3/09

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
    Keskustele aiheesta

    Yliopistot markkinoilla

    Simpsonien alussa vilahtava sponsorin mainos saa hieraisemaan silmiä: Näinkö oikein että Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa meille tämän jokailtaisen viihteen?

    Helmikuun loppupuolella Turun kauppakorkeakoulun henkilökuntaa odotti rehtorilta tulleessa sähköpostissa linkki Turun yliopistokonsortion varainhankintakampanjan mainostoimistossa teettämään videoon.

    Yliopistot ovat siis Suomessakin siirtymässä markkinoille.

    Lappeenrannan teknillisen yliopiston mainos taitaa olla ensimmäinen yliopistotasoisten koulutusohjelmien markkinoimiseksi tehty televisiossa näkyvä mainoskampanja. Yliopistot ovat perinteisesti suosineet printtimediaa, joskin tänä keväänä sata vuotta täyttävä Helsingin Hanken on lisännyt näkyvyyttään myös paikallisbussien kyljissä.

    Projektisihteeri Tarja Sipiläinen LUT Energiasta kertoo, että yksikön näkyvyystyötä on tehty vuosikausia. Sub -kanavan satsaus on ollut näkyvin ja kallein, mutta yksikkö on tehnyt pitkään työtä tunnettuisuutensa eteen etenkin alueellisesti.

    -Meillä ollaan aktiivisia esimerkiksi tutkimuksesta tiedottamisessa. Järjestämme myös paljon yleissivistäviä infotilaisuuksia esimerkiksi alueen yhdeksäsluokkalaisille, Sipiläinen kertoo.

    Mainoskampanja aloitettiin jo vuosi sitten, mutta sen näkyvin vaihe osui hieman hankalaan ajankohtaan: Lappeenrannan teknillinen yliopisto on myös ensimmäinen YT-neuvottelut läpikäynyt yliopisto.

    Neuvottelujen aloittaminen uutisoitiin viime syksynä, ja ne johtivat talvella yhteensä neljänkymmenen työntekijän irtisanomiseen tai vähentämiseen eläkejärjestelyin ja määräaikaisia työsuhteita lopettamalla.

    Reilut kaksi kolmannesta henkilöstövähennyksistä koski erilaisia tukipalveluja, mutta vajaa kolmannes kuitenkin yliopiston ydinpalvelua eli opetusta. Vähennysten motiivina oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston helmikuun lopulla esitelty uusi strategia, jonka mukaisesti toimintaa tehostetaan keskittymällä tutkimukseen ja opetukseen yliopiston vahvoilla osaamisalueilla.

    Kyseessä on siis monessa muussakin yliopistossa käynnissä olevan strategiatyön nurjempi puoli.

    Mainostoimistojen kädenjälkeä

    Myös Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhteenliittymän varainhankintakampanjan avaus on ammattilaisten kädenjälkeä. Mainostoimistossa teetetyn, kotitekoista jäljittelevän kaksiosaisen videokampanjan osat laitettiin YouTubeen viiden päivän välein helmikuun lopulla: Ensimmäinen kiinnostusta, kysymyksiä ja ihmetystä herättäväksi “tiiseriksi” ja jatko-osa selventämään kampanjan tarkoitusta.

    Videoissa Kekkosen haamu tulevaisuudesta syyttää kansalaisia “saatanan tunareiksi”, koska nämä ovat romuttaneet yliopiston mukanaan tuoman hyvinvoinnin. Viesti on, että yhdestä sivistykselle lahjoitetusta eurosta voi nyt tulla kolme ja puoli.

    Videokampanjan ensimmäinen osa on kirvoittanut YouTuben katsojista reilut seitsemänkymmentä kommenttia. Kommenteissa on pääosin ihmetelty kampanjan tarkoitusta ja kohderyhmää sekä sitä, miksi suojelupoliisin päällikkö esiintyy filmissä yhdessä rehtoreitten kanssa. Vaikka kritiikki ja ihmetys vaikuttavat vallitsevilta, on joukossa kiitostakin.

    Turun yliopiston viestintäjohtaja Maija Palonheimo kertoo, että suoraa palautetta kampanjasta ei ole tullut. Hänen mukaansa varainkeruukampanjan tämän vaiheen tarkoituksena on ollut vain ja ainoastaan keskustelun herättäminen.

    Turun yliopistokonsortio ei ole varainhankinnassaan yksin. Sen taustalla on hallituksen tekemä päätös, jonka mukaan vuoden 2010 loppuun mennessä kerätyt yli miljoonan euron varat tuottavat valtiolta yliopistolle saman summan 2,5-kertaisena. Niinpä mainossatsauksia tullaan varmasti vielä näkemään vielä muitakin.

    -Olemme markkinoinnissa pari vuotta jäljessä muita pohjoismaita ja Eurooppaa, Palonheimo toteaa. -Muualla markkinoidaan jo maailmanlaajuisesti, meillä ei vielä edes kansallisella tasolla.

    Oppilaitosten markkinoinnissa on kyse korkealaatuisen henkilökunnan, parhaimman opiskelijamateriaalin sekä rahoittajien hankkimisesta.

    Pohjoismaisissakin yliopistoissa on markkinointia varten palkattua henkilökuntaa, toisin kuin meillä, Palonheimo lisää. Hän toivoo tulevaisuuden tuovan tullessaan yliopistoon myös markkinoinnin ammattilaisia.

    Millä rahalla?

    Yliopistolaisia itseään on kiinnostanut kysymys siitä, millä rahoilla mainoskampanja on rahoitettu ja millä sitä jatkossa rahoitetaan. Palonheimo kertoo, että yliopistosäätiö tukee kampanjaa ja sen suunnittelua 60 000 euron summalla. Jatkossakin rahat kampanjointiin on kerättävä muualta kuin varainhankintaan lahjoitetuista euroista.

    Myös LUT Energian Tarja Sipiläinen kertoo, että mainoskampanjassa ei käytetä veronmaksajien rahoja. Maailman parhaaksi -kampanjan budjetti on kerätty kovalla työllä eri yhteistyötahoilta. Alan yritykset ja etujärjestöt ovat kiinnostuneita edistämään tekniikan alan korkeatasoista opetusta, sillä koulutusohjelmiin hakijoiden määrä on kautta maan tasaisesti laskeva.

    Kumpikin kampanja on vielä niin nuori, että satsauksien konkreettisia tuloksia vielä odotellaan.

    Teksti: Emma Vironmäki

    http://www.youtube.com/dfghsd3d
    http://www.maailmanparhaaksi.com/