Oppaana informaatiomaailmassa

Yliopistokirjastojen ammattilaiset ovat monitaitureita, jotka takaavat tutkijoille ja opiskelijoille sujuvat ja tasokkaat palvelut.

Kirjastoväki on viime vuosina keskustellut vireästi kirjastojen tulevaisuudesta. Yhden keskustelualoitteen laati International Federation of Library Associations (IFLA), joka pari vuotta sitten julkaisemassaan Trendi-raportissa kysyi, ”kuinka kirjastojen tulee kehittyä, jotta ne säilyvät relevantteina myös uudessa informaatiomaisemassa”? Raportissa tarkasteltiin kirjastojen tulevaisuutta verkkoympäristössä. Kiinnostavaa keskustelua asiasta on käyty mm. Kirjastoalan keskiössä -blogissa marraskuussa 2013.

Uusi hallitus ja eduskunta joutuvatkin ratkomaan myös näitä asioita, sillä kirjastojen kehittäminen vaatii resursseja ja uutta lainsäädäntöä. Vaalipaneeleja kuunnellessa tulee kuitenkin tunne, että uusi, näillä näkymin keskustajohtoinen hallitus ei juuri visioi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Se ”leikkaa”, ”säästää” ja ”sopeuttaa”.

Tieteentekijöiden liitto ja siihen kuuluva Informaatioalan Akateemiset ry osallistuvat vaalien alla kirjasto- ja informaatioalan aatteellisten seurojen ja ammattijärjestöjen #kirjastopuolue-kampanjaan. Siinä tuodaan esiin kirjastojen merkitystä ja kirjastoissa tehtävää työtä. Jokainen kirjastoja ja niiden työntekijöitä arvostava voi allekirjoittaa kampanjan tulevaisuuteen kurkottavat teesit sen verkkosivulla www.kirjastopuolue.fi tai ”liittyä puolueeseen” Instagramin välityksellä, ohjeiden mukaisesti. Myös useat kirjastot ovat tukeneet kampanjaa kuvaviestein.

#kirjastopuolue-kampanjan teeseissä painotetaan kirjasto- ja informaatioalan työntekijöiden osaamista kirjastojen menestyksen perustana. Kuinka moni tieteellisten kirjastojen käyttäjä tai niiden tulevaisuuteen vaikuttava päättäjä itseasiassa tietää, mitä kaikkea nykyisten tietoasiantuntijoiden tulee hallita työssään?

Kysyimme muutamilta tieteellisissä kirjastoissa työskenteleviltä ja asioivilta henkilöiltä, minkälaisena he näkevät tieteellisten kirjastojen merkityksen, minkälaista osaamista kirjastoja informaatioalan ammattilaisilta tulevaisuudessa vaaditaan ja minkälaisia palveluja asiakkaat tieteellisiltä kirjastoilta toivovat.

Kirjastojen tietoasiantuntijoilta kysyimme:

1. Mihin yliopisto tarvitsee kirjastoa ?
2. Miksi kirjasto tarvitsee osaavaa, ammattitaitoista henkilökuntaa ?
3. Minkälaista osaamista tieteellisten kirjastojen henkilökunta tarvitsee tulevaisuudessa ?

Eva Tolonen, kehittämispäällikkö, Aalto-yliopiston kirjasto

1) Tutkimuksen tueksi: tieteellisen tiedon ja uusimpien tutkimustulosten välittämiseksi ulkoisista lähteistä ja toisaalta oman yliopiston tutkimustulosten välittämiseksi yliopiston ulkopuolelle. Opiskelun tueksi: kirjasto palvelee oppimista. Kirjasto on oppimiskeskus, joka tarjoaa opiskelijoille toiminnallisen tilan heidän tarpeitaan varten. Opiskelijoille tiedonhankintataidot ovat tärkeä osa opiskelua, ne edistävät oppimista ja toivottavasti nopeuttavat tutkintojen läpivientiä.

2) Palveluiden kehittämiseksi opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristön muuttuessa digitalisoitumisen myötä. Henkilökunnalta vaaditaan joustavuutta sekä pilotointi- ja kokeiluhalukkuutta. Ammattitaitoinen henkilökunta huolehtii myös osaamisestaan ja on motivoitunut oppimaan uutta.

3) Digitalisoitumisen ja elektronisten aineistojen lisääntymisen myötä kirjaston tehtäväkenttä on muuttumassa ja esimerkiksi tutkimustulosten välittäminen yliopistojen ulkopuolelle vaatii henkilökunnalta uutta osaamista perinteisten tehtävien lisäksi. Uudet monikanavaiset palvelutuotteet rakentuvat sekä hankitun että ulospäin välitetyn aineiston ympärille. Esimerkkinä bibliometriset analyysit ja open access -palvelut, kuten rinnakkaisjulkaisemiseen ja tutkimusdataan liittyvät neuvontapalvelut.

Opetuksessa tarvitaan pedagogisia taitoja.

Jani Sassali, informaatikko, Oulun yliopiston kirjasto

1) Kirjasto on yliopistossa Informaation ja julkaisut hallitseva asiantuntijaorganisaatio, joka tukee opiskelua, opetusta ja tutkimusta tieteenalasta riippumatta. Kirjasto hoitaa tietoaineistot käyttöön, helpottaa niiden löytyvyyttä ja saatavuutta sekä kouluttaa ja opastaa tiedeyhteisöä löytämään suuresta informaatiotulvasta juuri sen tarvittavan tiedon. Kirjasto tukee myös yliopiston julkaisutoimintaa tarjoamalla julkaisusarjoja, ylläpitämällä yliopiston julkaisutietoja sekä auttamalla tutkijoita julkaisukanavien valinnassa ja arvioinnissa. Nykyään kirjastot tarjoavat myös julkaisuihin pohjautuvia analyysipalveluja esimerkiksi rekrytoinnin ja rahanjaon tueksi. Tulevaisuudessa kirjastoilla tullee lisäksi olemaan suuri rooli avoimen tieteen tukipilarina ja mahdollistajana yliopistoissa.

2) Kirjasto on asiantuntijaorganisaatio, jossa jokaisen työntekijän tulee tuntea omaan tehtäväänsä liittyvä tieto ja taito paremmin kuin asiakkaidensa eli yliopiston tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden. Kirjaston henkilökunnan ammattitaidosta on kiinni palvelujen taso ja laatu, joita kirjasto yliopistoyhteisölle tarjoaa.

3) Monessa yliopistokirjastossa on puhuttu viime vuosina aikaisempaa enemmän tutkijapalveluista. Tietoasiantuntijan tulee tuntea tutkimuksen teon perusperiaatteet, tieteenalan tuntemus puolestaan takaa asiantuntevan palvelun tutkijoiden tarpeisiin. Tutkijapalveluiden korostuneen merkityksen kautta tutkijataustan merkitys todennäköisesti korostuu nykyistä enemmän.

Tieteellisen julkaisemisen tuen kehittäminen, erilaiset analyysipalvelut (eritoten bibliometriikka) sekä tutkimusaineistojen hallinta ja avoimen tieteen yhteyteen liittyvät palvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa keskeisiä kehityskohteita kirjaston palvelukonseptien kehityksessä.

Virpi Palmgren, tietoasiantuntija, Aalto-yliopiston kirjasto

1) Kirjasto on näköalapaikka. Opiskelijoita voi tarkkailla salaa. He myös voivat kysyä asioita arkailematta, kirjastossa ei leimaudu tyhmäksi.Itse kirjastorakennusta opiskelijat tarvitsevat, kun he tulevat tänne neutraalille maalle opiskelemaan. Ilman kirjaston tarjoamia aineistoja on vaara, että tulevaisuudessa on vain Googleinsinöörejä, jotka ovat käyneet Google-yliopiston. Toki vapaasti verkossa on yhä enemmän myös tieteellisesti relevanttia tietoa, mutta miten esimerkiksi opintojaan aloittava fuksi voi tietää, mikä tieto on luotettavaa, ellei sitä ole valmiiksi tarjolla kirjaston toimesta?

2) Kirjasto voidaan ajatella opiskelijalle linkkinä tutkimustietoon. Kun esimerkiksi diplomityöntekijä aloittaa työnsä tekemisen, on tärkeää löytää teoriakehys työlle, yhteys aiempaan tutkimukseen. Useimmat ensin googlettavat, turhautuvat ja lopulta huomaavat että "kirjastotätien" neuvomat keinot ovat sittenkin parhaat: oikeista akateemisista tietokannoista löytyy laadukasta tietoa ja helpommalla.

3) Kirjastossa ei todellakaan sammaloidu. On seurattava oman alan kehitystä, mikä jo sinänsä on haastavaa, mutta myös kehysorganisaation muutoksia ja oltava selvillä opiskelijoiden tavoista toimia - heillä kun tuppaa aina olemaan omia ”näppäriä” selviytymiskeinoja. Opetustaitoja ja -menetelmiä täytyy jatkuvasti kehittää. Tarvitaan myös kykyä samastua neuvontatilanteissa erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin laajalla osaamisalueella.

Heli Kokkinen, palvelupäällikkö, Turun yliopiston kirjasto

1) Kirjasto on palveluja tarjoava asiantuntijayhteisö, joka toimii osana yliopistoyhteisöä toteuttaen omalta osaltaan yliopiston strategiaa. Kirjaston toimintaa linjaavat yliopiston ydinprosessit. Kirjasto edistää korkealaatuista tutkimusta, opetusta ja oppimista tuottamalla tarvittavat tietopalvelut osaavasti ja tehokkaasti, ottaen huomioon ja ennakoiden toimintaympäristön muutoksia.

Kirjasto kehittää palveluitaan proaktiivisesti vastaamaan asiakkaittensa muuttuvia tiedontarpeita sekä uusia tapoja tehdä tutkimusta ja opetusta. Kirjasto tarjoaa kansainvälisesti korkealaatuiset tietoaineistot yliopistoyhteisön käyttöön ja monipuolisia tiloja eri oppimistarpeisiin. Ehkä kirjaston roolia voisi kuvata mahdollistajaksi.

2) Yliopistoyhteisö haluaa kirjaston tuottavan nykyistä enemmän asiantuntijapalveluita, joista osa on täysin uusia. Kirjaston täytyy tunnistaa tarvittavat palvelut muuttuvassa ympäristössä ja uusissa tavoissa tehdä tutkimusta ja opetusta ja opiskella. Kirjaston asiantuntijatehtävien sisällöt arvioidaan ja määritellään muuttuvien tarpeiden mukaisiksi. Kirjaston palvelutarjonta laajenee ja sujuvat palvelut edellyttävät monipuolista osaamista myös palvelujen tuottamisen taustalle. Jotta voimme tarjota tarvittavat palvelut on henkilökunnan osaamista jatkuvasti kehitettävä.

henkilökunnan osaamista jatkuvasti kehitettävä. 3)Yliopistoyhteisön tarpeet ja toimintaympäristön muutokset vaikuttavat kirjaston osaamistarpeisiin. Trendinä tuntuu olevan, että kirjaston palvelut ja toiminta nivoutuvat tiukemmin osaksi yliopiston ydinprosesseja. Kirjastoilla on jo rooli yliopiston tuottaman tiedon, esimerkiksi tutkimusdatan, jäsentämisessä ja järjestämisessä.

Tulevaisuudessa kirjastojen henkilökunta tarvitsee paremmat tietotekniset valmiudet ja tietämystä siitä, mitä tieteessä tapahtuu ja miten sitä tehdään. Kirjaston henkilökunta tulee tarvitsemaan laajaalaista osaamista sekä nopeaa reagointi- ja muutoskykyä. Tulevat osaamiset löytyvät muualta kuin perinteisestä kirjasto-osaamisesta.

Kirjastojen käyttäjiltä utelimme:

1. Mihin yliopisto tarvitsee kirjastoa ?
2. Miksi kirjasto tarvitsee osaavaa, ammattitaitoista henkilökuntaa ?
3. Minkälaisia palveluja tulevaisuuden kirjaston tulisi tarjota ?

Matti Uusitupa, Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori, Kuopion yliopiston rehtori 2001-2009

1) Kirjasto liittyy oleellisesti oppimiseen, tiedon tallentamiseen painetussa (ja digitaalisessa) muodossa ja tiedon hankkimiseen. Kirjastojen luonne on muuttunut ja muuttuu nopeasti, kun tiedon digitalisaatio etenee. Kirjastojen rooli on olla tukemassa tutkitun, luotettavan tiedon hankkimista ja levittämistä eri muodoissa.

2) Tiedon hankkimiseen, opiskelijoiden ja tutkijoiden ohjaamiseen tiedon lähteille. Alan kehityksen seuraamiseen ja oman kirjaston kehittämiseen.

3) Kirjat eivät katoa, esim. oppikirjat. Tieteelliset lehdet muuttuvat sähköiseksi entistä enemmän, mutta paperiversioita kaivataan. Tulevaisuuden kirjasto ohjaa opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita tulevaisuudessakin tiedon lähteille ja kehittää omaa alaansa/kirjastoaan tavalla, joka tukee yliopistojen perustehtävää.

Elina Närvänen, KTT, yliopistonlehtorina (ma.) Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa

1) Mielestäni kirjasto on aivan olennainen osa yliopistoa edelleen, vaikka suuri osa tieteellisestä tiedosta onkin tänä päivänä saatavana sähköisesti. Kirjasto toimii tutkijoiden, opiskelijoiden ja tieteellisen tiedon välillä tärkeässä roolissa. Se tarjoaa tutkijoille ja opiskelijoille pääsyn tiedon lähteille, valikoi ja suodattaa merkityksellistä informaatiota säästäen näin henkilökunnan ja opiskelijoiden aikaa, opastaa ja kouluttaa tiedonhakuun ja tiedon arviointiin liittyvissä asioissa, pitää meidät ajan tasalla tieteellisen tiedon infrastruktuurin muutoksista, sekä tallettaa ja arkistoi tietoa. Opiskelijoille kirjasto tarjoaa myös rauhallisen työskentely-ympäristön.

2) Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta pystyy auttamaan tutkijoita ja opiskelijoita tiedonhankintataitojen kehittämisessä ja päivittämisessä, osaa arvioida millaisia palveluja tarvitaan ja miten niitä pitäisi kehittää, sekä pystyy yliopiston henkilökuntaa kokonaisvaltaisemmin perehtymään ja vastaamaan teknologian kehityksessä tapahtuviin muutoksiin, jotka vaikuttavat yliopistolaisten työhön.

3) Näen aivan keskeisimpinä tiedonhakukoulutukset (sekä niihin liittyvän tieteellisten käytäntöjen kouluttamisen) eri vaiheissa uraa (opiskelijoille, tutkijoille...). Tutkijan näkökulmasta olennaisia olisivat myös työtämme helpottavien työkalujen käyttöönottamisen opastus- ja tukipalvelut. Myös tietokantojen ajan tasalla pitäminen ja kattavan pääsyn varmistaminen erilaisiin tieteellisiin aineistoihin on välttämätöntä. Näen myös, että kirjastolla voisi olla suurempi rooli tieteellisen julkaisutoiminnan tukijana: esimerkiksi potentiaalisten kohdejulkaisujen etsiminen ja valikointi, tieteellisten julkaisujen copyeditointi tai tutkimustuloksista viestiminen.

teksti Elina Katainen

• Painetussa lehdessä sivu 44