3/09

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

     

     

    Yliopistolakia tulee täsmentää eduskuntakäsittelyssä

    Yliopistojärjestelmän uudistus on valtava muutos suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Jos siirtymävaiheessa epäonnistutaan, tarvittavat korjaustoimet muutoksen suuruudesta johtuen kestävät vuosikausia. Yliopistojen taloudellisen autonomian lisääminen saattaa olla parannus nykytilaan, mutta uudenkin järjestelmän toimivuus on täysin riippuvaista yliopistojen henkilöstön pätevyydestä ja henkilöstön sekä opiskelijoiden motivoituneisuudesta. Siksi henkilöstön asemaa ei muutoksessa saisi jättää epämääräisten ja yliopistokohtaisista enemmistöpäätöksistä riippuvien satunnaisten ratkaisujen varaan. Hallituksen ehdotukseen uudeksi yliopistolaiksi onkin eduskuntakäsittelyssä tehtävä tarkistuksia.

    Yliopistonlehtorien liitto ei ole liittona osallistunut yliopistolakia koskeviin mielenosoituksiin. Sen sijaan on lähestytty opetusministeriötä ja liiton jäsenyhdistykset ovat olleet yhteydessä yliopistonsa sijaintipaikkakunnan vaalipiirin kansanedustajiin viestittäen yliopistolain perustelluista täsmennystarpeista.

    Palvelussuhdesopimukset

    Yliopistotyönantajan tuleva sopijaorganisaatio on yhä hämärän peitossa. Sillä ei senkään vuoksi ole vielä edes sopijaoikeuksia eikä -velvoitteita. Siksi palvelussuhteen muodosta riippumatta yliopistolain voimaanpanoa koskevaan lakiin tulee henkilöstön siirtymävaiheen aseman turvaamiseksi kirjata sopimusten jatkuvuusperiaate. Näin 1.1.2010 voimassa olevia valtion virka- ja työehtosopimuksia noudatettaisiin yleissitovina, kunnes osapuolet sopisivat virka- tai työehtosopimusneuvotteluissa uusista sopimuksista.

    Kaikissa suurissa muutoksissa on pelättävissä satunnaisia tai hätäisiä tulkintoja ja ratkaisuja. Niitä on jo nyt nähty. Uutisten mukaan Kuopion ja Joensuun yliopistot ovat valinneet Itä-Suomen yliopiston yliopistokollegion. Tässä tapauksessa päätös on epäilemättä hyvää tarkoitta, mutta laillista toimivaltaa siihen ei ole. Laki, jossa uusi yliopisto perustetaan ja jossa toimivalta luultavasti annetaan, on vasta eduskuntakäsittelyssä.

    Irtisanomissuoja

    Uudistus koskee noin neljännestä valtion nykyisestä henkilökunnasta. On kohtuutonta, jos tasavallan hallitus ja eduskunta ilman siirtymäajan turvaa siirtävät näin suuren joukon vasta rakenteilla olevien organisaatioiden palvelukseen. Niinpä voimaanpanolaissa olisi säädettävä, että työnantajalla ei saisi siirtymäaikana olla oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslaissa tai valtion virkamieslaissa tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Sopiva siirtymäaika voisi olla viisi vuotta. Siinä ajassa yliopistot oppinevat nykyistä itsenäisemmän työnantaja- aseman velvoitteisiin.

    Tutkimuksen ja opetuksen vapaus

    Opetustehtävät - varsinkin arvosanojen anto - sisältävät julkisen vallan käyttöä. Siksi virkasuhde palvelussuhteen muotona on perusteltu. Mikäli näin ei kuitenkaan käy, tulee tutkimuksen ja opetuksen vapauden turvaamiseksi yliopistolakiin lisätä maininta, että työsuhteisella on sen sijaan, mitä säädetään työsopimuslaissa vahingonkorvausvelvollisuudesta, oikeus valita vaihtoehtoisesti, että työntekijän palvelussuhde jatkuu katkeamatta, jos palvelussuhteen irtisanominen tai purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomis- tai purkamisperustetta. Vaatimus ei ole teoreettinen. Esimerkiksi elinkeinoelämän työnantajaliiton aikaisempi toimitusjohtaja on helmikuun lopun Talouselämä-lehdessä kirjoittanut yliopistolain yhtenä päätarkoituksena olevan, että yliopiston opettajista päästään eroon heitä virkavirheestä syyttämättä.

    Hallitus ja kollegio

    Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan asiantuntijuus hankitaan pitkäaikaisella koulutuksella ja kokemuksella. Erikoisosaamisen hankkiminen on vuosia kestävä ja taloudellisesti sekä henkisesti mittava investointi. Erikoistuminen myös vähentää valinnaisia työpolkuja. Siksi asiantuntijalla on pelissä koko osaamisensa, olemassaolonsa, persoonallisuutensa ja elämäntapansakin. Tällöin on luonnollista - ja yhteisön toimintakyvylle tarpeellista - että halutaan osallistua oman yhteisön päätöksentekoon. Jos yliopiston hallituksen koko on kovin pieni, ei hallitukseen mahdu kaikkien yliopistoyhteisön merkittävienkään ryhmien edustus. Jotta paikallisella yksinkertaisella enemmistöllä ei johtosäännöissä voitaisi hallitusta tai kollegiota määritellä liian pieneksi, tulisi edellisen minimikoko määritellä kuuden sijasta kahdeksaksi ja kollegion kolmen sijasta kolmeksikymmeneksi.

    Yliopistot ovat saamassa entistä laajemman itsehallinnon. Tällä ei kuitenkaan voida perustella sitä, että yliopistoissa päätettäisiin toimielinten väliset toimivaltasuhteet sellaisiksi, että vakiintuneita hallinnollisia periaatteita loukattaisiin. Sillä, jolla on toimivalta nimittää jäsen toimielimeen, on oltava toimivalta myös hänen erottamiseensa. Lakiehdotuksen mukaan yliopiston hallituksen nimittävä yliopistokollegio voi erottaa hallituksen jäsenen vain, jos hallitus itse sitä esittää. Hallituksen jäsenen on nautittava kollegion, ei muiden hallituksen jäsenten luottamusta. Siksi hallituksen jäsen on voitava erottaa kollegion päätöksellä ilman hallituksen aloitteellisuutta asiassa. Erottamismaininnasta on siis poistettava edellytys, että hallituksen on esitettävä jäsenensä erottamista.

    Yliopistojen ohjaus ja rahoitus

    Yliopistolaitosta uudistettaessa opetuksen ja tutkimuksen laatu on nostettava muita tekijöitä tärkeämmäksi. Opettajauralla eteneminen tuleekin nostaa tasavertaiseksi meritoitumisalueeksi tutkijauran rinnalla. Opiskelijamäärän suhteen opettajamäärään, henkilöstön osaamisen kehittämisen ja pedagogisten opintojen suorittaneiden osuuden opetushenkilöstöstä tulee yliopistojen rahoitusmallissa olla koulutuksen laadun indikaattoreita.

    On tärkeää, että yliopisto menestyy tieteellisen tutkimuksensa ansiosta. Yhtälailla on tärkeää, että yliopiston antama opetus on korkeatasoista. Työsuunnitelmissa tehtävien tulee kuitenkin olla tasapainossa, sillä on kohtuutonta, jos opetuspainotteisen toimen haltijalta edellytetään tutkimuspainotteisen toimen tutkimusmääriä.

    Tuula Hirvonen ja Jorma Lehtimäki Yliopistonlehtorien liitto ry