ACATIIMI 3/11 tulosta | sulje ikkuna

Perustutkimus on innovatiivista

Euroopan komissio on ehdottanut, että EU:n jäsenvaltioiden hyväksymän Eurooppa 2020 -strategian yhdeksi ”lippulaivaksi” perustetaan Innovaatiounionihanke.

Sen on tarkoitus vahvistaa eurooppalaisen tutkimuksen asemaa. Innovaatioita tarvitaan, jotta vaikeat yhteiskunnalliset haasteet — energiansaanti, ilmastonmuutos, terveysuhat, väestön ikääntyminen — saadaan ratkaistuiksi.

Innovaatiounionin idea on sinänsä hyvä: tiede ja tutkimus nähdään välineinä kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Euroopan osaamisperustaa vankennetaan, tutkijanuraa kehitetään ja tutkimusinfraa parannetaan.

Eurooppa tarvitsee miljoona uutta tutkijanpaikkaa, jotta pärjäämme kilpailussa Yhdysvaltain ja Aasian maiden kanssa. Unionin kunnianhimoisena päämääränä on siis eurooppalaisen tutkimusalueen kehittäminen.

Valitettavasti kyse on kuitenkin vain innovaatiovetoisesta tutkimuksesta. Perustutkimukselle ei anneta sille kuuluvaa asemaa. Hankkeen keskiössä ovat taloudellista hyötyä tuovat innovaatiot, ja niinpä tiede- ja yritysmaailman välille halutaan vahvat kumppanuussuhteet.

Perustutkimusta ei mainita. Sana uteliaisuustutkimus on esillä kerran: tutkimus- ja innovaatioketjusta on tehtävä johdonmukainen aina uteliaisuustutkimuksesta (blue sky research) tuotoksen markkinoille tuloon asti.

Innovaatiounioni on valaiseva esimerkki 2000-luvun tiedepolitiikasta. Suomen Akatemian julkaiseman Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt -selvityksen mukaan yliopistojen kansainvälisiä trendejä ovat 2000-luvulla olleet innovaatiolähtöisyys, markkinaorientaatio ja yritysmaailman mallit. Iskusanoja ovat huippuosaaminen, painoalat ja priorisointi. Tosin kansallisesti priorisoidut tutkimusalueet ovat Euroopan eri maissa usein osuneet samoiksi: tieto- ja viestintäteknologia, biotieteet, nanoteknologia, ympäristö- ja energia-alat.

Yliopistoihminen kytkee perustutkimuksen tieteen vapauteen. Miten taloushyötyihin tähtäävä innovointi ja tiukkaan määritellyt tutkimuksen painoalat vaikuttaisivat perustutkimuksen mahdollisuuksiin? Kun minun yliopistoni määrittää tutkimusprofiiliaan, onko oma tieteenalani mukana?

Tällaiset asiat liikkuivat niiden tutkimus-, opetus- ja kirjastohenkilökuntaan kuuluvien mielessä, jotka viime marraskuussa vastasivat Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kyselyyn. Heistä 59 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että akateeminen vapaus on yliopistossa vähentynyt. Vielä vahvempi viesti on nyt saatu Professoriliiton jäsenkyselyssä, jonka tulokset julkistetaan myöhemmin tässä kuussa. Peräti 71 prosenttia 760 professorista sanoo, että akateeminen vapaus on yliopistoissa vähentynyt viiden viime vuoden aikana.

Teemoihin sitomaton, akateeminen, tutkijalähtöinen tai vapaa tutkimus ja toisaalta temaattinen, innovaatiohakuinen, soveltava tutkimus eivät tietenkään ole toistensa vastakohtia. Kaikkea tarvitaan. Kuitenkin julkisen rahoituksen tulee kohdistua entistä vahvemmin perustutkimukseen. Se on myös innovaatioiden perusta.

Maarit Valo
maarit.valo@jyu.fi
Professoriliiton puheenjohtaja
17.3.2011

  • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 2

ACATIIMI 3/11 tulosta | sulje ikkuna