Epävarmuudesta neuvottelutulokseen
Yliopistouudistuksen myötä myös palvelussuhteen
neuvottelujärjestelmä uudistui.
Neuvottelutilanne oli hyvin epävarma
aina siihen asti, kunnes 10.3.2010 vastaisena
yönä saavutettiin neuvottelutulos, jonka
syntyyn vaikutti suuresti lakonuhka.
Neuvottelutulosta on luonnehdittu torjuntavoitoksi.
Neuvottelutuloksen syntyminen
merkitsi myös lakkovaroituksen purkamista.
Yliopistouudistuksen toteutuminen 1.1.2010 alkaen
täysimääräisesti merkitsi yliopistojen irrottautumista
valtiosta palvelussuhdejärjestelmän ja
palvelussuhteen neuvottelujärjestelmän osalta.
Yliopistoille annettiin itsenäinen työnantaja-asema,
joka on riippumaton valtiosta.
Yliopistotyönantajien organisoituminen
Yliopistoilla oli erilaisia vaihtoehtoja neuvottelutoimensa
organisoimiseen. Kaikki yliopistot perustivat
reilu vuosi sitten Suomen yliopistojen
työnantajayhdistyksen SYTYn. Työsuhteen varmistuttua
yliopistojen palvelussuhdemuodoksi,
SYTY päätti liittyä viime kesänä Yksityisen Opetusalan
Liittoon YOL:ään, joka on osa EK:ta.
Yliopistojen neuvottelupöydässä eivät olleet
läsnä enempää valtionvarainministeriö kuin opetusministeriökään.
Valtiovallan yliopistoja koskeva
ohjaustoiminta tapahtuu muussa yhteydessä
kuin palvelussuhteiden ehtoja määriteltäessä.
Työntekijäjärjestöt
Akavalaisella järjestöllä oli erilaisia mahdollisuuksia
järjestää neuvottelutoimintansa yliopistoissa. Huolellisen harkinnan jälkeen erilaisista vaihtoehdoista
päädyttiin akavalaiseen neuvottelujärjestöön
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöön
JUKOon. JUKOon perustettiin melko itsenäinen
yliopistoneuvottelukunta.
Työntekijäjärjestöjen muina
osapuolina olivat JUKOn lisäksii
SAK:hon kuuluva JHL sekä Pardia/
YHL/STTK. Koko neuvotteluprosessin
ajan JUKOlla ja
muilla työntekijäjärjestöillä oli
hyvä ja toimiva yhteistyö.
Neuvottelujen lähtökohdat
Työnantajapuolella oli lähtökohtana
se, että keskustason
työehtosopimukseen saataisiin
joustoja ja sopimusturvaa pienennettäisiin.
Työnantajapuoli
lähti myös siitä, että kustannusvaikutukset
olisivat sopimuksen
osalta hyvin vähäiset.
Työntekijäpuolelle lähtökohtana
oli, että valtion ja yliopistojen vanhat sopimusehdot
siirrettäisiin uusimuotoisiin yliopistoihin
mahdollisimman laajasti. Sopimuksen kustannusvaikutuksen
tulisi olla vähintään lähiympäristöä
vastaava. Erilaisista lähtökohdista johtuen
neuvottelut muodostuivat pitkiksi ja vaikeiksi.
Neuvotteluprosessin eteneminen
Yliopistojen neuvottelut käytiin siis Etelärannassa.
Työantajapuolella käytännön neuvotteluja hoiti
YOL:n toimitusjohtaja esikuntineen. Myös SYTYn
neuvotteluryhmä osallistui aktiivisesti neuvotteluihin.
JUKOn edustajina neuvotteluissa olivat JUKOn
toimihenkilöt ja yliopistojärjestöjen edustajat.
Käytännön neuvottelut tapahtuivat eri neuvotteluryhmissä.
Tärkein ryhmä oli ns. pääryhmä,
jossa neuvottelutulos lopulta syntyi.
Neuvotteluprosessi yliopistojen uusista palvelussuhteista
käynnistettiin hyvissä ajoin viime
vuoden puolella. Viimeistään marraskuussa 2009
neuvotteluosapuolina olivat edellä kuvatut tahot.
Uusimuotoisten yliopistojen palvelussuhdejärjestelmän
neuvottelutoiminta häiritsi tämän vuoden
puolelle saakka työnantajapuolelta tullut haparointi siitä, miten valtion aikaisempaan sopimukseen
liittynyt kehittämiserä suunnataan. Kehittämiserästä
samoin kuin samapalkkaerästä
päästiin kuitenkin sopuun 25.1.2010.
Lakkovaroitus koskien 18.3.
Epäselvän, sopimuksettoman tilan jatkuessa ja
neuvottelujen junnatessa kuukausitolkulla lähes
paikoillaan, kaikki yliopistotyöntekijöiden järjestöt
päättivät ilmoittaa 3.3.2010 lakkovaroituksesta
koskien 18.3.2010. Lakkovaroitus koski kaikkia
yliopistoja ja niiden lähes koko henkilöstöä. Lakkovaroitus
sai aikaan ennennäkemättömän tilanteen
yliopistoissa.
Monet merkit viittaavat siihen, että lakonuhka
aiheutti liikehdintää ja keskustelua eri tahoilla.
On aiheellista otaksua, että lakkovaroituksella oli
suuri merkitys neuvottelutuloksen synnylle.
Selvää oli myös, että lakonuhka merkitsi järjestöjen
jäsenille uudenlaista tilannetta ja töiden
uudelleenorganisoimista. Näistä seikoista tuli järjestöihin
kentältä monipuolista viestiä. Tässä yhteydessä
on syytä kiittää järjestöjen jäseniä siitä,
että jäsenistön rivit pitivät uhkatilanteessa.
Sovun saavuttaminen
Neuvottelutulos uusimuotoisia yliopistoja koskevasta
työehtosopimuksesta saavutettiin 9.3-
10.3.2010 välisenä yönä. JUKOn neuvottelijoilla
oli perusteltu käsitys siitä, että
neuvottelutuloksella on laaja hyväksyntä JUKOn
piirissä. Neuvottelutulos merkitsi lakkouhan
poistumista. Tästä tehtiin myöhemmin kirjaus
yliopistoneuvottelukunnan pöytäkirjaan.
Neuvottelutulokseen pääsemiseen auttoi selvyys
siitä, että valtiolla oli saavutettu vähän aikaisemmin
neuvottelutulos. Yliopistojen määrärahakehitys
oli nimittäin poliittisella taholla sidottu
siihen, että valtion keskustason ratkaisusta johtuvat
korotukset siirretään myös yliopistojen määrärahoihin.
Neuvottelutuloksen muuntuminen sitovaksi
sopimukseksi tapahtuu järjestökäsittelyn jälkeen.
Tätä kirjoitusta kirjoitettaessa eräät merkit viittaavat
siihen, että järjestökäsittely ei tule olemaan
helppoa kaikkialla.
Neuvottelutuloksen arviointia
Neuvotteluprosessin päätyttyä joudutaan huolellisesti
läpikäymään neuvottelujärjestelmän toimivuus,
neuvotteluissa mahdollisesti tehdyt virheet
ja onnistumiset. Järjestöjen yhteisrintaman säilyminen
koko neuvotteluprosessin ajan oli jo sellaisenaan
merkillepantavaa.
Neuvottelutuloksen sisältöä on kollegan toimesta
selvitetty laajasti toisaalla tässä lehdessä.
Saavutettu neuvottelutulos merkitsee, että
henkilöstön palvelussuhteen ehdot yliopistoissa
eivät muutu olennaisesti aikaisemmasta. Ehkä
suurin yksittäinen muutos on tutkijakunnan siirtyminen
aikaisemmin vain opettajille tarkoitettuun
työaikajärjestelmään. Sairausajan palkkaetuuksien
suurien leikkauksien torjuminen oli
merkityksellistä.
Neuvottelutuloksen mukaiset palkankorotukset
vastaavat yleisesti ottaen lähiympäristössä tapahtuneita
korotuksia. Korotukset ovat kustannusvaikutuksiltaan
samansuuruisia kuin valtiolla.
Yliopistojen neuvottelutulosta on luonnehdittu
aiheellisesti torjuntavoitoksi.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja
JUKOn neuvottelija
15.3.2010
|