3/10

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Puheenjohtajien arviot neuvottelutuloksesta

    Heikennysesitykset saatiin torjuttua

    Maaliskuun 9. päivänä saavutettu yliopistojen neuvottelutulos on monessa mielessä ainutlaatuinen. Kyseessä olivat ensimmäiset tes-neuvottelut, jotka käytiin yliopiston taloudellisen aseman uudistumisen jälkeen. Neuvotteluissa työnantajaa ei enää edustanut Valtion työmarkkinalaitos vaan EK:oon kuuluva Yksityisten opetusalojen liitto YOL, jonka kanssa Suomen yliopistojen työnantajayhdistys SYTY on tehnyt sopimuksen.

    Työntekijäpuolella sopimuksesta neuvottelivat JUKO, Pardia ja JHL. Huolimatta siitä, että työntekijäpuolen kolmella pääsopijajärjestöllä ja niiden alaisilla liitoilla oli erilaisia intressejä ja että työnantajan ehdotuksissa oli erilaisia kipukohtia eri järjestöille, ne pystyivät neuvottelemaan yhtenäisenä rintamana ja jopa antamaan yhteisen, kaikkien yliopistojen lähes koko henkilökuntaa koskeneen lakkovaroituksen, jolla oli suuri merkitys neuvottelutulokseen pääsemisessä. Neuvotteluja käytiin viime syksystä lähtien, mutta ne edistyivät vasta työtaistelu-uhan realisoituessa.

    Työntekijäjärjestöjen pääasiallisena tavoitteena oli poliittisen tahon lupaama, aikaisempien työehtojen siirtäminen uusimuotoisiin yliopistoihin, kun taas työnantajapuoli pyrki hakemaan joustoja työoloihin. Työnantajan sitkeästi kiinni pitämät monet ehdotukset olisivat merkinneet selviä huononnuksia aikaisempaan virkaehtosopimukseen, mutta useissa kohdissa, kuten esimerkiksi palkallisen sairausajan pituudessa saatiin aiemmat edut kohtuullisen hyvin säilytettyä. Saavutettua tulosta voidaan siten syystä luonnehtia torjuntavoitoksi. Palkankorotukset olivat tällä kertaa sivukysymyksenä, joskin oli itsestään selvää, että tässä suhteessa neuvottelutuloksen oli myötäiltävä valtion ja muiden tahojen sopimia korotuksia.

    Tällä kierroksella käydyissä yliopiston neuvotteluissa kumpikin neuvotteluosapuoli oli uudessa tilanteessa ja joutui opettelemaan uuden neuvottelukulttuurin. Merkittävää on, että sanelupolitiikan sijasta päädyttiin lopulta aitoon keskusteluun. Näin kukin osapuoli tietää toistensa tavoitteet ja menettelytavat seuraavien kierrosten neuvotteluissa.

    Risto Laitinen puheenjohtaja, Professoriliitto

     

    Suojasäännökset kovan väännön takana

    Ennen yliopistoneuvottelujen alkamista paineet paikallisen sopimisen kasvattamiselle olivat kovat. Se, että sopimus on yhteinen kollektiivisopimus , on merkittävä tulos. Tuloksen tärkeys korostuu kun huomioidaan, ettei tavoitteemme luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kiinteän työstä vapautuksen sopimisesta työehtosopimuksella toteutunut.

    Tieteentekijöiden liitossa ehkä eniten keskustelua jo ennen varsinaisten neuvottelujen alkamista herätti kysymys kokonaistyöajan soveltamissäännösten muuttamisesta niin, että sen piiriin lukeutuisivat kaikki tutkijat ja tohtorikoulutettavat. Vielä syksyllä kysymys nuorten tutkijoiden siirtämisestä työsuunnitelmaan perustuvaan 1600 tunnin kokonaistyöaikaan nostatti voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Vuoden alussa keskustelu siirtyi suojasäännöksiin, joita työnantaja ei halunnut sopimukseen. Suojasäännökset opetuspainoitteisten tehtävien maksimi opetustuntimääristä kuitenkin saatiin sopimukseen ,jota on pidettävä hyvänä tuloksena. Merkittävää sopimuksessa on että tutkimuspainotteisissa tehtävissä tuntimääräkatot ovat pienempiä ja että myös tohtorikoulutettaville saatiin ohjeellinen opetuksen enimmäistuntimäärä.

    Akatemiatutkijoihin noudatetaan sopimuksen mukaan myös 1600 tunnin kokonaistyöaikasopimusta mikä on tutkijalle luontevaa. Palkkaus määräytyy Suomen Akatemian rahoituspäätösten mukaisesti.

    Liiton jäsenistä suurin osa on määräaikaisissa palvelussuhteissa ja riesana on ollut määräaikaisten sopimusten perusteeton käyttö. Siksi erittäin merkittävää on työehtosopimukseen saatu määräys siitä, että määräaikaiset sopimukset pitää tehdä työsopimuslain ja yliopistolain mukaisin perustein. Riitatapaukset ratkaistaan tulevaisuudessa työtuomioistuimessa.

    Palkkausjärjestelmä säilyi odotetusti lähes entisellään. Paikallisesti voidaan sopia tiettyjen opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmän ulkopuolelle jättämisestä. Palkkausjärjestelmän mukainen palkka on kuitenkin minimipalkka. Tällä voi olla myönteinen vaikutus uusille liittomme jäsenille.

    Työnantaja korostaa joustoja ja ketteryyttä. Uudessa työehtosopimuksessa on näitä elementtejä kuten yllämainittu työsopimuksessa määritelty palkka tietyissä rekrytointi- tilanteissa. Kaikenkaikkiaan neuvottelutulos on kuitenkin sellainen, että se turvaa palvelussuhteen ehdot.

    Ragna Rönnholm
    puheenjohtaja, Tieteentekijöiden liitto

     

    Opetushenkilöstön tuntikatot säilyvät

    Yliopistojen uusi työehtosopimus on kokonaisuutena hyvä. Se on yleissitova ja työnantajan ensimmäisistä tarjouksista poiketen ei käytännössä huononna yliopistoissa vallinneita palvelussuhteiden ehtoja. Palkankorotuksetkin vastaavat valtion uutta virkaehtosopimusta.

    YLL:n keskeisenä tavoitteena oli säilyttää opetushenkilökunnan 1600 tunnin kokonaistyöaika ja virkaehtosopimuksissa olleet nykyiset opetustuntikatot. Näissä tavoitteissa onnistuttiin. Samalla tutkijat siirrettiin 1600 tunnin kokonaistyöajan piiriin. Ikävää on, että JUKOn neuvottelijat allekirjoittivat neuvottelupöytäkirjan ja ilman toimivaltaa peruuttivat lakkouhan, ennen kuin kaikki opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimuksen yksityiskohdat oli riittävän selkeästi kirjattu. Toivottavasti Acatiimin ilmestymiseen mennessä on käytännön tulkintaerimielisyydet saatu estettyä erillisellä pöytäkirjalla, sillä itse neuvotteluissa yksityiskohdista oli vallinnut yksimielisyys.

    Siitä huolimatta, että tutkijat siirtyvät kokonaistyöaikaan, 1600 tunnin työajan piirissä oleviin ei jatkossakaan sovelleta vuosilomalain määräyksiä, vaan vapaa-aika määräytyy kuten tähänkin asti. Sairausajan palkkaussäännöt pääosin vastaavat virkasuhteissa vallinneita ja ovat paljon parempia, kuin mitä työnantaja alunperin esitti. Varaus koskee lyhyen aikaa töissä olleita, joilla palkallisten sairauspoissaolopäivien määrä on aikaisempaa pienempi, mutta yli viisi vuotta yliopiston palveluksessa olleilla edut säilyvät ennallaan.

    Palkkausjärjestelmää ei tässä yhteydessä muutettu ja vaatikartat säilyvät ennallaan. Arviointikäytänteisiiin tulee joitakin muutoksia, joista tiedotetaan jäsenkoulutuksissa.

    Kun yliopistolakia säädettiin, sekä valtiovalta että yliopistojen johto vakuuttivat, että henkilöstön edut turvataan. Nämä lupaukset olivat koetuksella jo ennen lain säätämistä, kun työnantajapuoli ehdotti oleellisia heikennyksiä työaikasopimukseen. Nämä ja muut vastaavat heikennykset torjuttiin pääsopijajärjestöjen ja JUKOn liittojen yhteistyöllä. Järjestövalmius työtaisteluvaroituksineen saatiin kohotettua sille tasolle, että neuvotteluissa päästiin eteenpäin. Siitä kiitos jäsenistölle ja neuvottelijoille!

    Tuula Hirvonen
    Puheenjohtaja
    Yliopistonlehtorien liitto