30 jäsentä ehdolla eduskuntaan

Laura Kolbe (s.1957)
Euroopan historian professori, FT Helsingin yliopisto, Helsingin vaalipiiri

Vaalien jälkeen haluan ajaa sitä, että asetetaan puolueeton työryhmä, joka selvittää hallinnonuudistuksen vaikutukset ja seuraukset sekä yliopistokohtaisesti että alueittain.

Itselleni on tärkeää, että julkisrahoitteinen suomalainen sivistysyliopisto voi jatkaa keskeisenä kansallisena tutkimus- ja koulutusinstituutiona. Uudet hallintorakenteet tulee evaluoida kriittisesti, sillä ongelmat ovat näkyvissä: uuden yliopistolain voimaantulon jälkeen professorit ja henkilökunta sekä opiskelijat ovat menettäneet vaikutusvaltaansa yliopiston hallinnollisessa päätöksenteossa.

Näen tärkeänä osallistua tutkijana ja kansalaisena siihen prosessiin, joka koskee yliopistojen tulosohjauksen kriteereiden tarkistamista vuoteen 2013 mennessä. Tärkeää on arvioida kriittisesti julkisen ja yksityisen rahoituksen roolia tutkimuksessa ja opetuksessa, pohtia valtiovarainministeriön roolia suhteessa yliopistojen itsehallintoon. Uusia rahoitusmuotoja on kehitettävä ennakkoluulottomasti.

Helka Luttinen (s. 1965)
FM,Työpaikka: Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus, Pohjois-Savon vaalipiiri

Suomessa tulee olla alueellisesti kattava yliopistoverkko, joka mahdollistaa sekä huippututkimuksen, että alueellisen palveluja kehittämistehtävän.

Innovaatiojärjestelmän perusta tulee turvata varmistamalla yliopistojen ja tutkimuslaitosten riittävä rahoitus ja toimintaedellytykset.

Yliopistollisen koulutustarpeen ennakoitiin ja alueelliseen kattavuuteen tulee panostaa. Yliopistokoulutuksen tulee säilyä suomalaisille maksuttomana.

Kyösti Oikarinen (s. 1953)
Hammaslääketieteen tohtori Suu- ja leukakirurgian professori, Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta (hammaslääketieteen laitos), Oulun vaalipiiri

Yliopistojen riittävät resurssit on kirjattava lakiin. Yliopistoverkkoa ei pidä harventaa, mutta tulee kannustaa yhteistyöhön tutkimuksessa ja koulutusohjelmissa. Huippututkimuksen rahoitus ei saa olla pois opetuksen resursseista. Tutkijoille ja opettajille tenure track-systeemi ja sapattivapaamahdollisuus. Tutkimus- ja opetuspainotteiset vakanssit on tehtävä selkeämmin erillisiksi ja yhtä houkutteleviksi. Tulee siirtyä määräaikaisista pysyviin tehtäviin aina kun se on perusteltua. Bologna prosessia tulee syventää ja pitää luoda joustavat opintopolut muuttuvan työelämän tarpeisiin. Opiskelijoille lisää HOPS tukea. Yliopistojen rahoituksen tulee perustua laatuun eikä volyymiin. Tukihenkilökuntaa on lisättävä, jotta tutkijat ja opettajat voivat keskittyä olennaisiin asioihin. Yliopistolle annettujen lahjoitusten verovapautta on jatkettava.

Sirpa Asko-Seljavaara (s. 1939)
Professori, kansanedustaja Helsingin vaalipiiri

Olen Helsingin yliopiston plastiikkakirurgian professori emerita ja istunut eduskunnassa 8 vuotta. Olen eduskunnan Yliopistoryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tarkoituksena on edistää yliopistotutkimusta ja opetusta sekä akateemista vapautta.

Uusi yliopistolaki astui voimaan viime vuoden alussa. Yliopistojen rahoitus säilyi ennallaan 2010. Tänä vuonna yliopistojen rahoitusta on lisätty 160 miljoonalla ja valtio myöntää vastinrahaa ulkopuolelta kerätyille varoille. Yliopistojen taloudellisen tilanteen pitäisi olla turvattu, mutta yhteistyötä ja erikoistumista tarvitaan edelleen.

Perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta on tuettava edelleen voimakkaasti ja opiskelijavalinnat tulee tehdä joustavasti. Suomen Akatemian rahoitusta ja EVO-rahaa lisätään.

Tuomo Keinänen (s. 1967)
Dosentti (Kemiallinen biologia), FT Itä-Suomen yliopiston projektitutkija, Varkaus, Pohjois-Savon vaalipiiri

Pätkätöistä -- vakinaistamiseen.

Massakoulutuksesta -- laatuun (perusopetus sekä jatkotutkintokoulutus).

Hallinnon hoidettava hallinnon tehtävät, tutkijat ja professorit tekemään tiedettä ja opetusta.

Surkeiden tietojärjestelmien poisto aikaa haaskaamasta.

Epäterveen kilpailun ja ”petomaisen” toimintakulttuurin kitkeminen pois.

Toisia, toisten työtä ja persoonaa kunnioittavan työyhteisön hyväksi.

Liika kaupallisuus ja innovaatio- hakuisuus ei kuulu Akateemiseen maailmaan. Markkinavoimien paikka ei ole lähellä yliopistojamme.

Ensisijainen tehtävä on kouluttaa aina suomalaisia nuoria yhteiskuntamme palvelukseen.

Säätiöiden omaisuuden siirto yliopistojen pääomarahoitukseen, niissä tapauksissa joissa mahdollista, tällöin turha hallinto vähenisi ja rahoitus jakaantuisi oikeudenmukaisemman.

Arto Lahti (s.1949)
professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Helsingin vaalipiiri, Suomen Kristillisdemokraatit (sit.)

Opintoajan etuudet tulee sitoa elinkustannusindeksiin. Toimin voimakkaasti sen puolesta, että opiskelu olisi kannustavaa ja maksutonta myös tänne tuleville ulkomaalaisille. Suomen koulujärjestelmä voisi olla merkittävä globaali kilpailuetu oikein hyödynnettynä.

Kasvuyritysohjelmat tulisi Yhdysvaltojen mallin mukaan olla huippuyliopistojen keskeinen vastuualue ja tähän tulisi keskittää merkittävä osa ko. alueen budjettivaroista. Opiskelijoita tulisi kannustaa suorittamaan harjoittelujakso ulkomailla, koska rajat ovat avoimet ja ulkomainen jakso tuo paljon lisää taitoja ja tietoja.

Suomeen tarvittaisiin vahvoja ohjelmia, joissa nuoret kannustetaan kehittämään taloustaitojaan ja tietojaan kaikilla kouluopetuksen tasoilla. Näin kyettäisiin nostamaan taloudellisen sivistyksen tasoa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja tuottamaan viime kädessä talouden huippututkimusta ja opetusta.

Aki Järvinen (s. 1970)
FT (bioteknologia) työpaikkana oma www-sivusto Pohjois-Savon vaalipiiri

Varmistaa yliopistojen rahoitus erityisesti perustutkimusta ja opetusta varten. Kuinka tuollainen ’pikkujuttu’ sitten onnistuisi? Valtion on otettava rohkeasti taloustilanteen haasteet vastaan ja perustettava oma pankki, jolloin valtion ei tarvitse hakea rahoitustaan kansainvälisiltä pankeilta. Valtio voi — ja sen pitää — rahoittaa itse itsensä laskemalla itse rahansa liikkeelle eikä lainaamalla antautua velkariippuvuuteen yksityisille rahoittajille.

Ajatuksen nimi on talousdemokratia, siitä on kirjoitettu ainakin 100 vuotta ja siihen voi tutustua vaikka katsomalla tekemäni 15min Youtube-videon, joka osoitteesta www.youtube.com/user/ SamaVene. Myös www-sivuillani on TDsta paljon asiaa. Kannattaa huomata, että TDn kautta myös muiden yhteiskunnan perusrakenteiden rahoitus onnistuu ilman velkaantumista.

Lauri Heikkilä (s. 1957)
filosofian tohtori, Informaatioteknologian laitos, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen vaalipiiri

Olen ollut yliopistolla työssä 24 vuotta, josta ensimmäiset 22 vuotta pätkätöissä. Nykyisin yliopistojen rahoitus riippuu yhä enemmän yhteyksistä yrityselämään, maakunnalliseen yhteistyöhön ja aluepoliittiseen päätöksentekoon.

Varsinaissuomalaisten kansanedustajien tulee pyrkiä edistämään paikallisten yliopistojen ja korkeakoulujen kehitystä. Henkilöstön kunnolliset ja jatkuvat työurat on pyrittävä turvaamaan niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Henkilöstön palkkauksen pitää olla kilpailukykyinen, muutoin yliopistojen kehitys ja arvostus yhteiskunnassa romahtavat.

Nykyisten hallituspuolueiden toimet ovat jo vaarantaneet maakuntayliopistojen talouden ja ajaneet ne kohtuuttomienkin muutospaineiden alle.

Ilmari Rostila (s. 1950)
YTT, professori, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan vaalipiiri

- perustutkimuksen edellytysten turvaaminen,

- tutkitun tiedon käyttö julkisessa toiminnassa mm. erilaisten kokeilujen kautta

- yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhteen selventäminen, ammattikorkeakoulututkinnon jälkeiset tutkinnot yliopistoihin,

- sosiaalityön ammatillisuuden tukeminen mm. helpottamalla siirtymistä amk-tutkinnon jälkeen yliopistoon,

- kielivapaus yliopistoihin - poistetaan toisen kotimaisen kielen osaamisvaatimus tutkinnoista

- edistetään englannin kielen osaamista tieteen kansainvälisenä kielenä ja turvataan suomen kielen asema tieteen kielenä

Tony Melville (s. 1952)
MA, Cambridgen yliopisto, englannin kielen lehtori, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen vaalipiiri

Yliopistokoulutuksessa minulle on tärkeää ennen kaikkea se, että nykyinen maksuton koulutus säilyy, se on Suomen valtti. Toinen merkittävä asia on se, että yritysmaailmaa ei saa päästää sanelemaan, mitä yliopistossa opetetaan, se on tieteentekijöiden tehtävä. Opiskelijoiden mahdollisuuksia valmistua suositusajassa pitää myös tukea kaikin keinoin ja esimerkiksi sitoa opintotuen määrä elinkustannusindeksiin.

Tieteentekijöiden palkkataso on kuitenkin suhteellisen alhainen ja kaipaakin korotusta varsinkin, jos halutaan houkutella parhaita ulkomaalaisia kykyjä tänne töihin. Kansainvälistyminen ja siihen kouluttaminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Koulutusviennillä on valtavasti potentiaalia. Onneksi koulutusalan toimijat Keski-Suomessa ovat sisäistäneet sen ja näyttäneet tässä muille mallia.

Thomas Wallgren (s. 1958)
FT, dosentti, Filosofian laitos, Helsingin yliopisto, Helsingin vaalipiiri

Puolustan sivistysyliopiston autonomiaa lyhytnäköisiä ulkopuolisia intressejä vastaan.

Työsuhteiden tulee olla pysyviä ja työolojen rauhallisia ilman liiallisia raportointivelvoitteita.

Laaja-alaisen perustutkimuksen julkinen rahoituspohja tulee taata ja pitää erillään hyötyä tavoittelevan tutkimuksen rahoituksesta.

Opettaja / oppilassuhdetta tulee parantaa.

Vastustan lukukausimaksuja ja kannatan opintotuen sitomista indeksiin.

Yliopistojen valtarakenteen hierarkkisuutta pitää purkaa.

Palkka- ja rahoitusjärjestelmät eivät saisi kannustaa näennäiseen tuloksellisuuteen.

Pyrin siksi opetusministeriksi.

Eila Aarnos (s. 1948)
PsT, erikoistutkija, Jyväskylän yliopisto/ Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Vaasan vaalipiiri

Haluan yliopistolain uudelleen valmisteluun ja uuteen eduskuntakäsittelyyn. Tällä kertaa ammatti- ja opiskelijajärjestöjä kuunneltaisiin paremmin.

Haluan myös vähentää tai edes koordinoida erilaisia tietohallinnon järjestelmiä, jotka on alun perin kehitetty yrityshallintoon. Ne eivät sovi keskenään yhteen eivätkä yliopistotyön luonteeseen. Järjestelmät hukkaavat yliopiston henkilöstön aikaa, jonka he voisivat käyttää yliopiston perustehtäviin.

Muuttaisin pikaisesti opiskelija/ opettaja-suhdelukua kansainvälisten huippuyliopistojen tasolle. Opiskelun on oltava maksutonta kaikille opiskelijoille. Markkinahenkinen yliopistouudistus on pakottanut yliopistot niiden perustehtäviä häiritsevään taloudelliseen toimintaan. Yliopiston opettajien hyvinvointia tulisi tukea työnohjauksella ja sapattilukukausilla.

Kaarina Kailo (s. 1951)

dosentti, englanninkielen laitos, Oulun yliopisto, Oulun vaalipiiri

EU edistää koulutuksen tuotteistamista ja yksityistämistä Suomen tuella. Yhteisvarannoistamme tiedosta kulttuuriin tulee kilpailuetu ja kaupattava tuote vasta kun pääsyä niihin rajataan. Haluan jatkaa työtäni tämän kehityksen torjumiseksi, maksuttoman ja tasa-arvoisen sivistysyliopiston säilyttämiseksi ja Oulun alueen opinahjojen puolustamiseksi.

Yliopistouudistus-fiasko vaatii radikaalia remonttia ja henkilökunnan oikeuksien parantamista. Työrauha, akateeminen vapaus ja tutkimustyön luovat reunaehdot on tuhottu hyötyrationalismilla, byrokratialla ja demokratian alasajolla. Tasa-arvon ammattilaisena ja globalisaatiotutkijana vien eduskuntaan vahvaa osaamista, kutsumuksenani estää l930-luvun historian toistuminen.

Joonas Leppänen (s. 1980)
Filosofian maisteri, Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, käytännöllinen filosofia, Helsingin vaalipiiri

Pitkäjänteisen luovan työn takaamiseksi on olennaista taata apurahoilla olevien taloudellinen turva. Kaikki jotka ovat olleet apurahalla tuntevat sen huolen ja epävarmuuden joka apurahan katkeaminen aiheuttaa.

Pidemmällä tähtäimellä nämä apurahattomat kaudet voitaisiin turvata kaikille kuuluvalla perustulolla. Lyhyemmällä tähtäimellä tarvitaan sujuvampaa yhtenäistä perusturvajärjestelmä joka toimii yhden luukun periaatteella. Apurahojen varassa olevien, etenkin jatko-opiskelijoiden asema on yliopistoissa heikko. Kansanedustajana keskittyisin erityisesti näiden ryhmien aseman parantamiseen.

Heikki Patomäki
VTT, Professori, Helsingin yliopisto Helsingin vaalipiiri

Aion palauttaa yliopistojen demokraattisen itsehallinnon ja nostaa Suomen yliopistot globaalin edistyksen eturintamaan. Vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki loi surkeat puitteet yliopistojen kehittämiselle — ja lisäksi yliopistot itse ovat saaneet lisätuhoa aikaan uusilla johtosäännöillään. Vapaa yliopisto tarjoaa ainutlaatuisen tilan vallitsevien käsitysten kritiikille ja uusien kehittämiselle.

Globalisoituvassa riskiyhteiskunnassa yliopistot tarjoavat puolueettoman ja kriittisen perustan arvioida väitteitä, jotka koskevat erilaisten teknologisten innovaatioiden, uusien tuotteiden ja palveluiden sekä yhteiskunnallisten kokeilujen riskejä ja vaikutuksia.

Tiedeinstituution täytyy olla itsehallinnollinen — tai se lakkaa olemasta tieteellinen. Tulevaisuuden globaalista näkökulmasta on aivan elintärkeää kehittää vapaan ja kriittisen yliopiston käytännöllistä ja institutionaalista perustaa Suomessa ja näyttää samalla rohkeasti suuntaa koko maailman tulevaisuudelle.

Jukka Peltokoski (s. 1974)
Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, Vapaa tutkija ja kirjailija, Pirkanmaan vaalipiiri

Yliopisto on yhteinen! Emme saa rakentaa elinkeinoelämän eliittiyliopistoja, vaan on turvattava perusrahoitus takaamaan laaja ja monipuolinen yliopistoverkko.

Yhä uusien valvontajärjestelmien tuominen yliopistolle on lopetettava. Hyvästi VPJ, SOLE, SAP ja muut! On toimittava maksuttoman opetuksen puolesta. Jo seuraava hallitus tulee varmasti esittämään lukukausimaksuja.

Vasemmistoliitto ajaa 750 euron yhtenäistä perusturvaa myös opiskelijoille. Verovaroin tuotetun tiedon tulee olla vapaasti saatavilla verkosta public domain -mallilla. Tieto tykkää olla avointa!

Antero Puhakka (s. 1968)
YTT, Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan vaalipiiri

Yliopistojen perusrahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on keskeinen tavoite. Tutkimus- ja innovaationeuvoston esityksen toteuttaminen olisi tässä hyvä alku. Yliopistojen rahoitus on liian pirstaleista ja jatkuva ulkopuolisen rahoituksen hakeminen johtaa resurssien haaskaamiseen. Tutkimukseen keskittymisen sijasta aika kuluu rahoitushakemusten tekemiseen.

Yliopistouudistuksen jälkeen yliopistoissa on yleistynyt pelon ilmapiiri, joka saattaa vaikuttaa siihen uskalletaanko kriittisiä äänenpainoja enää esittää. Henkilöstön asemaa tulisi lainsäädäntöteitse selvästi vahvistaa. Määräaikaisten ja epätyypillisissä palvelussuhteissa työskentelevien asemaa tulee parantaa.

Yliopistokoulutuksen tulee säilyä maksuttomana ja mahdollisuus periä maksuja kansainvälisistä maisteriohjelmista tulee kumota kokeilulainsäädännön päätyttyä.

Martina Reuter (s. 1962)
docent i filosofi, akatemiatutkija SATY:n hallituksen jäsen, Helsingin yliopisto, Helsingin vaalipiiri

Uusi yliopistolaki antoi yliopistoille vääränlaisen autonomian. Virkasuhteiden lakkauttaminen teki yliopistoista itsellisiä työnantajia, tunnetuin seurauksin. Valtio on kuitenkin edelleen yliopistojen pääasiallinen rahoittaja, eikä se saa sulkea silmiään yliopistojen työvoimapolitiikalta.

Samalla kun yliopistoille annettiin työnantajina vapaat kädet, valtio pyrkii yhä uusilla ohjausinstrumenteilla säätelemään yliopistojen toimintaa. Valmistumismääriin perustuvien rahoituskriteerien lisäksi OKM on esimerkiksi halunnut vaikuttaa yhä enemmän myös pääsykokeiden asemaan ja luonteeseen.

Kansanedustajana pyrkisin yhtäältä takaamaan yliopistojen autonomian akateemista asiantuntemusta edellyttävissä kysymyksissä ja toisaalta huolehtimaan siitä, että valtio kantaa vastuunsa korkeakoulutuksen rahoituksesta, johon kuuluu myös vastuu työntekijöistä.

Tero Toivanen (s. 1980)
FM, Tuntiopettaja, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos Keski-Suomen vaalipiiri

Innovaatiot ja uutta luova tutkimus eivät synny pakolla tai elinkeinoelämän tilauksesta. Ne syntyvät monipuolisen opetuksen ja kovan perustutkimuksen sekä yliopistoväen itsemääräämisoikeuden perustalta. Siksi tieteen vapaus ja yliopistojen julkinen perusrahoitus on turvattava.

Yliopistojen aito autonomia ei tarkoita rehtoreiden, elinkeinoelämän tai opetusministerien valtaa ohjata ja käskeä vaan yliopistoväen oikeutta päättää omasta työstään ja yliopistojen tulevaisuudesta. On kehitettävä aidosti demokraattinen yliopistoväen itsehallinto.

Sinikka Torkkola (s.1960)
Yliopistonlehtori, YTT, pääluottamusmies, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan vaalipiiri

Yliopistoa ei ole ilman yliopistolaisia. Osaava ja jaksava henkilökunta on tae tutkimuksen ja opetuksen menestykselle. Lait ja sopimukset on muutettava sellaisiksi, että kaikilla työntekijöillä, myös pätkä- ja silpputyötä tekeville ja itse itsensä työllistävillä, on yhdenvertaiset oikeudet palkkaan, lomaan, kouluttautumiseen ja päätöksentekoon osallistumiseen. Apurahoja ei pidä käyttää keinona alentaa tutkijoiden palkkoja.

Markkinaopit ja autoritaarinen johtaminen sopivat huonosti yliopistoon; opetuksen ja tutkimuksen laatua ei nosteta käskyillä eikä kontrollilla. Yliopisto on palautettava takaisin yliopistolaisille, tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille. Uuden yliopistolain seurauksena yliopistot ovat jakautumassa voittajiin ja häviäjiin. Tämän kehityksen estämiseksi kaikille yliopistoille on taattava riittävä julkinen rahoitus.

Outi Alanko-Kahiluoto (s.1966)
Filosofian tohtori, Kansanedustaja Helsingin vaalipiiri

Aion kansanedustajan vaatia yliopistojen perusrahoituksen kasvattamista, yliopistoihin kohdistuvan tuottavuusohjelman poistamista sekä opintotuen sitomista indeksiin. Yliopistojen rahoituskriteereissä on otettava käyttöön opetuksen ja tutkimuksen laatua korostavat kriteerit määrällisten kriteerien sijasta. Mahdollisuutta pitkäjänteiseen tutkimustyöhön pitää parantaa. Opetuksen resursseja on lisättävä. Apurahansaajien ja tuntiopettajien asemaa on edelleen parannettava. Henkilöstölle on annettava työrauha.

Vuoden 2012 aikana tullaan tekemään arviointi yliopistouudistuksen vaikutuksista. Kriittisen ja asiantuntevan arvioinnin varmistamiseksi on perustettava työryhmä, jossa eri tieteenalat ja yliopistot ovat vahvasti ja tasapuolisesti edustettuina.

Mikäli taideyliopistoista muodostetaan yksi taideyliopisto, on sen tapahduttava henkilöstöä ja opiskelijoita aidosti kuunnellen.

Matti Alatalo (s. 1963)
TkT, Professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kymen vaalipiiri

Kansanedustajana edistän yliopistojen perusrahoitusta, joka lupauksista huolimatta ei ole sillä tasolla, jolla sen kuuluisi olla. Yliopistouudistus ei kaikilta osin ollut onnistunut, joten sen jälkihoidossa on vielä paljon työsarkaa. Toimiva professorien tutkimusvapaajärjestelmä täytyy palauttaa, joko entisessä muodossaan tai uudistettuna. Perustutkimuksen asema on turvattava; innovaatioitakaan ei synny ilman perustutkimusta.

Työssä jaksaminen on yliopistoissa ja muuallakin tärkeä asia ja auttaa työurien pidentämisessä enemmän kuin kaavaillut eläkeiän alarajan nostot.

Eveliina Asikainen (s. 1967)
FM, biologi, Tutkija, ympäristöpolitiikan tohtoriopiskelija Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa (ent. yhdyskuntatieteiden laitos), Pirkanmaan vaalipiiri

Minulle tärkeää yliopistojen kehittämisessä yliopistojen on yleisen rahoituksen turvaaminen sekä erityisesti apurahoilla tai muulla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella työskentelevien tutkijoiden aseman turvaaminen osana yliopistoyhteisöä.

Yliopistouudistus toi ulkopuoliset sidosryhmät mukaan yliopiston hallintoon. Jatkossa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että yliopiston kaikkilla työntekijäryhmillä ja opiskelijoilla on mahdollisuudet osallistua yliopistojen kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Koulutuksen puolella pidän tärkeänä yliopisto-opetuksen säilyttämistä maksuttomana sekä riittävien opetusresurssien takaamista opetuksen laadun turvaamiseksi sekä tohtoriopintojen ohjauksen ja yhtenäisyyden kehittämistä.

Erkki Björk (s. 1949)
Dosentti, Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Savon vaalipiiri

Perinteisesti yliopistojen autonomiaan on sisällytetty päätöksentekokulttuuri, joka perustuu kollegiaaliselle itsehallinnolle. Nyt tämä perinne on murrettu johtajakeskeisillä hallintomalleilla.

Yhteistoimintamenettely ei toimi tarkoitetulla tavalla. Kollegiaalista päätöksentekoa on edistettävä yliopistoissa. Kolmikantaperiaatteen turvaamiseksi kaikkien yliopiston sisäisten ryhmien tulee olla hallintoelimissä tasapuolisesti edustettuina.

Mielestäni tieteen vapauden ja tutkimusyhteisön riippumattomuuden ehto on, että tieteen laatu ja tutkimuksenteon suunta määräytyvät tiedeyhteisön sisäisen kritiikin ja keskustelun kautta. Yliopistolaisten enemmistö yliopistojen hallituksissa on turvattava.

Yliopistolaiset on vapautettava loppumattoman raportointivastuun ikeestä ja henkilökunta varsinaisiin tehtäviinsä, tutkimukseen ja opetukseen. Sivistysyliopisto on turvattava.

Riitta Koskimies (s. 1960)
FM, Suomen kielen ja viestinnän lehtori, YLL:n hallituksen jäsen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Varsinais-Suomen vaalipiiri

Haluan suvaitsevaisen, reilun ja kehittyvän Suomen, jossa satsataan koulutukseen ja puhtaaseen teknologiaan. Korkeakoulutus on globaalissa taloudessa Suomen tärkein menestystekijä. Puhdas teknologia on saatava Suomen talouden uudeksi tukijalaksi.

Kansanedustajana aion puolustaa sivistysyliopiston rahoitusta ja maksutonta opiskelua. Yliopistoja tulee uudistaa — ei tuottavuusohjelman kautta — vaan tutkimuksen ja opetuksen vaikuttavuutta ja laatua arvioiden. Yliopisto ei ole tuotantolaitos, eikä sitä tule sellaisena kehittää.

Yliopiston perusrahoitus tulee turvata, jotta VPJ voidaan toteuttaa myös euroissa ja tutkijan uran houkuttelevuutta parantaa. Kannatan järjestöjen kanneoikeutta.

Elina Rantanen (s. 1979)
VTM, Työpaikka: Helsingin yliopisto/ Turun yliopisto, Varsinais-Suomen vaalipiiri

Kansanedustajana puhuisin sivistysyliopiston puolesta. Akateeminen vapaus ja yliopistojen itsehallinto ovat tärkeitä Suomelle, sillä vain mahdollisuus tehdä tutkimusta vapaasti ja kokeilla uutta synnyttää luovuttaa, josta hyötyy koko Suomi. Pyrkisin vahvistamaan yliopistojen perusrahoitusta ja vaikuttamaan siihen, että tutkijoiden uriin saataisiin pysyvyyttä ja enemmän mahdollisuuksia keskittyä itse tutkimuksen tekemiseen.

Suomalaisen sivistyksen kulmakiviä on tasa-arvoinen koulutus, josta ei tule luopua tekemällä koulutuksesta maksullista. Korkeakoulutuksen on säilyttävä maksuttomana kaikille, myös EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Opintotuki on sidottava indeksiin; se on ainoa vähimmäisetuus, joka enää on indeksin ulkopuolella.

Aziz Sheikhani (s. 1972)
YTM ja tohtorikandidaatti, vapaa luennoitsija ja toimittaja, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan vaalipiiri

Kansanedustajana toimisin opiskelijoiden ja nuorten myös tutkijoiden olojen ja yliopiston aseman parantamiseksi. Työsuhteiden kestoa pitää pidentää ja yliopiston tulee antaa varmuutta sekä valmistuneille että opetuksen alalla toimiville toimia yhteiskunnassa. Yliopistouudistuksen suuntaukset käytännössä ei saisi heikentää sivistystasoa.

Kentällä olevat työntekijät ovat epävarmoja omasta tulevaisuudestaan. Epävarmuus vaikuttaa omalta osaltaan työtehoon ja tässä tapauksessa koko yliopiston asemaan yhteiskunnassa. Maksuton koulutus on hyvä asia ja sen säilyttäminen on välttämätön, koska se tuo tasa-arvoa.

Pyrkisin olemaan koko yhteiskunnan tasapainon, hyvinvoinnin ja koulutettujen työllistämisen linjalla. Haluan viedä eduskuntaan aitoa yliopistonsanomaa, vähävaraisten murheet ja koulutettujen huonon palkkauksen ja työttömien asioita.

Elina Sillanpää (s. 1978)
liikuntatieteiden tohtori, aikuispedagogi, Keski-Suomen vaalipiiri

Olen 32-vuotias pienten lasten äiti, kunnanvaltuutettu, Keski- Suomen vihreiden puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston pätkätyöläinen. Viiden vuoden väitöskirjaprojektini aikana minulla oli 13 virka- ja työsuhdetta sekä 5 henkilökohtaista apurahaa. Työyhteisössäni työurani on tavanomainen. Mielestäni on surullista, että valtio työnantajana on valinnut yliopistoissa pätkätyöllistämisen tien. Sukkulointi apurahojen ja työsuhteiden välillä on tehtävä aiempaa helpommaksi — ja harvinaisemmaksi.

Tuottavuusohjelmat eivät sovellu yliopistoihin. Yliopistojen henkilökunta pitäisi vapauttaa jatkuvan raportoinnin alta perustehtäviinsä eli tutkimukseen ja siihen liittyvään korkeatasoiseen opetukseen. Sivistys on oltava jokaisen saavutettavissa tulotasosta riippumatta ja siksi koulutuksen on säilyttävä jatkossakin maksuttomana.

Niina Simanainen (s. 1971)
YTM, amanuenssi (tohtorikoulutettava lv.2010-2011), Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen vaalipiiri

Maksuton, laadukas ja tasa-arvoinen koulutus kuuluu kaikille. Lukukausimaksuja ei tule periä myöskään EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Maksuton koulutus on kirjattava perustuslakiin.

Haluan säilyttää yliopistot elinvoimaisina, korkeatasoisen koulutuksen sekä perustutkimuksen paikkoina. Valtion on varmistettava riittävä rahoitus perustutkimukselle. Tätä kautta syntyy myös huippututkimusta, kansainvälistä verkostoitumista ja asiantuntemusta, jota sekä Suomessa että muualla maailmassa tarvitaan.

Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia on edistettävä ja opintotuki on sidottava indeksiin seuraavalla hallituskaudella. Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen on ollut jo vuosia tärkeä tavoite, joten siihen on aidosti panostettava.

Jouni Vauhkonen (s. 1959)
YTT, poliittinen sihteeri, Vihreä liitto rp, Keski-Suomen vaalipiiri

Tulevalla vaalikaudella edistän kansanedustajana yliopistojen perusrahoituksen säilyttämistä nykytasolla. Jo nykyisen säilyttäminen on haastavaa, sillä ensi vaalikaudella valtiontalous täytyy tasapainottaa.

Entisenä yliopiston työntekijänä tulen puolustamaan tiukasta akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen asemaa. Yliopistot ovat kohdanneet myös niin paljon muutoksia, että nyt niille täytyy antaa työrauha.