Työehtosopimus turvaa palvelussuhteen ehdot

Maaliskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä syntynyt neuvottelutulos turvaa yliopistohenkilöstön palvelussuhteen ehdot. Tämä oli henkilöstöjärjestöjen päätavoite. Tekstipuolella keskeisin muutos on tutkijoiden tuleminen 1600 tunnin kokonaistyöajan piiriin. Yliopistojen palkkausjärjestelmä säilyy pääosin ennallaan. Palkankorotukset ovat samat kuin valtiolla.

Ohessa on kuvattu neuvottelutuloksen keskeinen sisältö. Kun työehtosopimus on lopullisesti hyväksytty, löytyy se kokonaisuudessaan liittojen www-sivuilta.

Voimassaolo ja palkankorotukset

Työehtosopimus on kaksivuotinen ja voimassa 1.3.2010 - 29.2.2012. Osapuolet neuvottelevat 28.2.2011 mennessä vuoden 2011 palkankorotusten ajankohdista sekä suuruudesta. Jos neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, kukin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 28.2.2011.

Sopimuskauden palkankorotukset vuonna 2020 tulevat seuraavasti:

• 1.11.2010 5,5, %:n kertaerä
• 1.11.2010 0,4 %:n yleiskorotus
• 1.11.2010 0,58 %:n järjestelyerä

Kertaerä lasketaan lokakuun palkasta ja maksetaan niille, joiden työsuhde on voimassa sekä loka- että marraskuussa. Kertaerällä kompensoidaan palkankorotusten siirto tältä keväältä marraskuun alkuun. Kyse on siten vain sopimuskorotusten taannehtivasta maksusta. 0,58 %:n järjestelyvara käytetään palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Korotusta kohdistettaessa otetaan huomioon yhteen yleiseen työaikaan siirtymisestä aiheutuva kustannusvaikutusten erilainen kohdentuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että viikkotyöajassa olleet hyötyivät yhteen yleiseen työaikaan siirtymisestä; heidän työaikansa lyheni kahdella tunnilla viikossa. JUKOlaisissa ryhmissä ei ole viikkotyöajassa olevia. Jos 0,58 %:n erästä ei päästä yksimielisyyteen, maksetaan se yleiskorotuksena sopimuksessa erikseen sovitulla tavalla.

Lisäksi todettiin, että vuonna 2011 toteutettavista palkankorotuksista noin puolet käytetään palkkausjärjestelmän ja erityisesti sen henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvien määräysten kehittämiseen.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 8 %:lla ja alin palkkio korotetaan 75 euroon kuukaudessa.

Työryhmät

Osapuolet päättivät perustaa seuraavat työryhmät: palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä, määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkastelevan työryhmän, yhteistoimintaa ja työsuojelun yhteistoimintaa tarkastelevan työryhmän ja tilastotyöryhmän. Palkkausjärjestelmätyöryhmän rooli on keskeinen, koska se valmistelee myös järjestelyerän kohdentamisen. työryhmän tehtävänä on valmistella 15.10.2010 mennessä esitys palkkausjärjestelmän kehittämisestä sekä laatia palkkausjärjestelmän soveltamiseen liittyvä ohjeistus. Määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkasteleva työryhmä käsittelee määräaikaisten työsuhteiden käytössä noudatettavien periaatteiden selkeyttämistä. Työryhmän tulee ottaa työssään huomioon myös tasa-arvonäkökulma. Yhteistoimintaa ja työsuojelun yhteistoimintaa tarkasteleva työryhmä selvittää ja valmistelee 31.3.2011 mennessä yhteistoiminta- ja työsuojelumääräykset.

Työehtosopimuksen sisältö

Soveltamisala

Työehtosopimuksen soveltamisala säilyi lähes ennallaan. Järjestöt halusivat varmistaa, ettei soveltamisalan ulkopuolelle jätetä esimiestehtävissä olevia. Soveltamisohjeeseen tuli kirjaus, että yliopisto nimeää keskushallinnon henkilöstön joukosta työantajan edustajat joko hallinnollisella päätöksellä tai siten, että asiasta on erikseen sovittu henkilön työsopimuksessa.

Työsuhteen keskeytyminen

Työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se on ollut saman työnantajayliopiston, muun yliopiston, siihen rinnastettavan tutkimuslaitoksen tai yliopistosairaalan palveluksessa keskeytyneenä enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden.

Työsuhteen alkaminen ja koeaika

Työehtosopimukseen tuli kirjaus, että työsopimus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti. Koeaikaa koskevat kirjaukset ovat samanlaisia kuin työsopimuslaissa ja koeajan pituus on enintään neljä kuukautta.

Määräaikainen työsopimus

Määräaikaiset työsopimukset ankkuroidaan yliopistosektorilla tästedes työsopimuslakiin. Työehtosopimukseen tuli määräys, että määräaikaiset sopimukset pitää tehdä työsopimuslain ja yliopistolain mukaisin perustein. Tämä vähentää määräaikaisen sopimusten perusteetonta käyttöä. Myös määräaikaisten asema vahvistuu, kun riitatapaukset voidaan jatkossa viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisajat noudattavat työsopimuslakia. Työntekijän puolelta irtisanomisaika on 14 pv, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta ja 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

Lomautusilmoitusaika on kaikkien työntekijöiden osalta 1 kuukausi.

Matkakustannukset ja päivärahat

Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matkakustannukset verohallituksen kulloinkin voimassa olevia ohjeita noudattaen. Päivärahan ja kilometrikorvausten määrät ovat käytännössä samat kuin valtion matkustussäännössä. Työehtosopimuksessa säilyi 55 euron matkapäiväkorvaus vapaapäivänä matkustettaessa samoin edellytyksin kuin aikaisemminkin.

Vuosilomamääräykset

Vuosilomien osalta uusi sopimus ei tuo muutoksia. Vuosilomamääräykset säilyvät määrältään ja muutoinkin valtion vuosilomasopimuksen mukaisina. 15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon muun muassa oman työnantajayliopiston, muun suomalaisen yliopiston ja Suomen valtion palveluksessa palveltu aika. Palvelus muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai ulkomailla otetaan huomioon siltä osin, kuin siitä on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa.

Lomaraha määräytyy siten kuin aikaisemminkin. Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikajärjestelmän piirissä oleville henkilöille maksetaan lomaraha niin monelta lomapäivältä kuin kyseinen henkilö saisi vuosilomaa työehtosopimusmääräysten mukaisesti.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen osalta jouduttiin yhteen sovittamaan entiset virkamiesten ja työsuhteisten sairausajan palkkaa koskevat määräykset. Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallisen jakson enimmäispituus
Alle 1 kk	1+9 arkipäivää, 50 % palkasta
1 kk – alle 1 vuotta	40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
1 vuotta – alle 5 vuotta	50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
5 vuotta -	60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan

Perhevapaat ja tilapäinen hoitovapaa

Perhevapaamääräykset noudattavat vastaavia valtion sopimuksen määräyksiä. Jompikumpi ottovanhemmista kerrallaan voi nyt saada vanhempainrahakauden alusta lukien palkkaa kuten äitiysvapaalla olevatkin. Isyysvapaan palkallinen aika on nyt 6 arkipäivää.

Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta enintään neljältä päivältä (aiemmin kolme).

Muut poissaolot

Merkkipäiviin ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot säilyivät ennallaan.

Työaikamääräykset yleisen työajan osalta

Suurin muutos työajoissa on siirtyminen yhteen yleiseen työaikaan, joka on keskimäärin enintään 7 h 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Tämä tarkoittaa kahden tunnin viikkotyöajan lyhennystä nykyisille viikkotyöajassa oleville. Näitä ryhmiä ovat laboratoriohenkilöstö, virastomestarit ja kiinteistöhenkilöstö. Kahden tunnin työajan lyhennys toteutetaan 1.8.2010. Aiemmin virastotyöajassa (paitsi kokonaistyöaikaan siirtyneet tutkijat) olleille työaikamääräyksiin ei tule muutoksia.

Sopimukseen kirjatut työaikajoustot koskevat lähinnä niitä henkilöstöryhmiä, joilla on aikaisemmin ollut viikkotyöaika. Muissa tehtävissä työaikajoustoja koskevat järjestelmät (tasoittumisjaksojärjestelmä) voidaan ottaa käyttöön, jos siitä sovitaan paikallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että JUKOn täytyy hyväksyä joustojen käyttöönotto. Näiden joustojen käyttö on sopimuksessa tarkkaan rajattu, eikä johda käytännössä suurin muutoksiin työaikajärjestelyissä.

Yliopistojen palkkausjärjestelmä

Yliopistojen palkkausjärjestelmä säilyi pääosin ennallaan. Vaativuustasokarttaan ja -kehikkoon ei tehty mitään muutoksia.

Merkittävä muutos oli se, että paikallisesti voidaan sopia, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta opetus- ja tutkimushenkilöstön jonkun tehtäväryhmän osalta. Tähän paikallissopimukseen täytyy saada JUKOn hyväksyntä. Käytännössä tämän järjestelyn tulee ottamaan käyttöön Aalto-yliopisto tiettyjen tehtäväryhmien osalta.

Säännölliset suoritusarvioinnit tehdään jatkossa kaikkien henkilöstöryhmien osalta kahden vuoden välein. Suoritusarviointien perusteella toteutettavat palkankorotukset tulevat voimaan kaikille säännöllisesti toteutettavan suoritusarvioinnin perusteella 1.6. lukien. Tehtävän vaativuustason muuttuessa alustava arviointi suoritustasosta tehdään heti ja tämän perusteella toteutettava suoritustason muutos toteutetaan samasta hetkestä. Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa saa kuitenkaan alentua, jos tehtävän vaativuustaso nousee.

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää.

Soveltamisohjeessa kiinnitetään huomiota opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoille 1-4 kuuluvien tehtävien vaativuuden arviointiin muun muassa väitöskirjan etenemisen myötä.

Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

Luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koskeviin määräyksiin ei tullut juurikaan muutoksia. Järjestöjen tavoite luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kiinteän työstä vapautuksen sopimisesta työehtosopimuksella ei toteutunut. Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvien luottamusmiesten luottamusmiestehtäviin käytettävä aika otetaan huomioon 1600 tunnin työsuunnitelmassa.

Muuta työehtosopimukseen liittyvää

Työehtosopimukseen liittyy lisäksi sopimusmääräykset ammattiyhdistyskoulutuksesta, sopimus paikallisesta sopimisesta, sopimus muuttokustannusten korvaamisesta ja eläinsairaalaa koskevat määräykset.

Lisäksi tärkeää oli saada kirjaus siitä, että yliopistot voivat edelleenkin myöntää työntekijälle palkatonta vapautusta työtehtävistä aikaisempien virkavapautta koskeneiden käytäntöjen mukaisesti.

Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat

Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat ovat olleet vuoden alusta alkaen yliopistojen palveluksessa. Akatemiaprofessorit ja -tutkijat eivät kuulu yliopistojen palkkausjärjestelmän piiriin. Heidän palkkauksensa määräytyy vähintään Suomen Akatemian rahoituspäätösten mukaisesti. Heihin noudatetaan 1600 tunnin kokonaistyöaikasopimusta työajan ja siirtymäsäännösten osalta.

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
JUKOn neuvottelija