ACATIIMI 3/13 tulosta | sulje ikkuna

Only in English, arvoisa maisteri?

Aalto-yliopisto on päättänyt vaihtaa kauppatieteiden maisteriohjelmien kielen englantiin. Ministeriö pitää ratkaisua yliopistolain mukaisena.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päätös muuttaa kaikki maisteriohjelmansa englanninkielisiksi on herättänyt huolta suomen kielen asemasta. Aallon kauppakorkeakoulun omat tutkijat ovat kirjoittaneet elsingin Sanomien mielipidepalstalla korkeakoulun suomenkielisistä tutkimus- ja opiskelumahdollisuuksista.

Myös Kotimaisten kielten keskus pitää päätöstä huolestuttavana. "Eikö suomenkielisellä opiskelijalla ole oikeutta saada maisteritasoista opetusta suomen kielellä tässä maassa?" kysyi Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi blogissaan 23.2.

Jopa Aallon päätöksen laillisuus on asetettu kyseenalaiseksi, sillä yliopistolain mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokieli on suomi tai ruotsi, jonka lisäksi voidaan käyttää muita kieliä.

Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara pitää päätöksestä noussutta kohua kohtuuttomana.

— Kandidaattitason opetus tapahtuu jatkossakin suomeksi. Yli puolet opinnoista toteutetaan ihan samoin kuin tähänkin asti. Myös opinnäytetyöt voi jatkossakin tehdä halutessaan suomeksi, Raevaara rauhoittelee.

Vararehtori kertoo päätöksen perustuneen käytännöllisiin lähtökohtiin.

— Tenure-track järjestelmämme on houkutellut meille paljon ulkomaista henkilökuntaa ja muutaman vuoden päästä kolmannes professoreistamme tulee todennäköisesti ulkomailta. Heidän hyödyntämisensä opetuksensa edellyttää englannin kielen käyttöä.

Myös Aallon kauppakorkean opiskelijakunta kansainvälistyy nopeasti. Vuonna 2012 maisterivaiheen erillisen haun uusista opiskelijoista 242 oli ulkomaalaisia. Haku on avoin kansalaisuudesta riippumatta ja viime vuonna 46 prosenttia hyväksytyistä tuli Suomen ulkopuolelta.

— Ulkomaisten hakijoiden taso on kova ja tietenkin haluamme meille parhaat. Mutta heille täytyy myös tarjota opetusta heidän ymmärtämällään kielellä.

Aallon päätöksen on epäilty loukkaavan yliopistolain vaatimusta omalla kielellään annettavasta opetuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Anita Lehikoinen ei kuitenkaan näe päätöstä lain vastaisena.

Aalto ei ole ainoa paikka saada maisteritason kauppatieteellistä koulutusta, joten sitä kaipaaville on tarjolla vaihtoehtoja. Tilanne olisi toinen, jos jokin pieni tieteenala haluaisi muuttaa koko opetuksensa kieltä.

Olennaista on myös, että Aallossa tentit ja opinnäytteet saa tehdä jatkossa myös suomeksi.

Kaikkiaan yliopistolain kielisäädöksiä on tarkoitus pohtia laajemmin vielä kuluvana vuonna.

— On pohdittava, onko säännöksiä opetus- ja tutkintokielen osalta täsmennettävä, jotta sen tavoitteet ja soveltaminen ovat riittävän selkeitä, Lehikoinen kertoo.

Aallossa vakuutetaan, ettei opetuskielen vaihto ole tuottanut ongelmia suomalaisille opiskelijoille eikä haittaa alan suomenkielisen termistön kehitystä.

Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi toivoo entisen työpaikkansa kuitenkin vielä harkitsevan päätöstään.

— Ymmärrän englannin tarpeen, mutta eikö rinnalla voisi säilyttää myös suomenkielisen opintopolun, Nuolijärvi kysyy.


Maksullinen pääsykoe

Aallon päätöksessä huomiota on kielen lisäksi herättänyt maisteriohjelmien pääsykokeen ulkoistaminen maksulliseen kansainvälisiin (G¬MAT/G¬RE) testeihin. Niihin osallistuminen maksaa noin 195 euroa.

Aallon kauppakorkeakoulun varadekaani Seppo Ikäheimo perustelee pääsykoetta kansainvälisellä standardilla.

— Sama koe on yleisesti käytössä kauppatieteen alalla. Sen avulla voimme varmistaa että kotimaiset ja ulkomaiset hakijat ovat samalla lähtöviivalla.

Kokeen maksullisuutta hän ei näe ongelmana.

— Maksavathan ylioppilaskirjoituksetkin. Eikä 195 euroa ole minusta kovin paljoa suomalaiselle hakijalle — summa on kuitenkin sama esimerkiksi Keniasta hakeville, vaikka siellä se vie helposti kuukauden palkan.

Juha Merimaa

  • Painetussa lehdessä sivu 6

ACATIIMI 3/13 tulosta | sulje ikkuna