Kaikki haluavat säilyttää duaalimallin

Yliopistojen ja tieteen rahoitus, korkeakoulujärjestelmän tulevaisuus ja tiedeministerin tarve olivat yliopisto- ja tiedepoliittisen vaalipaneelin pääteemat. Kahdeksan puolueen edustajat halusivat säilyttää yliopistojen ja ammattikorkeakoulun erilaiset tehtävät. Tutkimukselle toivottiin vahvempaa roolia valtioneuvoston työnjaossa.

Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Suomen yliopistot UNIFI järjestivät yhteistyössä yliopisto- ja tiedepoliittisen vaalipaneelin 19. maaliskuuta Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. Järjestöt päättivät yhteisen paneelin järjestämisestä, koska yliopistot, tiede ja tutkimus eivät näy riittävästi julkisessa keskustelussa ennen vaaleja.

Panelisteiksi saatiin puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr.), entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), entinen opetusministeri, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenet Mikaela Nylander (rkp) ja Mika Niikko (ps), eduskuntaan viidennelle kaudelle ehdolla oleva VTT Jouko Jääskeläinen (kd), kansanedustaja, YTT Anna Kontula (vas) sekä OKM:ssa valtiosihteerinä ollut VTT Pilvi Torsti (sd).

Paneelikeskustelu jaettiin kolmeen pääteemaan. Niistä ensimmäisenä otettiin käsittelyyn yliopistojen rahoitus, yliopistoindeksi, rahoituspohjan laajentaminen, EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden maksut. Keskustelun avasi UNIFIn hallituksen jäsen, Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola. Hän toi esille sen, että yliopistoissa laskettiin lakiin kirjatun yliopistoindeksin varaan, mutta se on jäänyt lähinnä kuolleeksi kirjaimeksi. Hän muistutti, että 1990-luvun lamasta haluttiin nousta tekemällä merkittäviä panostuksia tutkimukseen.

Vähemmän opiskelijoita tai enemmän opettajia

Panelistit olivat varsinkin yksimielisiä siitä, että koulutuksesta ja tutkimuksesta ei saisi leikata enää yhtään.

— Koulutus tulee kirjata uuden hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Yliopistojen osalta tarvittaisiin pitkäjänteinen ohjelma, ettei indeksiä enää leikattaisi. Yliopistot voisivat hankkia yhä enemmän myös muuta kuin valtion rahoitusta, totesi Sarkomaa.

— Koska isoimmat budjettiluokat ovat STM ja OKM, niiden on vaikea välttyä leikkauksilta. Korkeakoulujen asema on ollut säästötoimissa kuitenkin varsin kohtuullinen, väitti Torsti, mutta toivoi silti demareilta vähän rohkeampaa linjaa.

— Demarit kiemurtelevat. Hallitus on leikannut koulutuksesta ihan liikaa. Vihreiden mielestä koulutuksen ja tutkimuksen laatu tulee turvata eikä yliopistoindeksiin pidä koskea, Niinistö huomautti ja vetosi puolueen vaaliohjelmaan.

— En usko, että säästöistä päästään kokonaan. RKP:lla on kuitenkin kirjattu tavoitteeksi, että koulutukseen ja perusrahoitukseen niitä ei pidä kohdistaa, Nylander kertoi.

— Yhdellä opettajalla on liikaa opiskelijoita ja tämä vaikuttaa laatuun. Tilanne voidaan ratkaista vaan vähentämällä opiskelijoita tai lisäämällä opettajia, sanoi Kontula.

— En pysty lupaamaan indeksiin liittyen mitään täsmällistä, Vanhanen totesi ja vetosi juuri samana aamuna julkistettuihin VM:n talouslukuihin.

Mika Niikon mielestä koulutuksen rapautuminen pitää lopettaa. Jouko Jääskeläinen katsoi, että jatkuva puuttuminen yliopistoindeksiin ei ole oikein. Hän miettisi, tehdäänkö leikkausten sijaan jatkossa enemmän rakenteellisia muutoksia.

Koulusäästöt olivat kaatuneet eduskunnan viimeisellä istuntoviikolla. Myös sote-ratkaisu on levällään. Paneelin juontaja Ylen A-Studion toimittaja Kirsi Heikel tivasi panelisteilta sitä, onko tämän tilanteen vuoksi yhä suurempi uhka siitä, että säästöt aiotaan repiä korkeakoulutuksesta.

Matti Vanhanen ja Sari Sarkomaa pitivät uhkaa todellisena.

—— Kyvyttömyys tehdä sote-muutoksia, on luonut paineita säästää koulutuksesta, lisäsi Niinistö.

Vieläkö on sivistysporvareita?

Jos valtion rahoitus supistuu, ainakin UNIFI haluaa laajentaa rahoituspohjaa muulla tavoin. Heikel kysyi panelistien kantaa EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden maksuihin.

Matti Vanhanen harmitteli, että tätä ei saatu läpi hänen pääministerikaudellaan toteutetun yliopistouudistuksen yhteydessä. Hän katsoi, että niillä yliopistoilla, jotka haluavat ottaa maksut käyttöön, se mahdollisuus tulisi olla.

Mika Niikko tuki maksuja ja kysyi, miksi Suomessa tarjotaan ilmaista opiskelua vaikkapa kiinalaisille.

— Teitä tullaan huiputtamaan, jos maksut otetaan käyttöön. Maksuilla tullaan perustelemaan yliopistojen budjettirahoituksen vähentämistä, Niinistö muistutti kuulijakunnalle.

— Juu och nej, vastasi Nylander. RKP:n puoluepäivillä oli linjattu kielteinen suhtautuminen maksuihin, mutta henkilökohtaisesti hän suhtautui niihin myönteisesti.

Jouko Jääskeläinen ei kannattanut maksuja. Työvoima vähenee ja maahan tarvitaan lahjakkaita maahanmuuttajia. Sari Sarkomaa haluaa karsia esteet pois koulutusviennin tieltä, mutta perustutkinto-opiskelun tulisi säilyä maksuttomana.

Panelistit tukivat vastinrahan maksamista kolminkertaisena yliopistojen keräämistä varoista ja jatkaisivat käytäntöä.

— Tosin Helsingissä tämä on helpompaa kuin muualla Suomessa, Torsti totesi. Uteliaisuustutkimus tulee rahoittaa perusrahoituksesta.

— Rahankeräyslaki on tosi kankea. Varainkeruulla ei pidä korvata julkisen vallan roolia, vaikka Turun yliopisto onkin perustettu lahjoitusvaroin, muistutti Vanhanen.

Panelisteilta tiedusteltiin myös yksityishenkilöiden lahjoitusvähennyksestä. Kaikki muut nostivat kätensä, paitsi vasemmistoliiton Anna Kontula. Hänen mielestään rahat voisi kanavoida suoraan yliopistoille ilman kierrättämistä.

— Lahjoitukset toimivat silloin, kun maassa oli vielä sivistysporvareita, Kontula lisäsi.

— Onko todella näin? Voinko tuoda heitä heti eteesi, Vanhanen heitti Kontulalle.

Hän muistutti, että varainkeruu tehtiin mahdolliseksi hänen pääministerikaudellaan eikä sillä leikattu perusrahan osuutta.

Mikaela Nylander ihmetteli, miksi jotkut vastustavat vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja.

Rahoitusosuuden lopuksi juontaja kysyi panelistien kantaa kilpaillun rahoituksen osuuden kasvuun.

Sari Sarkomaa tarkistelisi perusrahoituksen ja kilpaillun rahan tasapainoa. Hänen puolueensa vaaliohjelmassa halutaan kuitenkin kasvattaa strategisen rahoituksen osuutta. Ville Niinistö toivoi yliopistojen tutkijoille työrauhaa. Monet hyvät tutkijat tähyävät jo ulkomaille.

Rahasta puhumiseen käytettiin paneelissa enemmän aikaa kuin kahteen muuhun teemaan, koska poliitikot päättävät yliopistojen ja tieteen rahoituksen tulevaisuuden.

Hynttyyt yhteen vai ei?

Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja, yliopistonlehtori Terhi Ainiala avasi keskustelun toisesta pääteemasta — korkeakoulujärjestelmän tulevaisuus, duaalimallin kohtalo, yliopistojen ja niiden alojen määrä.

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto katsovat, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset tehtävät tulee säilyttää, mutta yhteistyötä kannattaa toki lisätä. UNIFIn mielestä tavoitteena tulee olla laadukas ja kustannustehokas valtakunnallinen korkeakoulu- ja tutkimuskokonaisuus, jolla on alueellista vaikuttavuutta ja jonka toiminnalliset ja lainsäädännölliset esteet on purettu.

Panelistit olivat autuaan yksimielisiä siitä, että korkeakoulujärjestelmän ns. duaalimalli tulee säilyttää. Juontaja pyysi myös yleisöä nostamaan kätensä ja suurin osa piti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisten tehtävien säilyttämistä tärkeänä. Yleisön joukosta Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio epäili, että nykyinen malli tulee kyllä murentumaan. Tampereelta saakka paikalle olivat tulleet vararehtorit Harri Melin Tampereen yliopistosta ja Mika Hannula Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hannula toivoi, että Tampereella saadaan edistää uudenlaista yliopistomallia yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa.

— Jos duaalimalli halutaan romuttaa, ihan turhaan maahan luotiin ammattikorkeakoulusysteemi. Erilaiset tehtävät tulee olla, mutta yhteistyötä pitää tehdä, Nylander tähdensi.

— Meillä on korkeatasoiset tiedeyliopistot ja toisaalta kehittämistyötä tekevät ammattikorkeakoulut. Myös sektoritutkimuslaitokset tulee saada yhteistyöhön mukaan. Säästömielessä hynttyitä ei pidä laittaa yhteen, Sarkomaa painotti.

Torstikaan ei olisi laittamassa hynttyitä yhteen, mutta opiskelun sisällä vaihtamista tulisi kehittää. Vanhanen toivoi, että ammattikorkeat eivät suuntautuisi tutkimuspuolelle — työelämälähtöisyys tulee kasvamaan.

— Yliopistojen pitäisi olla käytännönläheisempiä. Ei ole ihme, jos tästäkin yliopistosta aika monet valmistuvat työttömäksi, Mika Niikko tokaisi ja sai aikaa yleisön joukossa kohinaa.

Tutkimusasiat vahvempaan rooliin valtioneuvostossa

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri pohjusti keskustelua viimeisestä teemasta — tiedeministeri, tieteen ja tutkimuksen asema. Järjestävien tahojen hallitusohjelmatavoitteissa ei oteta kantaa tiedeministerin tarpeellisuuteen, mutta tähdennetään, että tieteen ja tutkimuksen asemaa tulee vahvistaa valtioneuvoston työnjaossa. Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas otti kannanotossaan (29.1.) esille tiede- ja teknologiaministerin. Kokoomus julkisti pamfletin (3.3.), jossa se kertoi ajavansa teknologiaministeriä.

Kahdeksasta panelistista vain kaksi, Kontula ja Niinistö, nosti kätensä, kun juontaja Heikel kysyi, tarvitaanko tiedeministeriä. Niinistön mukaan tiede- ja innovaatioasioille olisi hyvä olla oma ministerinsä, koska ne hukkuvat nyt liikaa muiden joukkoon. Kontula piti kysymystä oikeastaan turhana, mutta toivoi, että ministeri sijoittuisi johonkin pehmoministeriöön.

Panelistien joukossa opetus- ja tiedeministeri sai suuremman puollon kuin pelkkä tiedeministeri. Tätä tukivat mm. Sarkomaa, Nylander ja Jääskeläinen. Jouko Jääskeläinen ei uskonut, että ministereiden määrä vähenee seuraavalla hallituskaudella niin paljon kuin keskusta on esittänyt eli 12:een.

Gallupeissa johtavan puolueen Matti Vanhanen katsoi, että jatkossa OKM:ssa on vain yksi ministeri. Hän kehui käyttäneensä pääministerikaudellaan paljonkin aikaa yliopisto- ja tutkimusasioihin ja osallistui kaikkiin tutkimus- ja innovaationeuvoston kokoukseen. Neuvostoa johtaa pääministeri.

— Valtioneuvoston kansliaan ehdotetussa tiedeneuvonantajassa on ideaa, totesi Vanhanen. Hän oli ilmeisesti tutustunut Raivion tekemään raporttiin, koska kannatti myös ministeriöiden tutkimusjohtajia.

— Science hukkuu nyt. Valtioneuvoston kanslian asemaa tulee vahvistaa ja tiedeasiantuntijan virka on tarpeen, painotti myös Ville Niinistö.

Tiedeministerikysymyksen on tapana pulpahtaa esille melko säännönmukaisesti aina ennen eduskuntavaaleja.

— Neljä vuotta sitten suhtauduin tiedeministeriin varovaisen myönteisesti, mutta nyt olen muuttanut kantaani. Tutkimusasioiden eduksi olisi, jos ne läpäisisivät ministeriöt nykyistä enemmän, Torsti katsoi.

Sarkomaan mielestä tiede tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon koko valtioneuvoston työskentelyssä.

Vaalipaneelin tallenne löytyy: http://video.helsinki.fi/Arkisto/flash.php?id=20427

teksti Kirsti Sintonen
kuvat Veikko Somerpuro

• Painetussa lehdessä sivu 20