Puolueet eivät lämpene tiedeministerille

Acatiimi teki yliopisto- ja tutkimusasioihin painottuvan kyselyn kuudelle puolueelle. Viimeisen neljän vuoden aikana harjoitettu yliopisto- ja tiedepolitiikka saa hallituspuolueilta arvosanaksi 8+ ja oppositiolta 6+.

Puolueet eivät ihmeemmin kannata tiedeministeriä. Sen sijaan puolueet lisäisivät muutoin tiede- ja innovaatiopolitiikan painoarvoa: kokoomus siirtäisi sen koordinoinnin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, keskusta vahvistaisi tutkimus- ja innovaationeuvoston asemaa, SDP kohentaisi tutkimusrahoituksen koordinaatiota, vihreät edellyttää selkeitä kirjauksia perustutkimuksesta hallitusohjelmaan. ”Harjoitettu politiikka ei korjaannu ministereitä lisäämällä, toteavat perussuomalaiset.

Yliopistojen perusrahoitustilanne on turvattu seuraavaksi neljäksi vuodeksi, mikäli kuuden puolueen vakuutteluihin haluaa uskoa. Jatkuvan uudistusrumban jälkeen monet puolueet toivovat yliopistoväelle työrauhaa.

1. Kuinka paljon puolueellanne on eduskuntavaaleissa ehdokkaita?
Kuinka paljon heistä on tohtorintutkinnon suorittaneita?

Keskusta

Puolueella on kaikkiaan 233 ehdokasta. Tohtorintutkinnon suorittaneita ehdokkaista on arviolta 13.

Kokoomus

Kokoomuksella on eduskuntavaaleissa 232 ehdokasta, joista 13 on suorittanut tohtorin tutkinnon.

Perussuomalaiset

239 ehdokasta, 9 tohtoria (Yhden väitöskirja tarkastettavana)

SDP

Ehdokkaita on yhteensä 238. Tohtoreita on yhteensä 14

Vasemmistoliitto

Ehdokkaita on 236, joista tohtorin tutkinnon suorittaneita on kuusi.

Vihreät

Vihreät asettivat 228 ehdokasta, joista tohtoreita on 18.

2. Arvioikaa nykyisen hallituksen aikana harjoitettua yliopisto- ja tiedepolitiikkaa. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisitte sille?

Keskusta

8 Hallitusohjelman tavoitteet on pääosin toteutettu. Uusi yliopistolaki on säädetty. Yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus on voitu hoitaa kohtuullisesti vaikka tuottavuusohjelma ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ovat aiheuttaneet harmia. Suomen Akatemian aktiivisuus ja rooli tutkimuspolitiikassa on heikentynyt. Tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantamisessa ei ole edistytty toivotulla tavalla. Hallitusohjelman käytännön toteuttamisessa on ollut jonkin verran kitkaa. Vastuuministeriön eräänlainen piiloagenda on vienyt kehitystä keskittävämpään ja markkinaehtoisempaan suuntaan. Tämä on näkynyt rakenteellisessa kehittämisessä, yliopistojen kilpailuttamisessa, rahoituksen suuntaamisessa ja yliopistojen jakamisessa eri kategorioihin. Tuloksilla ja laadulla kilpailtaessa keskusta on painottanut yliopisto- ja aluelähtöisyyttä, yliopistojen erilaisuuden huomioon ottamista sekä tasapuolisempia toiminta- ja kilpailuedellytyksiä.

Kokoomus

9 Yliopisto- ja tiedepolitiikka on ollut yksi tämän vaalikauden keskeisistä painopistealueista ja yliopistoihin kohdistetut panostukset ovat olleet historialliset. Uusi yliopistolaki antaa maamme yliopistoille mahdollisuuden kehittyä erinomaisiksi valitsemillaan aloilla.

Yliopistouudistus on ollut yliopistoille myös taloudellisesti merkittävä uudistus. Kaikkia yliopistoja on pääomitettu ja niiden kassavarallisuutta kartutettu yhteensä lähes miljardilla eurolla. Yliopistorahoituksen sitominen indeksiin vahvistaa yliopistojen rahoituspohjaa jatkossakin. Yliopistouudistus on vasta aluillaan ja yliopistot ovat läpikäyneet muutaman viimeisen vuoden aikana suuria mullistuksia. Nyt yliopistoille ja niiden henkilöstölle on annettava työrauha tehtyjen uudistusten läpiviemiseksi.

Perussuomalaiset

7- Tutkimuksen ja opetuksen rahoituksen perustuminen opetuksen ja tutkimuksen laatuun ja tähän liittyen suuntaus, jossa yliopistoja kannustetaan erikoistumaan, on hyvä. Valtion rahoituksen voimakas suuntaaminen, ilman laadun vaatimusta, Aalto-yliopistolle koetaan epäoikeudenmukaisena.

Ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen on hyvä keino lisätä tutkimuksen ja opetuksen resursseja. Kuitenkin yliopistojen hallinnossa on tarpeettomastikin kavennettu yliopistoyhteisön vaikutusvaltaa.

SDP

6 Nykyisen hallituksen yliopisto- ja tiedepolitiikka on ollut ravistelevaa ja epävarmuutta luovaa. Henkilöstö on joutunut lujille. Kilpailuhenkinen rahoitusmalli voi johtaa pitkällä aikajänteellä tieteenalojen epäoikeudenmukaiseen kohteluun.

Vasemmistoliitto

6 Nykyisen hallituksen aikana harjoitetun yliopistopolitiikan ehdottomasti näkyvin tuotos oli ns. yliopistouudistus. Vasemmistoliitto toi vastalauseessaan yliopistolakiesitykseen selkeästi esiin ne epäkohdat, joista tätä lakia on myöhemmin kritisoitu. Vasemmistoliiton vastalauseessa kiinnitettiin huomiota erityisesti koulutuksen maksullisuuden avaamiseen ja tutkintojen kaupallistumiseen, virkasuhteiden muuttamiseen työsuhteiksi sekä ulkopuolisen ohjaamisen lisääntymiseen yliopistoissa.

Vihreät

8 Hallitus on onnistunut vahvistamaan yliopistojen rahoitusta. Yliopistouudistus lisäsi yliopistojen autonomiaa ja toimintamahdollisuuksia. Epäonnistumisena voi pitää sitä, että tuottavuusohjelma on ulotettu kokoomuksen ministereiden päinvastaisista lupauksista ja hallitusohjelman kirjauksista huolimatta koskemaan yliopistoja, jonne se sopii huonosti. Myöskään uudistuksen mukana tullutta työantajamaksua ei ole täysimääräisesti korvattu yliopistoille.

3. Uusi yliopistolaki oli viime eduskuntavaalien jälkeisen kauden tärkein koulutus- ja tiedepoliittinen uudistus. Mikä on seuraavan hallituskauden keskeisin yliopisto- ja tiedepoliittinen kysymys?

Keskusta

Keskustan mielestä keskeinen kysymys on jo päätettyjen ja vireillä olevien yliopistoja ja tiedettä koskevien uudistusten menestyksellinen toteutus. Uudistushankkeita on nyt vireillä niin suuri määrä, että yliopistoille, henkilöstölle ja opiskelijoille pitää antaa työrauha toteuttaa ne. Keskeinen poliittinen linjakysymys on: Jatketaanko alkanutta markkinahenkistä ja yksityistävää linjaa?

Yhteiskunnan tehtävänä on jatkossakin turvata tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ja vahva alueellinen korkeakouluverkko. Tämä varmistaa lahjakkuusperustan, jolle myös korkeatasoinen tiede voi rakentua. Markkinat eivät tätä tee.

Kokoomus

Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen on yksi sektorin keskeisistä kysymyksistä seuraavalla vaalikaudella. Kokoomus toivoo, että rahoitusmalli uudistetaan siten, että se tukee opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä, tutkimustulosten hyödyntämistä, vaikuttavuutta ja korkeakoulun profiloitumista vahvuusaloilleen.

Lisäksi on tärkeää, että tutkimusinfrastruktuuriin panostetaan. Laadukas tutkimusinfrastruktuuri on olennainen tekijä koko Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja tästä syystä siihen on ohjattava lisäpanostuksia.

Perussuomalaiset

Perustutkimuksen ja korkeimman opetuksen resurssien turvaaminen ja tähän liittyen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhteen kriittinen ja alakohtainen tarkastelu. Kysymys siitä, halutaanko maisteritutkinto säilyttää perustutkintona kaikissa oppiaineissa.

SDP

Tieteen tason ja laadun vahvistaminen. Tieteen tila ja taso -raportin tulokset antavat signaalin siitä, että on tarvetta panostaa pitkäjänteisempään tutkimusrahoitukseen sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön vakinaistamiseen. Tämä koskee erityisesti uransa keskivaiheessa olevia opettajia ja tutkijoita, jotka ovat jatkuvassa määräaikaisuuksien ja hakemusten kierteessä. Yliopisto- ja korkeakouluverkoston edelleen kehittäminen tulee jatkumaan. Sen osana hyvän henkilöstöpolitiikan varmistaminen on välttämätöntä. Alueellisesti korkeakoulut voivat olla tulevaisuudessa jopa saman katon alla, hyödyntävät synergiaetuja, mutta ovat omaleimaisesti erilaisia.

Vasemmistoliitto

Yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen. On voitava panostaa pitkäjänteiseen perustutkimukseen, jonka tulokset ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Tutkimuksen vapaudesta tai avoimuudesta ei pidä tinkiä. Toinen keskeinen perusrahoituksen lisäämistä vaativa asia on opiskelijaopettaja- suhteen kohentaminen.

Vihreät

Yliopistolaitosta on uudistettu viime vuosina niin paljon, että nyt tarvitaan työrauha. Rahoitus tulee turvata myös niissä vaikeissa oloissa, joissa valtiontaloutta tasapainotetaan.

Yksittäisistä hankkeista mahdollinen Taideyliopiston perustaminen ja ensi vaalikaudella mahdollisesti toteutettava ammattikorkeakoulujen rakennemuutos lienevät merkittävimpiä. Uuden yliopistolain vaikutuksista tullaan tekemään eduskunnan edellyttämä selvitys vuoden 2012 aikana.

4. Erilaiset kyselyt osoittavat, että henkilöstö suhtautuu yliopistouudistuksen vaikutuksiin melko kriittisesti. Pitäisikö uudistuksen kurssia vielä muuttaa ja mihin suuntaan?

Keskusta

Yliopistolailla vastattiin yliopistojen autonomiavaatimuksiin. Lain yliopistotason käytännön toteutuksessa on kuitenkin tapahtunut ylilyöntejä. Jotkut yliopistot ovat tulkinneet, että valtion hallinnosta irtautuminen irrottaa yliopistot myös yhteiskunnasta.

Lisäksi eräät yliopistot ovat tulkinneet lain kirjainta päätöksenteossaan äärimmäisen keskitetysti. Ei ole hyvän hallinnon mukaista, jos omaa toimintaa koskevista keskeisistä päätöksistä kuulee vasta sen jälkeen kun hallitus tai rehtori ovat ne jo tehneet.

Yliopistolain toimeenpanosta ja vaikutuksista tulee tehdä perusteellinen arvio ja sen pohjalta päättää mahdollisista toimista.

Kokoomus

Uusi yliopistolaki on varmasti aiheuttanut yliopistojen henkilöstölle paljon päänvaivaa ja muutokseen liittyviä töitä. Tästä syystä on ymmärrettävää, että uusi tilanne aiheuttaa epävarmuutta. Uudistuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta suomalaiset yliopistot pärjäisivät kansainvälisessä kilpailussa ja voisivat vastata toimintaympäristön muutoksiin. Yliopistouudistuksen arvioinnin aika ei ole vielä, vaan nyt yliopistoille on annettava työrauha uudistusten läpiviemiseksi. Täysipainoisesti yliopistouudistuksen hyvät vaikutukset näkyvät vasta vuosien syklillä ja suurta muutosta on mahdollista arvioida vasta pidemmällä aikavälillä. Sivistysvaliokunta saa arvion yliopistolain tähänastisia vaikutuksia keväällä 2012.

Perussuomalaiset

Yliopistoissa on nyt tehty erittäin nopeasti suuria uudistuksia. Olisi viisasta seurata uudistusten vaikutuksia ja kuunnella yliopistojen henkilöstöä, kiinnittäen huomiota tiedeyhteisön osoittamiin ongelmiin. Esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen mahdollinen vaikutus perustutkimuksen edellytyksiin on vakava haaste humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tulevaisuudennäkymille.

SDP

Vaalien jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa on syytä sopia mm. tuottavuusohjelman jatkosta. Sillä on ollut vaikutuksia myös yliopistojen henkilöstön asemaan. Tuottavuusohjelma on ollut epäonnistunut ratkaisu ja johtanut epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.

On myös varmistettava, että yliopistojen johtamisen vahvistaminen sopii yhteen tiedeyhteisön omien organisoitumis- ja päätöksentekomuotojen kanssa.

Vasemmistoliitto

Kyllä pitäisi, ja tämä onnistuu perusrahoitusta vahvistamalla. Vasemmistoliitto on arvioinut, että yliopiston hahmottaminen voimakkaasti ulkopuolisen yhteiskunnan ja erityisesti talouden instrumenttina vaarantaa yliopiston keskeisimpien sivistystehtävien toteutumisen.

Eri tahoilla on lisäksi arvioitu, että ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen liittyvä työkuormitus ja voimakas suuntautuminen lyhytjänteiseen tilaustutkimukseen voi johtaa perustutkimusotteen laimenemiseen ja siten yliopiston perustehtävän toteutuksen heikkenemiseen. Myös ”tuottavuusohjelman” nimellä kulkeva ideologinen irtisanomisohjelma on lopetettava.

Vihreät

Nyt tarvitaan ennen kaikkea työrauhaa. Uudistuksia on tullut tiheässä tahdissa ja aiempiinkin sopeutumisessa on vielä tehtävää. Jatkossa on syytä vähentää professoreiden ja muun opetushenkilökunnan hallinnollista taakkaa. Yliopistouudistuksen kurssia pitää muuttaa, jos vuonna 2012 tehtävä selvitys sen vaikutuksista antaa siihen aihetta.

5. Mitkä ovat puolueenne kolme keskeisintä yliopisto- ja tiedepoliittista pointtia tulevaan hallitusohjelmaan?

Keskusta

1. Rahoitustason, rahoituksen vakauden ja rahoituksen oikeudenmukaisen kohdentamisen turvaaminen haastavassa julkisen talouden tilanteessa
2. Työurien pidentäminen: Kaikkien niiden toimenpiteiden edistäminen (mukaan lukien laiminlyöty tietoyhteiskunnan vahvistaminen), joilla vaikutetaan työurien pidentämiseen
3. Kansallisen yliopistoverkon vahvistaminen ja turvaaminen

Kokoomus

1. Suomalaisten korkeakoulujen kilpailukyvyn vahvistaminen ja edellytysten luominen kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle ja vetovoimaiselle ja laadukkaalle koulutukselle (rahoituksen turvaaminen ja rakenteiden kehittäminen).
2. Vapaiden taiteiden yliopiston muodostaminen Sibelius-Akatemiasta, Kuvataideakatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta.
3. Tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen ja sen rahoituksen vahvistaminen sekä valtion sektoritutkimuslaitosten yhdistäminen 4-5 kokonaisuudeksi ja niissä tehtävän perustutkimuksen siirtäminen voimavaroineen yliopistoille.

Perussuomalaiset

1. Yliopistojen sisäänottoa tulee alakohtaisesti ja hallitusti pienentää ja turvata näin resurssien riittävyys.
2. Tulee lisätä yliopistojen resursseja tutkimuksessa ja tähän perustuvassa opetuksessa suhteessa ammattikorkeakouluihin. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen jälkeiset tutkinnot tulee tehdä yliopistossa. Näin säästetyt varat tulee suunnata yliopistoille, osaksi myös yliopistokeskusten jatkotutkintotarjonnan kehittämiseen.
3. Yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä on liian monimutkainen ja byrokraattinen. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi järjestelmää tulisi yksinkertaistaa.

SDP

1. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen korkean tason varmistaminen
2. Yliopistojen perusrahoituksen tason lisääminen pitkäjänteisen opetuksen ja tutkimuksen turvaamiseksi
3. Tutkimusjärjestelmän uudistaminen ja työnjaosta sopiminen

Vasemmistoliitto

1. Perusrahoituksen vahvistaminen,
2. yliopistojen sisäisen demokratian ja taloudellisen riippumattomuuden vahvistaminen sekä
3. opiskelijoiden aseman turvaaminen opiskelun maksuttomuudella ja opintotuen indeksiin sitomisella.

Vihreät

1. Korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitus turvataan ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus siirretään kokonaan valtiolle
2. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erillisiä profiileja vahvistetaan ja tutkinnot pidetään toisistaan erillään. Jos ammattikorkeakouluverkkoa karsitaan, se on tehtävä laadullisin kriteerein, joista keskeisimpiä on opiskelijoiden työllistyminen.
3. Mahdollista Taideyliopistoa muodostettaessa on huomioitava henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen yhdistymisessä ja vaikutusmahdollisuuksien säilyttäminen yhdistymisen jälkeen. Uudistukselle on varattava riittävästi uusia määrärahoja.

6. Miten vahvistaisitte perustutkimuksen asemaa?

Keskusta

Tutkimusrahoituksen painopistettä siirretään perustutkimuksen vahvistamiseen. Yliopistojen roolia perustutkimuksessa vahvistetaan. Yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen asema turvataan. Yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten keskinäistä roolia perustutkimuksessa selkeytetään. Päällekkäisyyksiä poistetaan ensi sijassa vahvistamalla yliopistojen roolia ja siirtämällä myös vastaavat voimavarat.

Kokoomus

Perustutkimuksen asemaa on vahvistettava yliopistojen uuden rahoitusmallin kautta. Rahoituksessa ja ohjauksessa tulee entistä painavammin ottaa huomioon tutkimuksen laatu.

Perussuomalaiset

Tulee luoda mahdollisuuksia kytkeä opetusta ja tutkimusta paremmin yhteen, edistämällä maisteritutkinto- opetuksen ja perustutkimuksen integrointia. Professorien tutkimusmahdollisuuksia on parannettava, myös silloin kun he hoitavat varsinaista opetusvirkaansa. Yliopistoja ja opettajia tulee palkita onnistuneesta tutkimusryhmien muodostamisesta. Kannustetaan jatko-opiskelun ja post doc -tutkimuksen kytkemistä kansainvälisiin kokonaisuuksiin ja verkostoihin. Edistetään englannin kielen nykyistä tehokkaampaa omaksumista ja käyttöä tieteen kielenä, samalla kun kansallisesti turvataan suomen kielen asema tieteen kielenä erityisesti tieteenaloilla, joilla on käytäntösuhteensa kautta myös kansallinen tehtävä.

SDP

Perusrahoituksen osuutta pitää kasvattaa suhteessa kilpailutettuun rahoitukseen sekä sopimalla selkeämmästä työnjaosta. Opetusja tutkimushenkilöstöä on vakinaistettava.

Vasemmistoliitto

Kuten edellä, perusrahoitusta lisäämällä.

Vihreät

Sivistys ja korkea osaaminen ovat Suomelle hyvä tulevaisuudenturva. Yliopistojen ja korkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettava, jolloin varoja kanavoituu nimenomaan perustutkimukseen. Perustutkimus vahvistuu, kun sille varataan riittävät määrärahat ja akateemista vapautta ja yliopistojen itsehallintoa varjellaan. Vain mahdollisuus ajatella vapaasti ja kokeilla uutta synnyttää todellista luovuutta ja innovaatioita. Tutkimukseen on raivattava uusia mahdollisuuksia opettamisen oheen.

7. Pitäisikö tulevassa hallituksessa olla tiedeministeri?

Keskusta

Mitä tiedeministerillä tarkoitetaan? Jos tarkoitetaan jotain ihmehenkilöä, joka pystyisi vastaamaan koko valtavasta ja monimuotoisesta tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta, niin emme kannata. Koordinaatiovastuu kokonaisuudesta on jo tällä hetkellä pääministerin johtamalla tutkimus- ja innovaationeuvostolla, jossa kaikki keskeiset päättäjät ja toimijat ovat edustettuina.

Jos on tarvetta pidemmälle menevään koordinointiin, pidämme parempana vaihtoehtona vahvistaa tutkimus- ja innovaationeuvoston asemaa.

Kokoomus

Erillisen tiedeministerin tarpeellisuutta on syytä arvioida tarkoin. Tiede- ja innovaatiopolitiikan painoarvoa valtioneuvostossa tulee joka tapauksessa lisätä esimerkiksi siirtämällä koordinointi OKM:n alaisuuteen. Nykyisin tiedepuoli jää helposti aliedustetuksi; esimerkiksi EU:n kilpailukykyneuvostossa Suomea edustaa aina elinkeinoministeri.

Perussuomalaiset

Ei. Harjoitettu politiikka ei sinänsä korjaannu ministereitä lisäämällä.

SDP

Erillinen tiedeministeri ei ole tarpeellinen. Tiedeasiat voivat olla edelleen opetusministerillä. Eri ministeriöiden toimialalla olevan tutkimusrahoituksen koordinoinnin parantaminen on tärkeää.

Vasemmistoliitto

Erillinen tiedeministeriö ei ole tarpeen.

Vihreät

Vihreät ei kannata erillistä tiedeministeriä. Tärkeämpää on saada hyvät hallitusohjelmakirjaukset perustutkimuksen, korkeakoulutuksen ja tutkijoiden aseman parantamisesta. Yksittäisen teeman ministeri jää koulutuksen kokonaiskentässä helposti marginaaliin, eikä suinkaan vahvista tieteen asemaa.

8. Mitä Nokian ja Microsoftin ratkaisu vaikuttaa tutkimus- ja kehitysrahoituksen tulevaisuuteen Suomessa?

Keskusta

Tätä kirjoitettaessa (10.3.) ei vielä tiedetä mikä on ratkaisun konkreettinen laajuus ja vaikutus Nokian tutkimus- ja tuotekehitykseen ja sitä kautta Suomeen. Siksi ei ole mahdollista vastata kysymykseen kuin yleisellä tasolla. Joka tapauksessa Suomen tutkimus- ja tuotekehitykseen on investoitava vahvasti myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja innovaationeuvoston suunnitelmat antavat siihen hyvän perustan. Nykyistä enemmän on kiinnitettävä huomiota rahoituksen kohdentumiseen kansallisesti tärkeille strategisille aloille. Koko tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän laatutasoa ja vaikuttavuutta on nostettava. Tässä tapauksessa erityisesti TEKESin, suuren julkisen rahoittajan, strategista reagointikykyä on nykyisestään merkittävästi parannettava.

Kokoomus

Nokian osuus Suomen t&k -panostuksista on merkittävä. Tarvitsemme vahvaa yksityistä ja julkista panostusta t&k -toimintaan, jotta kilpailukykymme säilyy. Tavoitteen tulee edelleen olla, että t&k -toiminnan taso saavuttaa neljän prosentin osuuden BKT:sta. Julkista yritystukijärjestelmää on tehostettava, jotta panostukset eivät valu hallintoon, vaan itse t&k -toimintaan, uusien innovaatioiden ja tuotteiden syntymiseen. Myös yksityisiä sijoittajia on houkuteltava mukaan hankkeisiin. Meidän on houkuteltava yhä useampi yritys t&k -toiminnan piiriin. Tarvitsemme t&k -toiminnalle erillisen verokannustimen, joka koskisi erityisesti pk-yrityksiä. Nämä uudistukset on tehtävä riippumatta Nokian päätöksistä.

Perussuomalaiset

Tätä on vaikea ennakoida, mutta on pelättävissä, että Nokian tutkimusrahoitus Suomessa ratkaisun seurauksena pikemminkin pienenee kuin kasvaa. Tämän muutoksen haasteisiin tulee varautua, turvaamalla alan osaamisen jatkuvuus Suomessa.

SDP

Suurten yhtiöiden vastuun vähetessä pienempien panostukset korostuvat. Tilastollisesti katsoen erityisesti kehitysrahoitus on takavuosina painottunut vahvasti suurten jo olemassa olevien yritysten hyväksi. Nyt tarvitaan pienten ja keskisuurten yritysten kehitystyön voimakkaampaa tukemista.

Vasemmistoliitto

Suomen osuus tutkimus- ja kehitysrahoituksesta on ollut Nokian takia selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella. On huolehdittava siitä, että rahoitus ei Suomessa laske. Eduskunnan sivistysvaliokunnassa on linjattu, että koko EU:n rahoituksen keskiarvoa tulisi nostaa, mutta se ei saa merkitä sitä, että Suomen rahoitus laskee kohti keskiarvoa.

Vihreät

Ratkaisu varmasti muuttaa Suomea, mutta suuntaa ei tiedä vielä kukaan. Tieto- ja viestintäteknologian kehittymisen ja globalisaation myötä elinkeinorakenteen jyrkkä muutos kiihtyy joka tapauksessa. Tärkeintä on vastata tähän haasteeseen tarjoamalla tietoalan yrityksille valtakunnallisesti hyvät toimintaedellytykset. Avoin ja ennakoitavissa oleva infrastruktuurin ja koulutuksen rahoitus tukee suomalaisten tietoalan yritysten menestystä ja investointihalukkuutta. Veroviranomaisten valvonta ja muu laillisuusvalvonta luo pohjan reilulle kilpailulle ja on omiaan lisäämään luovaan työhön perustuvien yritysten menestystä.

Vihreät kannattaa avointa innovaatiopolitiikkaa, joka uudistaa talouden rakenteita ja kehittää kasvavia ja lisäarvoa tuottavia liiketoimintoja.

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 20