Oppaana informaatiomaailmassa
Yliopistokirjastojen ammattilaiset ovat monitaitureita,
jotka takaavat tutkijoille ja opiskelijoille
sujuvat ja tasokkaat palvelut.
Kirjastoväki on viime vuosina keskustellut vireästi
kirjastojen tulevaisuudesta. Yhden keskustelualoitteen
laati International Federation of Library
Associations (IFLA), joka pari vuotta sitten julkaisemassaan
Trendi-raportissa kysyi, ”kuinka kirjastojen
tulee kehittyä, jotta ne säilyvät relevantteina myös uudessa
informaatiomaisemassa”? Raportissa tarkasteltiin kirjastojen tulevaisuutta
verkkoympäristössä. Kiinnostavaa keskustelua asiasta
on käyty mm. Kirjastoalan keskiössä -blogissa marraskuussa 2013.
Uusi hallitus ja eduskunta joutuvatkin ratkomaan myös näitä
asioita, sillä kirjastojen kehittäminen vaatii resursseja ja uutta
lainsäädäntöä. Vaalipaneeleja kuunnellessa tulee kuitenkin
tunne, että uusi, näillä näkymin keskustajohtoinen hallitus ei
juuri visioi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Se ”leikkaa”, ”säästää”
ja ”sopeuttaa”.
Tieteentekijöiden liitto ja siihen kuuluva Informaatioalan Akateemiset
ry osallistuvat vaalien alla kirjasto- ja informaatioalan
aatteellisten seurojen ja ammattijärjestöjen #kirjastopuolue-kampanjaan.
Siinä tuodaan esiin kirjastojen merkitystä ja kirjastoissa
tehtävää työtä. Jokainen kirjastoja ja niiden työntekijöitä arvostava
voi allekirjoittaa kampanjan tulevaisuuteen kurkottavat teesit
sen verkkosivulla www.kirjastopuolue.fi tai ”liittyä puolueeseen”
Instagramin välityksellä, ohjeiden mukaisesti. Myös useat kirjastot
ovat tukeneet kampanjaa kuvaviestein.
#kirjastopuolue-kampanjan teeseissä painotetaan kirjasto- ja
informaatioalan työntekijöiden osaamista kirjastojen menestyksen
perustana. Kuinka moni tieteellisten kirjastojen käyttäjä tai niiden
tulevaisuuteen vaikuttava päättäjä itseasiassa tietää, mitä kaikkea
nykyisten tietoasiantuntijoiden tulee hallita työssään?
Kysyimme muutamilta tieteellisissä kirjastoissa työskenteleviltä
ja asioivilta henkilöiltä, minkälaisena he näkevät tieteellisten
kirjastojen merkityksen, minkälaista osaamista kirjastoja
informaatioalan ammattilaisilta tulevaisuudessa vaaditaan ja
minkälaisia palveluja asiakkaat tieteellisiltä kirjastoilta toivovat.
Kirjastojen tietoasiantuntijoilta
kysyimme:
- Mihin yliopisto tarvitsee kirjastoa ?
- Miksi kirjasto tarvitsee osaavaa, ammattitaitoista henkilökuntaa ?
- Minkälaista osaamista tieteellisten kirjastojen henkilökunta tarvitsee tulevaisuudessa ?
Eva Tolonen, kehittämispäällikkö,
Aalto-yliopiston kirjasto
1) Tutkimuksen tueksi: tieteellisen tiedon ja
uusimpien tutkimustulosten välittämiseksi ulkoisista
lähteistä ja toisaalta oman yliopiston tutkimustulosten
välittämiseksi yliopiston ulkopuolelle.
Opiskelun tueksi: kirjasto palvelee oppimista.
Kirjasto on oppimiskeskus, joka tarjoaa opiskelijoille
toiminnallisen tilan heidän tarpeitaan
varten. Opiskelijoille tiedonhankintataidot ovat
tärkeä osa opiskelua, ne edistävät oppimista ja toivottavasti
nopeuttavat tutkintojen läpivientiä.
2) Palveluiden kehittämiseksi opetuksen ja
tutkimuksen toimintaympäristön muuttuessa
digitalisoitumisen myötä. Henkilökunnalta vaaditaan
joustavuutta sekä pilotointi- ja kokeiluhalukkuutta.
Ammattitaitoinen henkilökunta
huolehtii myös osaamisestaan ja on motivoitunut
oppimaan uutta.
3) Digitalisoitumisen ja elektronisten aineistojen
lisääntymisen myötä kirjaston tehtäväkenttä on muuttumassa ja esimerkiksi tutkimustulosten
välittäminen yliopistojen ulkopuolelle vaatii henkilökunnalta
uutta osaamista perinteisten tehtävien
lisäksi. Uudet monikanavaiset palvelutuotteet rakentuvat
sekä hankitun että ulospäin välitetyn aineiston
ympärille. Esimerkkinä bibliometriset analyysit ja
open access -palvelut, kuten rinnakkaisjulkaisemiseen
ja tutkimusdataan liittyvät neuvontapalvelut.
Opetuksessa tarvitaan pedagogisia taitoja.
Jani Sassali, informaatikko,
Oulun yliopiston kirjasto
1) Kirjasto on yliopistossa Informaation ja julkaisut
hallitseva asiantuntijaorganisaatio, joka tukee opiskelua,
opetusta ja tutkimusta tieteenalasta riippumatta.
Kirjasto hoitaa tietoaineistot käyttöön, helpottaa
niiden löytyvyyttä ja saatavuutta sekä kouluttaa ja
opastaa tiedeyhteisöä löytämään suuresta informaatiotulvasta
juuri sen tarvittavan tiedon. Kirjasto tukee
myös yliopiston julkaisutoimintaa tarjoamalla julkaisusarjoja,
ylläpitämällä yliopiston julkaisutietoja sekä auttamalla tutkijoita julkaisukanavien valinnassa ja
arvioinnissa. Nykyään kirjastot tarjoavat myös julkaisuihin
pohjautuvia analyysipalveluja esimerkiksi
rekrytoinnin ja rahanjaon tueksi. Tulevaisuudessa
kirjastoilla tullee lisäksi olemaan suuri rooli avoimen
tieteen tukipilarina ja mahdollistajana yliopistoissa.
2) Kirjasto on asiantuntijaorganisaatio, jossa jokaisen
työntekijän tulee tuntea omaan tehtäväänsä liittyvä
tieto ja taito paremmin kuin asiakkaidensa eli yliopiston
tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden. Kirjaston henkilökunnan
ammattitaidosta on kiinni palvelujen taso ja
laatu, joita kirjasto yliopistoyhteisölle tarjoaa.
3) Monessa yliopistokirjastossa on puhuttu viime
vuosina aikaisempaa enemmän tutkijapalveluista.
Tietoasiantuntijan tulee tuntea tutkimuksen teon
perusperiaatteet, tieteenalan tuntemus puolestaan
takaa asiantuntevan palvelun tutkijoiden tarpeisiin.
Tutkijapalveluiden korostuneen merkityksen kautta
tutkijataustan merkitys todennäköisesti korostuu
nykyistä enemmän.
Tieteellisen julkaisemisen tuen kehittäminen, erilaiset
analyysipalvelut (eritoten bibliometriikka) sekä
tutkimusaineistojen hallinta ja avoimen tieteen yhteyteen
liittyvät palvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa
keskeisiä kehityskohteita kirjaston palvelukonseptien
kehityksessä.
Virpi Palmgren, tietoasiantuntija,
Aalto-yliopiston kirjasto
1) Kirjasto on näköalapaikka. Opiskelijoita voi tarkkailla
salaa. He myös voivat kysyä asioita arkailematta,
kirjastossa ei leimaudu tyhmäksi.Itse kirjastorakennusta
opiskelijat tarvitsevat, kun he tulevat tänne neutraalille
maalle opiskelemaan. Ilman kirjaston tarjoamia aineistoja
on vaara, että tulevaisuudessa on vain Googleinsinöörejä,
jotka ovat käyneet Google-yliopiston. Toki
vapaasti verkossa on yhä enemmän myös tieteellisesti
relevanttia tietoa, mutta miten esimerkiksi opintojaan
aloittava fuksi voi tietää, mikä tieto on luotettavaa, ellei
sitä ole valmiiksi tarjolla kirjaston toimesta?
2) Kirjasto voidaan ajatella opiskelijalle linkkinä
tutkimustietoon. Kun esimerkiksi diplomityöntekijä aloittaa työnsä tekemisen, on tärkeää löytää teoriakehys
työlle, yhteys aiempaan tutkimukseen. Useimmat
ensin googlettavat, turhautuvat ja lopulta huomaavat
että "kirjastotätien" neuvomat keinot ovat sittenkin
parhaat: oikeista akateemisista tietokannoista löytyy
laadukasta tietoa ja helpommalla.
3) Kirjastossa ei todellakaan sammaloidu. On seurattava
oman alan kehitystä, mikä jo sinänsä on haastavaa,
mutta myös kehysorganisaation muutoksia ja
oltava selvillä opiskelijoiden tavoista toimia - heillä
kun tuppaa aina olemaan omia ”näppäriä” selviytymiskeinoja.
Opetustaitoja ja -menetelmiä täytyy
jatkuvasti kehittää. Tarvitaan myös kykyä samastua
neuvontatilanteissa erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin
laajalla osaamisalueella.
Heli Kokkinen, palvelupäällikkö,
Turun yliopiston kirjasto
1) Kirjasto on palveluja tarjoava asiantuntijayhteisö,
joka toimii osana yliopistoyhteisöä toteuttaen
omalta osaltaan yliopiston strategiaa. Kirjaston toimintaa
linjaavat yliopiston ydinprosessit. Kirjasto
edistää korkealaatuista tutkimusta, opetusta ja oppimista
tuottamalla tarvittavat tietopalvelut osaavasti ja
tehokkaasti, ottaen huomioon ja ennakoiden toimintaympäristön
muutoksia.
Kirjasto kehittää palveluitaan proaktiivisesti vastaamaan
asiakkaittensa muuttuvia tiedontarpeita
sekä uusia tapoja tehdä tutkimusta ja opetusta. Kirjasto
tarjoaa kansainvälisesti korkealaatuiset tietoaineistot
yliopistoyhteisön käyttöön ja monipuolisia
tiloja eri oppimistarpeisiin. Ehkä kirjaston roolia voisi
kuvata mahdollistajaksi.
2) Yliopistoyhteisö haluaa kirjaston tuottavan nykyistä
enemmän asiantuntijapalveluita, joista osa on
täysin uusia. Kirjaston täytyy tunnistaa tarvittavat
palvelut muuttuvassa ympäristössä ja uusissa tavoissa
tehdä tutkimusta ja opetusta ja opiskella. Kirjaston
asiantuntijatehtävien sisällöt arvioidaan ja määritellään
muuttuvien tarpeiden mukaisiksi. Kirjaston palvelutarjonta laajenee ja sujuvat palvelut edellyttävät
monipuolista osaamista myös palvelujen tuottamisen
taustalle. Jotta voimme tarjota tarvittavat palvelut on
henkilökunnan osaamista jatkuvasti kehitettävä.
henkilökunnan osaamista jatkuvasti kehitettävä.
3)Yliopistoyhteisön tarpeet ja toimintaympäristön
muutokset vaikuttavat kirjaston osaamistarpeisiin.
Trendinä tuntuu olevan, että kirjaston palvelut
ja toiminta nivoutuvat tiukemmin osaksi yliopiston
ydinprosesseja. Kirjastoilla on jo rooli yliopiston tuottaman tiedon, esimerkiksi tutkimusdatan, jäsentämisessä
ja järjestämisessä.
Tulevaisuudessa kirjastojen henkilökunta tarvitsee
paremmat tietotekniset valmiudet ja tietämystä
siitä, mitä tieteessä tapahtuu ja miten sitä tehdään.
Kirjaston henkilökunta tulee tarvitsemaan laajaalaista
osaamista sekä nopeaa reagointi- ja muutoskykyä.
Tulevat osaamiset löytyvät muualta kuin perinteisestä
kirjasto-osaamisesta.
Kirjastojen käyttäjiltä utelimme:
- Mihin yliopisto tarvitsee kirjastoa ?
- Miksi kirjasto tarvitsee osaavaa, ammattitaitoista henkilökuntaa ?
- Minkälaisia palveluja tulevaisuuden kirjaston tulisi tarjota ?
Matti Uusitupa, Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori,
Kuopion yliopiston rehtori 2001-2009
1) Kirjasto liittyy oleellisesti oppimiseen, tiedon
tallentamiseen painetussa (ja digitaalisessa)
muodossa ja tiedon hankkimiseen. Kirjastojen
luonne on muuttunut ja muuttuu nopeasti, kun
tiedon digitalisaatio etenee. Kirjastojen rooli on
olla tukemassa tutkitun, luotettavan tiedon hankkimista
ja levittämistä eri muodoissa.
2) Tiedon hankkimiseen, opiskelijoiden ja tutkijoiden
ohjaamiseen tiedon lähteille. Alan kehityksen
seuraamiseen ja oman kirjaston kehittämiseen.
3) Kirjat eivät katoa, esim. oppikirjat. Tieteelliset
lehdet muuttuvat sähköiseksi entistä
enemmän, mutta paperiversioita kaivataan. Tulevaisuuden
kirjasto ohjaa opiskelijoita, opettajia
ja tutkijoita tulevaisuudessakin tiedon lähteille
ja kehittää omaa alaansa/kirjastoaan tavalla, joka
tukee yliopistojen perustehtävää.
Elina Närvänen, KTT, yliopistonlehtorina (ma.)
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa
1) Mielestäni kirjasto on aivan olennainen osa
yliopistoa edelleen, vaikka suuri osa tieteellisestä
tiedosta onkin tänä päivänä saatavana sähköisesti.
Kirjasto toimii tutkijoiden, opiskelijoiden ja tieteellisen
tiedon välillä tärkeässä roolissa. Se tarjoaa
tutkijoille ja opiskelijoille pääsyn tiedon lähteille,
valikoi ja suodattaa merkityksellistä informaatiota
säästäen näin henkilökunnan ja opiskelijoiden aikaa,
opastaa ja kouluttaa tiedonhakuun ja tiedon
arviointiin liittyvissä asioissa, pitää meidät ajan tasalla tieteellisen tiedon infrastruktuurin muutoksista,
sekä tallettaa ja arkistoi tietoa. Opiskelijoille
kirjasto tarjoaa myös rauhallisen työskentely-ympäristön.
2) Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta pystyy
auttamaan tutkijoita ja opiskelijoita tiedonhankintataitojen
kehittämisessä ja päivittämisessä, osaa
arvioida millaisia palveluja tarvitaan ja miten niitä
pitäisi kehittää, sekä pystyy yliopiston henkilökuntaa
kokonaisvaltaisemmin perehtymään ja vastaamaan
teknologian kehityksessä tapahtuviin muutoksiin,
jotka vaikuttavat yliopistolaisten työhön.
3) Näen aivan keskeisimpinä tiedonhakukoulutukset
(sekä niihin liittyvän tieteellisten käytäntöjen
kouluttamisen) eri vaiheissa uraa (opiskelijoille, tutkijoille...).
Tutkijan näkökulmasta olennaisia olisivat
myös työtämme helpottavien työkalujen käyttöönottamisen
opastus- ja tukipalvelut. Myös tietokantojen
ajan tasalla pitäminen ja kattavan pääsyn varmistaminen
erilaisiin tieteellisiin aineistoihin on välttämätöntä.
Näen myös, että kirjastolla voisi olla suurempi
rooli tieteellisen julkaisutoiminnan tukijana: esimerkiksi
potentiaalisten kohdejulkaisujen etsiminen ja
valikointi, tieteellisten julkaisujen copyeditointi tai
tutkimustuloksista viestiminen.
teksti Elina Katainen
- Painetussa lehdessä sivu 44
|