ACATIIMI 3/15 tulosta | sulje ikkuna

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien avaaminen seuraavalle hallitukselle

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pohjustanut seuraavan hallituksen korkeakoulupolitiikkaa. Se julkisti 23. maaliskuuta kansainvälisen asiantuntijaryhmän selvityksen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisestä. Varsin odotetusti ryhmä esittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteiden poistamista. Opetusministeri Krista Kiuru (sd) piti tätä raportin merkittävimpänä viestinä.

Ennen julkistusseminaaria pidetyssä tiedotustilaisuudessa OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen katsoi, että raportissa on tuotu esille myös yliopisto- ja ammattikorkeakoululainsäädännön avaaminen.

Säätytalon seminaarin loppupuolen keskustelussa tästä asiasta esitti OKM:lle varsin vahvan vetoomuksen Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson:

— Kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteitä puretaan, älkää menkö tekemään lakien kokonaisuudistusta.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen oli Säätytalolla kommentoimassa ryhmän tekemiä ehdotuksia.

Koikkalainen katsoi, että raportin johtopäätösten pohjalta ei kannata ryhtyä säätämään kokonaan uusiksi vielä melko tuoreita yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeja. Nykyinenkin lainsäädäntö tekee mahdolliseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyistä laajemman yhteistyön.

— Korkeakoulujärjestelmämme ns. duaalimallin mahdollinen remontti edellyttää vielä jatkoselvittelyä.

— Raportin esimerkkimaiden (Tanska, Irlanti, Hollanti ja Sveitsi) korkeakoulujärjestelmät edustavat eri muunnelmina sitä, mitä meillä nimitetään ”duaalimalliksi”. Raportti tuo hyvin esiin mallien kansallisten mallien erilaisuuden ja niiden, vahvuuksia ja heikkouksia. Toisin kuin joskus väitetään, ei ole olemassa mitään yhtä ”eurooppalaista mallia”.

Raportissa on kaksi osiota, jotka ovat keskenään osin ristiriitaisia. Technopoliksen osuus näyttää puoltavan resurssien keskittämistä ja synergiaa. Toisaalta kansainvälinen arviointipaneeli kiinnittää huomiota siihen, että suuret tai keskitetyt yksiköt eivät myöskään ole automaattisesti parempia.

— Pelkkä leikkaaminen ei johda erikoistumiseen tai profiloitumiseen, Koikkalainen painotti.

Kansainvälisen asiantuntijaryhmä teki johtopäätöstensä pohjalta seitsemän suositusta suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi:

  1. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on täytettävä samat laatukriteerit
  2. Opetuksen ja tutkimuksen laatu on tuotava ammattikorkeakoulujen toiminnan keskiöön - aluevaikuttavuus ei ole näistä erillinen "tulostavoitteensa".
  3. Korkeakoulujen ja korkeakoulusektorien yhteistyön esteet on purettava.
  4. Opintopolkuja on kehitettävä joustaviksi.
  5. Opetus- ja oppimismetodien modernisointia on vauhditettava.
  6. Kansainvälistymistä on vahvistettava.
  7. On tarpeen harkita mahdollisuuksia hyödyntää Kansallista koulutuksen arviointikeskusta (KARVI) enemmän järjestelmänkehittäjänä.

Kirsti Sintonen

  • Painetussa lehdessä sivu 8

ACATIIMI 3/15 tulosta | sulje ikkuna