Asiamies Mia Weckman:

Yliopistolain perustelut laillistavat pätkätyöongelman

Yliopistouudistusta on markkinoitu yliopistoväelle sillä, että pätkätöistä päästään viimein eroon. Yliopistolakiesitys ei tätä tue: lain perustelujen mukaan määräaikaisuuden perusteena voi olla alan vakiintunut käytäntö. Tieteentekijöiden liiton uuden asiamiehen, OTK Mia Weckmanin mielestä tämä kirjaus vain pahentaa tilannetta ja laillistaa pätkätyöongelman.

Oikeustieteen kandidaatti Mia Weckman aloitti maaliskuun alussa Tieteentekijöiden liiton asiamiehenä. Liitto ja sen toimisto ovat Mialle jo tuttuja, koska hän oli aiemman asiamiehen Tuuli Vänskän sijaisena elokuusta 2007 elokuuhun 2008.

- Tuona aikana minulle kirkastui se, että ammattiyhdistyksen lakimiehen hommat ovat niitä, jotka minua ihan oikeasti kiinnostavat ja joita haluan “isona” tehdä, Mia Weckman toteaa.

Asia vielä vahvistui Suomen Näyttelijäliitossa, jossa Mia työskenteli lakimiehen äitiysloman sijaisena ennen liiton asiamiehen tehtäviin paluutaan. Näyttelijöillä on paljon samantapaisia ongelmia kuin tieteentekijöillä: apurahat, pätkätyöt, tekijänoikeuskysymykset.

Huhtikuun ajan Mia on Näyttelijäliitossa vielä töissä kahtena päivänä viikossa ja toukokuussa yhtenä päivänä viikossa. Kesäkuun alusta hän on täysiaikaisesti Tieteentekijöiden liitossa.

Lain perustelut vievät pohjan ketjutuskiellolta

Uudella asiamiehellä piisaa työsarkaa yliopistolakiin ja tekijänoikeuslakiin liittyvien ongelmien kanssa. Tällä hetkellä pyöristyttävimpänä asiana Mia pitää yliopistolakiesityksen perusteluosan kirjausta: määräaikaisuuden perusteena voi olla alan vakiintunut käytäntö. Tämä on täysin ristiriidassa sekä virkamies- että työsopimuslain kanssa. Samaisissa perusteluissa todetaan myös, että määräaikaisuuden perusteena voi olla neliportainen tutkijanura. Neliportaisen tutkijanuran periaatteena on kuitenkin se, että kahden ylimmän portaan tehtävät ovat pääsääntöisesti pysyviä.

- On törkeää, että yliopistouudistusta on jossakin tilaisuuksissa markkinoitu yliopistoväelle nimenomaan sillä, että uuden lain myötä vuoden 2010 alusta päästäisiin pätkätöistä eroon. Nyt näyttää päinvastoin siltä, että pätkätöitä ollaan laillistamassa.

Mia katsoo, että lain perusteluteksti vie pohjan pois myös nykyisin voimassaolevalta määräaikaisuuksien ketjutuskiellolta.

Hommia asiamiehelle tuo myös yliopistohenkilöstön työsuhteistaminen. Vaikka henkilöstöjärjestöt ovat yksituumaisesti korostaneet, että virkasuhde sopii opetus- ja tutkimustehtäviin sekä muihin virkavastuuta edellyttäviin tehtäviin työsuhdetta paremmin, niin on erittäin epätodennäköistä, että lakiesitys tältä osin eduskunnassa muuttuu. Työsopimusten solmiminen on monelle yliopistoihmiselle uusi juttu ja jäsenten neuvontaa tarvitaan.

Tekijänoikeuslain muutos paha heikennys

Toinen iso asia, joka on tähän saakka jäänyt yliopistouudistuksen varjoon, on tekijänoikeuslain muutos. Hallitus tuonee vielä tämän kevään aikana eduskunnan käsittelyyn lakiehdotuksen, jossa ennakkotietojen mukaan esitetään yleistä tekijänoikeuden siirtymistä työsuhteissa automaattisesti työnantajalle. Yliopisto-opettajien ja tutkijoiden tekijänoikeudet ovat tähän saakka kuuluneet heille itselleen.

Mia Weckman on samaa mieltä kuin Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori Rainer Oesch, joka kritisoi voimakkaasti lakiehdotusta mielipidekirjoituksessaan (Helsingin Sanomat 12.3.09). “Jos tekijänoikeuslain työsuhdesiirtymäsäännöksissä ei oteta huomioon korkeakouluhenkilöstön tekijänoikeudellista asemaa oikeudellisesti luovalla tavalla, tutkijoiden ja opettajien perinteisesti vapaa julkaisuoikeus vaarantuu. Siitä on syytä pitää kiinni sekä yhteiskunnan kokonaisedun (sananvapaus) että erityisesti yksilöiden itsensä kannalta (motivaatio luomiseen ja julkaisemiseen)”, Oesch kirjoitti.

Valmistelussa oleva malli veisi siihen, että työnantajalle siirtyisi kaikki oikeudet kirjoihin, artikkeleihin, kalvoihin, koosteisiin ja niin edelleen. Nykyisen työsuhdekeksintölain nojalla työntekijälle pitää näistä sentään maksaa kohtuullinen korvaus.

- Koko tekijänoikeuslain nimi on ihan väärä, jos tekijälle ei jää mitään oikeuksia. Lakiehdotukseen pitää ehdottomasti saada korkeakoulupoikkeus, Mia painottaa.

Tanskassa samantapainen lainmuutos pystyttiin estämään kovalla lobbauksella. Mia tietää, että samaa viritellään nyt Suomessa. Lakiluonnos on tulossa vielä myös lausuntokierrokselle.

Suomen mestaruus lännenratsastuksessa

Mia asuu Mäntsälässä. Viiden hevosen ja kolmen kissan hoitaminen pitää jalat maan pinnalla ja antaa vastapainoa pykäläongelmien kanssa painiskelulle. Hevoset eivät ole Mialle mitään puuhastelua vaan hän on harrastanut koulu- ja esteratsastusta vuodesta 1986 ja hän voitti viime vuonna Suomen mestaruuden lännenratsastuksessa. Mia myös kouluttaa hevosia.

Lännenratsastuksen suosio on Suomessa koko ajan noussut ja nyt harrastajia on jo 300-400. Ruotsin luvuista ollaan vielä kaukana – siellä harrastajia on kymmenkertainen määrä. Tänä vuonna Suomesta osallistutaan ensimmäistä kertaa alan EM-kilpailuihin

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuva: Veikko Somerpuro