ACATIIMI 3/13 tulosta | sulje ikkuna

Sivistysvaliokunta: Yliopistolakiin ei pikaisia muutostarpeita

Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että yliopistouudistuksen vaikutuksista annetaan uusi selvitys viimeistään vuonna 2016.

Hyväksyessään uuden yliopistolain eduskunta edellytti, että lain vaikutukset arvioidaan ja niistä annetaan selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella. Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti arviointityön Gaia Consulting Oy:llä ja toimitti selvityksen vuosi sitten eduskuntaan. (Arvioinnista oli juttu mm. Acatiimissa 2/2012.)

Viime syksyn ja tämän talven aikana sivistysvaliokunta on kuullut koko joukon asiantuntijoita ja saanut kirjallisia lausuntoja. Niiden pohjalta valiokunta katsoo, ettei yliopistolakiin kohdistu sellaisia muutostarpeita, jotka edellyttäisivät pikaisia toimenpiteitä. Uutta selvitystä yliopistouudistuksen vaikutuksista edellytetään kuitenkin viimeistään 2016.

Valiokunnan mielestä uudistuksen toteuttamista ovat merkittävällä tavalla hankaloittaneet viime vuosina tehnyt säästötoimet, mm. yliopistoindeksin puolitus 2012 ja jäädytys 2013. ”Yliopistojen rahoituksen tiukentuminen on vaikuttanut kielteisesti uudistuksen käytännön toimeenpanoon ja uudistuksen kokemaan vastaanottoon henkilöstön parissa”, todetaan valiokunnan lausunnossa.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat lausunnoissaan ja kuulemisissa korostaneet yliopistokollegion aseman vahvistamista. Valiokunnan mielestä lainsäädäntö antaa jo nykyisellään kollegiolle merkittävää toimivaltaa, jos sitä vain osataan ja halutaan käyttää.

Valiokunta kuitenkin korostaa, että yliopistojen päätöksenteossa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää yliopistoissa olevaa laajaa asiantuntemusta.

”Esimerkiksi kollegion tehtävien kehittäminen ja laajentaminen tarjoaisi neuvoa antavan vaikutuskanavan yliopistoyhteisön ja yliopiston hallituksen välille. Tällöin yliopistoissa olevaa asiantuntemusta voisi hyödyntää laajemmin esimerkiksi sellaisilla strategisen suunnittelun osa-alueilla kuin tieteeseen ja koulutukseen liittyvät strategiset valinnat, tutkimuksen profilointi ja painoalat, yliopiston tieteenalarakenne sekä kansainvälisyyteen liittyvät strategiat”, valiokunta tähdentää.

Sivistysvaliokunta pitää yliopistoyhteisön laajaa osallistumista strategiseen keskusteluun koko yliopistoyhteisön toimivuuden kannalta niin tärkeänä, että valiokunta kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä arvioimaan tarvetta täsmentää lainsäädäntöä tältä osin.

Valiokunta lausuu melko pitkästi myös henkilöstön asemasta. Se katsoo, että henkilöstön työtyytyväisyys ei ole parantunut yliopistolain myötä. Toteutetut päällekkäiset uudistukset ovat rasittaneet henkilöstöä. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä ei ole pienentynyt. Henkilöstöpolitiikka ei ole muuttunut kannustavammaksi eikä palkitsevammaksi.

”Valiokunta pitää tärkeänä, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa yliopistojen rahoitukseen tehdään huomattavia leikkauksia, jotka tavalla tai toisella koskettavat suurta osaa yliopistoyhteisöä, suhtaudutaan avoimuudella sellaisiin kysymyksiin kuten palkkatietoja julkisuus ja keskeisten rekrytointien perusteet.”

Kirsti Sintonen

  • Painetussa lehdessä sivu 8

ACATIIMI 3/13 tulosta | sulje ikkuna