Kysymys-vastaus Markku Jokisipilä
”Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen
hoitaminen on meille kunnia-asia.” Näin
toteaa Turun yliopiston eduskuntatutki muksen
keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Näin
vaalien alla keskuksen tutkijat näkyvät ja
kuulu vat mediassa lähes joka päivä.
1) Tohtorintutkinnon suorittaneita oli viime eduskunnassa
useampia, mutta nyt päättynyt kausi oli ensimmäinen,
kun yhtään professoria ei ollut kansanedustajana.
Minkä näet tähän syyksi?
Ammatillinen eriytyminen on edennyt yhä pidemmälle
ja vaatimukset ovat jatkuvasti koventuneet
niin tieteessä kuin politiikassakin. Yhä harvemmassa
on sellaisia omalla alallaan pitkälle edenneitä
toimijoita, joilla olisi aikaa ja energiaa laajamittaiseen
yhteiskunnalliseen toimintaan, valitettavasti.
Vastaavasti politiikka alkaa olla sekin pitkäaikaista
ja kokopäiväistä omistautumista vaativa homma,
siihen ei niin vain tulla ulkopuolelta.
2) Osaaminen on ainakin juhlapuheiden tasolla
Suomen menestystekijä. Miksi koulutukseen ja tutkimukseen
liittyvät teemat eivät silti erikoisemmin näy
vaalikeskusteluissa? (vrt. esim. Ylen, Maikkarin ja HS:n
vaalikoneiden kysymykset)
Saattaa liittyä edelliseen kysymykseen sikäli, ettei
meillä kyllä ole mitenkään jonoksi saakka sellaisia
poliitikkoja, jotka sekä olisivat tutkimuksen ja koulutuksen
kovia asiantuntijoita että haluaisivat profiloitua
juuri näihin kysymyksiin. Tutkimus ja koulutus
ovat rytmiltään vaalikautta hitaampia asioita, eli onnistuessaankin
panostukset niihin näkyvät vasta pidemmällä
aikavälillä. Poliitikon on pystyttävä näyttämään
tuloksia vähintään kerran neljässä vuodessa.
3) Muutamat puolueet ovat ilmoittaneet tavoittelevansa
opetusministerin salkkua. Silti hallitusneuvotteluissa
kyseinen salkku jää aika usein viimeisten jaettavien
joukkoon. Miksi? OKM:n hallinnonalan budjettiosuus
on kuitenkin kolmanneksi suurin.
Vaikka hallinnonala on suuri, tilaa poliittiseen
ohjaukseen ei välttämättä ole ollut samassa määrin.
Alalla on opetushallituksen kaltaisia virkavastuulla
toimivia vahvoja asiantuntijatahoja, jotka tuovat jatkuvuutta
ja pysyvyyttä vaihtuvien ministerien vastapainoksi.
Opetuksen suuria linjauksia ei ole perinteisesti
haluttu alistaa poliittiseen tahtoon, vaan niistä
ovat vastanneet asiantuntijat. On kuitenkin huomattava,
että puolueidenkin näkemykset siitä, onko opetusministerin
salkku painava vai ei, vaihtelevat.
4) Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskus
on ollut aktiivisesti julkisuudessa kommentoimassa politiikan
ja vaalien ajankohtaisia asioita. Kuinka ison osan
tämä tehtävä nappaa työajasta?
Tällä hetkellä elämme tiedotusvälineiden kysynnän
kannalta kaikkein kiireisimpiä aikoja, kun
ollaan näin lähellä vaaleja. Kommentti- ja esiintymispyyntöjä
tulee keskukselle tasaisena virtana päivittäin,
parhaina päivinä helposti toistakymmentä.
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen hoitaminen on
meille kunnia-asia ja pyyntöihin yritetään aina vastata
ja tarjota tutkimukseen perustuvaa lisäperspektiiviä
politiikan uutisointiin. On selvää, että tehtävän
laadukkaaseen hoitamiseen kuluu runsaasti
työtunteja.
5) Mikä on keskuksen tutkijoiden pääviesti hallitusohjelmaneuvotteluihin?
Kulunut vaalikausi ei tehnyt hyvää poliittisen
järjestelmämme legitimiteetille. Kansalaisten usko
siihen, että politiikalla voidaan ja halutaan ratkaista
yhteiskunnan ongelmia ja haasteita, on pystyttävä
palauttamaan. Tämä edellyttää puoluerajat ylittävää
näkemystä tulevaisuutemme tärkeimmistä kysymyksistä
ja niiden ratkaisemisen suurista linjoista.
Suomen poliittisessa historiassa menestykset ovat
poikkeuksetta perustuneet maltilliseen pragmatismiin
ja kykyyn tehdä kompromisseja kansallisen
edun nimessä. Kuten J.V. Snellman asian aikanaan
ilmaisi, hyvä politiikka on positiivista toimintaa järjellisen
kehityksen puolesta.
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 16
|