Only in English, arvoisa maisteri?
Aalto-yliopisto on päättänyt vaihtaa kauppatieteiden maisteriohjelmien
kielen englantiin. Ministeriö pitää ratkaisua yliopistolain mukaisena.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päätös muuttaa
kaikki maisteriohjelmansa englanninkielisiksi on
herättänyt huolta suomen kielen asemasta. Aallon
kauppakorkeakoulun omat tutkijat ovat kirjoittaneet
elsingin Sanomien mielipidepalstalla korkeakoulun
suomenkielisistä tutkimus- ja opiskelumahdollisuuksista.
Myös Kotimaisten kielten keskus pitää päätöstä
huolestuttavana. "Eikö suomenkielisellä opiskelijalla
ole oikeutta saada maisteritasoista opetusta suomen
kielellä tässä maassa?" kysyi Kotuksen johtaja Pirkko
Nuolijärvi blogissaan 23.2.
Jopa Aallon päätöksen laillisuus on asetettu kyseenalaiseksi,
sillä yliopistolain mukaan yliopistojen
ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokieli on suomi
tai ruotsi, jonka lisäksi voidaan käyttää muita kieliä.
Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara pitää päätöksestä
noussutta kohua kohtuuttomana.
— Kandidaattitason opetus tapahtuu jatkossakin suomeksi.
Yli puolet opinnoista toteutetaan ihan samoin
kuin tähänkin asti. Myös opinnäytetyöt voi jatkossakin
tehdä halutessaan suomeksi, Raevaara rauhoittelee.
Vararehtori kertoo päätöksen perustuneen käytännöllisiin
lähtökohtiin.
— Tenure-track järjestelmämme on houkutellut
meille paljon ulkomaista henkilökuntaa ja muutaman
vuoden päästä kolmannes professoreistamme tulee
todennäköisesti ulkomailta. Heidän hyödyntämisensä
opetuksensa edellyttää englannin kielen käyttöä.
Myös Aallon kauppakorkean opiskelijakunta kansainvälistyy
nopeasti. Vuonna 2012 maisterivaiheen
erillisen haun uusista opiskelijoista 242 oli ulkomaalaisia.
Haku on avoin kansalaisuudesta riippumatta ja
viime vuonna 46 prosenttia hyväksytyistä tuli Suomen
ulkopuolelta.
— Ulkomaisten hakijoiden taso on kova ja tietenkin
haluamme meille parhaat. Mutta heille täytyy myös
tarjota opetusta heidän ymmärtämällään kielellä.
Aallon päätöksen on epäilty loukkaavan yliopistolain
vaatimusta omalla kielellään annettavasta opetuksesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Anita Lehikoinen
ei kuitenkaan näe päätöstä lain vastaisena.
Aalto ei ole ainoa paikka saada maisteritason
kauppatieteellistä koulutusta, joten sitä kaipaaville on
tarjolla vaihtoehtoja. Tilanne olisi toinen, jos jokin pieni
tieteenala haluaisi muuttaa koko opetuksensa kieltä.
Olennaista on myös, että Aallossa tentit ja opinnäytteet
saa tehdä jatkossa myös suomeksi.
Kaikkiaan yliopistolain kielisäädöksiä on tarkoitus
pohtia laajemmin vielä kuluvana vuonna.
— On pohdittava, onko säännöksiä opetus- ja tutkintokielen
osalta täsmennettävä, jotta sen tavoitteet
ja soveltaminen ovat riittävän selkeitä, Lehikoinen
kertoo.
Aallossa vakuutetaan, ettei opetuskielen vaihto ole
tuottanut ongelmia suomalaisille opiskelijoille eikä
haittaa alan suomenkielisen termistön kehitystä.
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko
Nuolijärvi toivoo entisen työpaikkansa kuitenkin vielä
harkitsevan päätöstään.
— Ymmärrän englannin tarpeen, mutta eikö rinnalla
voisi säilyttää myös suomenkielisen opintopolun,
Nuolijärvi kysyy.
Maksullinen pääsykoe
Aallon päätöksessä huomiota on
kielen lisäksi herättänyt maisteriohjelmien
pääsykokeen ulkoistaminen
maksulliseen kansainvälisiin
(G¬MAT/G¬RE) testeihin.
Niihin osallistuminen maksaa
noin 195 euroa.
Aallon kauppakorkeakoulun
varadekaani Seppo Ikäheimo perustelee
pääsykoetta kansainvälisellä
standardilla.
— Sama koe on yleisesti käytössä
kauppatieteen alalla. Sen
avulla voimme varmistaa että kotimaiset
ja ulkomaiset hakijat ovat
samalla lähtöviivalla.
Kokeen maksullisuutta hän ei
näe ongelmana.
— Maksavathan ylioppilaskirjoituksetkin.
Eikä 195 euroa ole
minusta kovin paljoa suomalaiselle
hakijalle — summa on kuitenkin
sama esimerkiksi Keniasta
hakeville, vaikka siellä se vie helposti
kuukauden palkan.
Juha Merimaa
- Painetussa lehdessä sivu 6
|