arvoina oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja avoimuus merkitsevät minulle paljon.

Eduskunnassa edistän työllisyyttä, kestävää kasvua ja koulutuslupausta. Osaamisessa on Suomen tulevaisuus.

Veronika Honkasalo

Olen nuorisotutkija ja väittelin sosiologiasta Helsingin yliopistossa 2011. Väitöskirjani käsitteli monikulttuurisuuden ja sukupuolten tasa-arvon välistä suhdetta. Olen myös luennoinut median ja tutkimuksen välisestä suhteesta, ja pohtinut kriittisesti yliopistojen kolmatta tehtävää. Helsingin kuntapolitiikassa olen ollut vuodesta 2013. Nyt vedän Vasemmistoliiton valtuustoryhmää ja olen kaupunginhallituksen jäsen.

Politiikassa minulle on tärkeää, että päätöksenteko pohjautuu tutkittuun tietoon. Olen joutunut kantapään kautta kokemaan tutkijauran epävarmuuden ja rahoituksen kiihtyvän kilpailun. Eduskuntaehdokkaana vaatimukseni ovat muun muassa, että tutkijoiden työolosuhteet ja palkkauksen taso hoidetaan kuntoon. Tutkimustyön työn suorittamisen tavan tulee olla palkkatyösuhteista. Lisäksi sektoritutkimuslaitosten asemaa pitää vahvistaa, jotta päätöksenteko pohjautuu tutkittuun tietoon.

Kaarina Kailo
Doctor of Philosophy, University of Toronto, vertaileva kirjallisuustiede 1951. s. Helsingissä, asun nyt Kiimingin Jäälissä Naistutkimuksen professori l999-2004 Pohjois-Amerikan tutkimuksen/naiskirjallisuuden dosentti Oulun yliopisto, engl. kielen laitos Oulun vaalipiiri, Vasemmistoliiton ehdokas

Koska elämme yhteisvastuun pula-aikaa, haluan lähteä puolustamaan yhteisen Sampomme tasapuolisempaa jakamista kansalaisten kesken. On kehitettävä kokonaisvaltaista korkeakoulujärjestelmää, jossa yleissivistäviä, humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä aloja ja tutkimusta arvostetaan itseisarvona eikä ensisijaisesti elinkeinoelämän palvelijoina. Hyvinvointivaltion perusoikeuksiin pohjautuva koulutuspolitiikka on todistettu dynaamisen talouden, kilpailukyvyn ja luovuuden parhaaksi perustaksi. Akateemista vapautta ei tule uhrata markkinavoimille, jotka uhkaavat tieteenteon tasa-arvoisia peruslähtökohtia sekä arvovapautta redusoidessaan jopa tiedon ostovoimaisten kauppatavaraksi. Erityisesti tulen ajamaan työttömyysturvaa apurahan saajille sekä lisäresursseja (ja aikaa!) tutkimustyöhön. Haluan viedä eduskuntaan laaja-alaista globalisaation, tasa-arvon sekä ekososiaalisesti kestävien yhteiskuntamallien/pedagogiikan asiantuntemustani. Pyrin siis kansan- pikemmin kuin pääomanedustajaksi sivistyksen ja reilumman maailman nimissä.

Joni Orava
Synt. 1977, nimike/titteli/oppiarvo: FT, fyysikko, työpaikka: työtön, post doc -tutkijana Itä- Suomen yliopistossa 2010-2014 vaalipiiri: Savo-Karjala puolue: Vasemmistoliitto

Kansanedustajana pyrkisin turvaamaan kattavan korkeakouluverkon (ml. ammattikorkeakoulut) Suomessa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut pitäisin jatkossakin erillään. Yliopistojen perustutkimukseen käytettävää perusrahoitusta tulisi lisätä merkittävästi. Väitelleiden tutkijoiden työsuhteet tulisi muuttaa toistaiseksi voimassaoleviksi sekä tutkimuksen laadun että tutkijoiden työsuhdeturvan edistämiseksi.

Tieteentekemistä ei pidä asettaa markkinavoimien alttarille; painetta ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen ja lyhytjänteisen soveltavan tutkimuksen tekemiseen tulisi vähentää ja yliopistojen taloudellista riippumattomuutta lisätä. Pyrkisin myös edistämään eri tieteenalojen välistä rahoituksellista tasa-arvoa. Korkeakouluopiskelun pitäisin jatkossakin maksuttomana kaikille kansallisuudesta riippumatta.

Heikki Patomäki
s.1963, VTT, maailmanpolitiikan professori politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa, Helsingin vaalipiiri, vasemmistoliitto.

On aika kääntää yliopistolaitoksen kehitys. Valmistellaan uusi yliopistolaki, joka perustuu tieteen ja taiteen vapauden, demokratian ja sivistyksen arvoille. Palautetaan kolmikantademokratia. Ranking-menestyksen sijaan yliopistojen tavoitteeksi asetetaan oppiminen; menestys tulee sivutuotteena. Tieteen tehtävänä on ymmärtää muuttuvaa todellisuutta ja sen mekanismeja ja prosesseja kaikilla todellisuuden tasoilla, ja sivistää ja opettaa ihmisiä kriittiseen kansalaisuuteen, demokraattiseen politiikkaan ja avoimeen yhteiskuntaan.

Väitteet erikoistumisen ja suurtuotannon eduista tieteessä ovat harhaanjohtavia. On kaikkien etu että yhteiskunnalla on käytettävissään monipuolista, riippumatonta ja puolueetonta tutkimustietoa. Tieteellisten läpimurtojen tai tärkeiden tutkimusaiheiden ennustaminen on vaikeaa, joten rahoituksen keskittäminen harvoille valikoiduille aloille ei johda toivottuun tulokseen.

Sinikka Torkkola
Tutkijatohtori, pääluottamusmies, Tampereen yliopisto Vasemmistoliitto, Pirkanmaa

Olen toiminut jukolaisena pääluottamusmiehenä Tampereen yliopistolla vuodesta 2010 lähtien. Yliopistolaisten ongelmat ovat tulleet tutuiksi. Määräaikaiset työsuhteet ovat edelleen hyvin yleisiä ja vain ani harvoin uutta työsopimusta odottava työntekijä uskaltaa asiaa viedä eteenpäin. Kilpailu yliopiston sisällä ja välillä on kiristynyt, mikä näkyy työhyvinvoinnissa.

Yliopistolaiset ovat koko yhteiskunnan voimavara, jota kannattaisi vaalia. Keskeisiä keinoja akateemisen opetuksen ja tutkimuksen parantamisessa näen riittävän julkisen rahoituksen. Henkilökunnan asiantuntemusta ei saa ohittaa yliopiston päätöksenteossa. Myös luottamusmiehille on varattavat riittävät mahdollisuudet valvoa työntekijöiden etuja. Tarpeen olisi myös mahdollistaa ammattiliitoille kanneoikeus, jotta lakeja rikkovat yliopistotyönantajat saataisiin vastuuseen laittomista määräaikaisista työsopimuksista.

Matti Vesa Volanen,
syntynyt 1947, emeritus tutkija, PsT, Keski-Suomi, Vasemmistoliitto,

Yliopisto tulee olla ekologinen yliopisto: Yliopistojen tavoite on tiedon ja tiedon muodostukseen ja tuottamiseen liittyvien taitojen avoin, yhteisöllinen ja julkinen kehittäminen ja levittäminen globaalin kansalaisyhteiskunnan muodostamassa ekologisessa toimintatilassa. Yliopisto tulee siis rakentaa yhteistyötä kanslaisyhteiskunnan moninaisiin toimijoihin, eikä palvella yksityistä taloudellista intressiä. Sivistyksellinen tieto, taito ja asenne olennoituvat maailmaa rakennettaessa, eivät vielä sitä kuvatessa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellista yhteistyötä ja työnjakoa on kehitettävä.

Outi Alanko-Kahiluoto
s. 1966, Kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän pj., kirjallisuudentutkija (FT), Vihreät, Helsinki

Yliopistojen perustutkimuksen rahoitusta on vahvistettava. Tutkimusrahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Koulutuksen on säilyttävä maksuttomana. Yliopistoindeksiä ja opintotukea ei saa leikata. Tieteentekijöiden työttömyysturvaa on parannettava ja verovapaan apurahan ylärajaa nostettava. Yliopistojen toiminnan raportointiin liittyvistä keskeisistä tunnusluvuista on säädettävä yliopistolaissa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä pitää kehittää ja säilyttää duaalimalli. Yliopistolain uudelleenarvioinnissa pitää vahvistaa kollegion ja henkilöstön asemaa.

Elina Rantanen
synt. 1979, sosiaali- ja terveysalan suunnittelija, FT, VTM, Varsinais-Suomen vaalipiiri, Vihreät

Laadukas koulutus ja tutkimus ovat Suomen menestystekijöitä, joista ei tule tinkiä. Korkeakoulut ovat muun koulutuksen ohella kärsineet liian suurista leikkauksista. Niiden perusrahoitusta pitää nostaa, jotta Suomessa turvataan tasa-arvoinen koulutus, monipuolinen osaaminen ja korkeatasoisen tieteen tekeminen. Kun mitataan korkeakoulujen tuloksia, ei pidä tuijottaa vain määrällisiä mittareita, vaan antaa nykyistä suurempi painoarvo laadulle. Jotta Suomessa voidaan tehdä korkeatasoista tiedettä, pitää tieteentekijöiden asemaa vahvistaa. Sosiaaliturvassa pitää siirtyä kohti perustuloa, joka takaa toimeentulon silloin, kun apurahakausissa on katkoja. Suomen Akatemian ja Tekesin tutkimusrahoituksen tasoa on syytä kasvattaa.

Elina Sillanpää
s. 1978, Tutkijatohtori (Suomen Akatemia), LitT, Keski-Suomi, Vihreä liitto

Yliopiston henkilökunnan työssä jaksamiseen on panostettava. Se onnistuu parhaiten vapauttamalla henkilökunta tekemään sitä, missä he ovat parhaita, eli tutkimus- ja opetustyöhön.

Pätkätöitä on vähennettävä, rahoituskausia on pidennettävä ja rahoitushakuja on karsittava. Painopisteen tulee siirtyä perusrahoituksen vahvistamiseen hankkeiden sijaan.

Yliopistoindeksin leikkaamisen on loputtava. Tutkimustyön olosuhteiden ja resurssien on oltava tasolla, joka mahdollistaa laadukkaan tutkimuksen tekemisen ja kansainvälisen verkostoitumisen maailman parhaimpien tutkijoiden kanssa.

Tieteen ja yliopistojen tasoa on arvioitava vain akateemisen työn luonteen huomioivin kriteerein. Palkkaukseen, työhön ja tieteen tasoon liittyvistä arviointi- ja seurantakäytännöistä, jotka ovat sopimattomia yliopistoyhteisöön, tulee luopua.