|
Yliopistot akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden työnantajiksiMikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen Suomen Akatemiaa koskevasta laista, akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat siirtyvät vuoden 2010 alusta yliopistojen palvelukseen. Järjestöt ovat vastustaneet tätä ja haluisivat säilyttää näiden tutkimusvirkojen itsenäisen aseman. Valtioneuvosto päätti 26. maaliskuuta Suomen Akatemiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä. Esitys on lausuntokierroksella olleen lakiluonnoksen mukainen: akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan virat muutetaan työsuhteiksi ja heidät siirretään työskentelyorganisaationsa palvelukseen. Akatemiassa on nykyisin 40 akatemiaprofessoria ja 267 akatemiatutkijaa. Lakiesityksen mukaan nämä nimikkeet säilyvät. Suomen Akatemia vastaisi edelleen tehtävien rahoituksesta, ja tehtäviin liittyvät rekrytointi-, arviointi- ja päätöksentekoprosessit säilyisivät Akatemialla. Suomen Akatemia, akateemikot, osa yliopistoista, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ovat lausunnoissaan puoltaneet nykyjärjestelmän säilymistä. Nämä tahot ovat korostaneet akatemian tutkimustehtävien itsenäisen aseman tärkeyttä. Vaikka lakiesityksen perusteluissa yritetään selittää, että akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijoiden asema säilyisi nykyisen kaltaisena, tästä ei ole varmuutta. Mikäli heidän palvelussuhteensa on yliopistoon, he ovat myös yliopiston lainsäädäntöön perustuvan työnantajan direktiovallan piirissä. Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä järjestöjen huoli on aiheeton: akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden titteli ja status säilyvät. Hän perustelee muutosta yliopistouudistuksella. ”Kun yliopistoista tulee työnantajia, olisi erikoinen tilanne, jos yliopistoissa olisi ikään kuin toisen työnantajan henkilöitä töissä”, hän on todennut. Liitot ovat lausunnoissaan ja tammikuisessa kuulemistilaisuudessa olleet huolestuneita myös akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan palkkauksen säilymisestä nykyisellä tasollaan. Tehtävien vetovoimaisuus on perustunut myös palkkaukseen. Kun palvelussuhde on yliopistoon, merkitsee se käytännössä akatemiaprofessorien ja -tutkijoiden joutumista yliopistojen palkkausjärjestelmän piiriin. Tällöin on vaikea taata suhteellisen korkean palkkatason säilymistä. Liittojen edustajille ei annettu tähän kysymykseen tyydyttävää vastausta asiasta järjestelyssä yt-menettelyssä 4.3.2009. Lakiesityksen mukaan Suomen Akatemian pääjohtajan nimitystoimivalta siirtyy tasavallan presidentiltä valtioneuvostolle. Lisäksi Akatemian pääjohtaja ei toimisi enää hallituksen puheenjohtajana. Hallitukseen tulee vuoden 2010 alusta ulkopuolisia jäseniä kahden sijasta kolme. Heistä yksi toimisi puheenjohtajana. Kirsti Sintonen |