Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien avaaminen seuraavalle hallitukselle
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pohjustanut seuraavan
hallituksen korkeakoulupolitiikkaa. Se julkisti
23. maaliskuuta kansainvälisen asiantuntijaryhmän
selvityksen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisestä.
Varsin odotetusti ryhmä esittää yliopistojen
ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteiden
poistamista. Opetusministeri Krista Kiuru (sd) piti
tätä raportin merkittävimpänä viestinä.
Ennen julkistusseminaaria pidetyssä tiedotustilaisuudessa
OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen katsoi,
että raportissa on tuotu esille myös yliopisto- ja ammattikorkeakoululainsäädännön
avaaminen.
Säätytalon seminaarin loppupuolen keskustelussa
tästä asiasta esitti OKM:lle varsin vahvan vetoomuksen
Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson:
— Kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön
esteitä puretaan, älkää menkö tekemään lakien
kokonaisuudistusta.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen
oli Säätytalolla kommentoimassa ryhmän
tekemiä ehdotuksia.
Koikkalainen katsoi, että raportin johtopäätösten
pohjalta ei kannata ryhtyä säätämään kokonaan
uusiksi vielä melko tuoreita yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeja.
Nykyinenkin lainsäädäntö tekee
mahdolliseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
nykyistä laajemman yhteistyön.
— Korkeakoulujärjestelmämme ns. duaalimallin
mahdollinen remontti edellyttää vielä jatkoselvittelyä.
— Raportin esimerkkimaiden (Tanska, Irlanti,
Hollanti ja Sveitsi) korkeakoulujärjestelmät edustavat
eri muunnelmina sitä, mitä meillä nimitetään ”duaalimalliksi”.
Raportti tuo hyvin esiin mallien kansallisten
mallien erilaisuuden ja niiden, vahvuuksia ja
heikkouksia. Toisin kuin joskus väitetään, ei ole olemassa
mitään yhtä ”eurooppalaista mallia”.
Raportissa on kaksi osiota, jotka ovat keskenään
osin ristiriitaisia. Technopoliksen osuus näyttää puoltavan
resurssien keskittämistä ja synergiaa. Toisaalta
kansainvälinen arviointipaneeli kiinnittää huomiota
siihen, että suuret tai keskitetyt yksiköt eivät myöskään
ole automaattisesti parempia.
— Pelkkä leikkaaminen ei johda erikoistumiseen
tai profiloitumiseen, Koikkalainen painotti.
Kansainvälisen asiantuntijaryhmä teki johtopäätöstensä
pohjalta seitsemän suositusta suomalaisen
korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi:
- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on
täytettävä samat laatukriteerit
- Opetuksen ja tutkimuksen laatu on tuotava
ammattikorkeakoulujen toiminnan keskiöön
- aluevaikuttavuus ei ole näistä erillinen "tulostavoitteensa".
- Korkeakoulujen ja korkeakoulusektorien yhteistyön
esteet on purettava.
- Opintopolkuja on kehitettävä joustaviksi.
- Opetus- ja oppimismetodien modernisointia
on vauhditettava.
- Kansainvälistymistä on vahvistettava.
- On tarpeen harkita mahdollisuuksia hyödyntää
Kansallista koulutuksen arviointikeskusta
(KARVI) enemmän järjestelmänkehittäjänä.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 8
|