Professorien ja Tieteentekijöiden yliopisto- ja tiedepoliittiset tavoitteet hallitusohjelmaan

Tutkimus ja opetus tukevat uutta kasvua ja Suomen tulevaisuuden menestystä. Niiden tulee olla maan seuraavan hallituksen ohjelman painopisteitä.

Yliopistojen rahoitus kuntoon

Yliopistojen perusrahoitusta kasvatetaan vähintään tutkimus- ja innovaationeuvoston esitysten mukaisesti
Yliopistojen rahoituskriteereissä tutkimuksen ja opetuksen laatua ja sen edellytyksenä olevaa infrastruktuuria korostetaan nykyistä enemmän
Opiskelijoiden ja opettajien lukumääräsuhde ei korjaannu tilastokikkailulla vaan lisäämällä opettajavoimia
Opintoja ei voi vauhdittaa ilman opetukseen suunnattavia lisäresursseja
Valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaikutuksen kokonaan pois yliopistoista
Tieteelliseen tutkimustoimintaan tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeuden yläraja poistetaan

Perustutkimus on kaiken perusta

Henkilöstö tekee tuloksen

Pitkäjänteinen tutkimus ja yliopistollinen opetus edellyttävät työrauhaa – jatkuvat muutokset näkyvät jo työssä jaksamisessa
Tutkijanura koostuu pätkistä ja silpuista – painopiste tulee vihdoin siirtää tohtorituotannosta tutkijanuraan
Professorien tutkimuskaudet ovat edellytys tieteen tason nousulle

Rakenteellinen kehittäminen

Henkilöstön asema turvataan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä
Rakenteellisesta kehittämisestä mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön
Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään itsenäisinä duaalimallin pohjalta; tieteellinen tutkimus ja tutkijankoulutus kuuluvat yliopistoihin

Yliopistojen rahoitus kuntoon

Yliopistorahoituksen myönteinen kehitys on hidastunut 2000-luvulla.
Rahoitus ei ole pysynyt lisääntyneiden tehtävien perässä.
Kesälukukausia tai muita opintojen vauhdittamiseen ehdotettuja toimia ei voida toteuttaa ilman lisäresursseja.
Yliopisto-opettajien lukumäärä ei lisäänny tilastokikkailulla, kuten on tehty valtion talousarvioesityksessä 2011 lukemalla kaikki tutkijat opetushenkilöstöön.
Ulkopuolisen rahoituksen osuus on useilla tieteenaloilla selvästi yli 50 prosenttia kokonaisrahoituksesta, mikä ylittää tutkimus- ja innovaationeuvoston suositustason

Perustutkimus on kaiken perusta

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin vuonna 2009 Tilastokeskuksen arvion mukaan 3,92 prosenttia bruttokansantuotteesta. Perustutkimuksen osuus tästä on jäänyt liian pieneksi.
Perustutkimuksen asema on viime vuosina heikentynyt (Suomen Akatemian julkistama Tieteen tila ja taso 2009 -raportti sekä Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio).
Yliopistosektori johtaa edelleen määräaikaistilastoja. Lyhytkestoiset projektit ja pätkätyöt vaikuttavat jo yliopistojen laitosjohtajienkin mielestä tutkimuksen laatuun (Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos; Opetusministeriön julkaisuja 2010:5).

Henkilöstö tekee tuloksen

Henkilöstö on yliopistojen tärkein voimavara. Se on ollut viime vuodet valtavien paineiden alla: palkkausjärjestelmä uudistui, tutkinnonuudistus teetti töitä, yliopistouudistus on vaikuttanut ja vaikuttaa kaikilla tasoilla, työajan kohdentaminen turhauttaa.
Henkilöstö kaipaa jo työrauhaa ja mahdollisuuksia keskittyä ydintehtäviin – sitä yliopistouudistuksessa henkilöstölle luvattiin.
Suomen monissa kilpailijamaissa on normaalina käytäntönä professoreille suunnatut tutkimuskaudet. Myös Suomessa tulee ottaa järjestelmä käyttöön. Tämä on myös työssäjaksamiskysymys.
Yliopistojen kansainvälisyyttä mitataan liiaksi tutkijaliikkuvuutena maasta toiseen. Kansainvälisyys on tutkijoiden normaalia, jokapäiväistä kanssakäymistä verkossa, konferensseissa jne.

Rakenteellinen kehittäminen

Henkilöstö on joutunut rakenteellisen kehittämisen pelinappulaksi ja liian monille se on näyttäytynyt ytneuvotteluina ja lisääntyneinä tehtävinä.
Painopistealoista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomiaan.
Ammattikorkeakoulujen tulee keskittyä alkuperäisen tehtävänsä mukaisesti palvelemaan alueellisia tarpeita eli keskittyä soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöä palvelevaan opetukseen (Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio).

Yliopistouudistuksen vaikutusten huolellinen arviointi on suoritettava hallituskauden alkupuolella.

Kirsti Sintonen