Kysymys-vastaus Markku Jokisipilä

”Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen hoitaminen on meille kunnia-asia.” Näin toteaa Turun yliopiston eduskuntatutki muksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Näin vaalien alla keskuksen tutkijat näkyvät ja kuulu vat mediassa lähes joka päivä.

1) Tohtorintutkinnon suorittaneita oli viime eduskunnassa useampia, mutta nyt päättynyt kausi oli ensimmäinen, kun yhtään professoria ei ollut kansanedustajana. Minkä näet tähän syyksi?

Ammatillinen eriytyminen on edennyt yhä pidemmälle ja vaatimukset ovat jatkuvasti koventuneet niin tieteessä kuin politiikassakin. Yhä harvemmassa on sellaisia omalla alallaan pitkälle edenneitä toimijoita, joilla olisi aikaa ja energiaa laajamittaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan, valitettavasti. Vastaavasti politiikka alkaa olla sekin pitkäaikaista ja kokopäiväistä omistautumista vaativa homma, siihen ei niin vain tulla ulkopuolelta.

2) Osaaminen on ainakin juhlapuheiden tasolla Suomen menestystekijä. Miksi koulutukseen ja tutkimukseen liittyvät teemat eivät silti erikoisemmin näy vaalikeskusteluissa? (vrt. esim. Ylen, Maikkarin ja HS:n vaalikoneiden kysymykset)

Saattaa liittyä edelliseen kysymykseen sikäli, ettei meillä kyllä ole mitenkään jonoksi saakka sellaisia poliitikkoja, jotka sekä olisivat tutkimuksen ja koulutuksen kovia asiantuntijoita että haluaisivat profiloitua juuri näihin kysymyksiin. Tutkimus ja koulutus ovat rytmiltään vaalikautta hitaampia asioita, eli onnistuessaankin panostukset niihin näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Poliitikon on pystyttävä näyttämään tuloksia vähintään kerran neljässä vuodessa.

3) Muutamat puolueet ovat ilmoittaneet tavoittelevansa opetusministerin salkkua. Silti hallitusneuvotteluissa kyseinen salkku jää aika usein viimeisten jaettavien joukkoon. Miksi? OKM:n hallinnonalan budjettiosuus on kuitenkin kolmanneksi suurin.

Vaikka hallinnonala on suuri, tilaa poliittiseen ohjaukseen ei välttämättä ole ollut samassa määrin. Alalla on opetushallituksen kaltaisia virkavastuulla toimivia vahvoja asiantuntijatahoja, jotka tuovat jatkuvuutta ja pysyvyyttä vaihtuvien ministerien vastapainoksi. Opetuksen suuria linjauksia ei ole perinteisesti haluttu alistaa poliittiseen tahtoon, vaan niistä ovat vastanneet asiantuntijat. On kuitenkin huomattava, että puolueidenkin näkemykset siitä, onko opetusministerin salkku painava vai ei, vaihtelevat.

4) Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskus on ollut aktiivisesti julkisuudessa kommentoimassa politiikan ja vaalien ajankohtaisia asioita. Kuinka ison osan tämä tehtävä nappaa työajasta?

Tällä hetkellä elämme tiedotusvälineiden kysynnän kannalta kaikkein kiireisimpiä aikoja, kun ollaan näin lähellä vaaleja. Kommentti- ja esiintymispyyntöjä tulee keskukselle tasaisena virtana päivittäin, parhaina päivinä helposti toistakymmentä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen hoitaminen on meille kunnia-asia ja pyyntöihin yritetään aina vastata ja tarjota tutkimukseen perustuvaa lisäperspektiiviä politiikan uutisointiin. On selvää, että tehtävän laadukkaaseen hoitamiseen kuluu runsaasti työtunteja.

5) Mikä on keskuksen tutkijoiden pääviesti hallitusohjelmaneuvotteluihin?

Kulunut vaalikausi ei tehnyt hyvää poliittisen järjestelmämme legitimiteetille. Kansalaisten usko siihen, että politiikalla voidaan ja halutaan ratkaista yhteiskunnan ongelmia ja haasteita, on pystyttävä palauttamaan. Tämä edellyttää puoluerajat ylittävää näkemystä tulevaisuutemme tärkeimmistä kysymyksistä ja niiden ratkaisemisen suurista linjoista. Suomen poliittisessa historiassa menestykset ovat poikkeuksetta perustuneet maltilliseen pragmatismiin ja kykyyn tehdä kompromisseja kansallisen edun nimessä. Kuten J.V. Snellman asian aikanaan ilmaisi, hyvä politiikka on positiivista toimintaa järjellisen kehityksen puolesta.

teksti Kirsti Sintonen