3/09

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     
    Keskustele aiheesta

    Yliopistolakiesityksen lähetekeskustelu meni kinaamiseksi

    Yliopistolakiesityksestä käyty lähetekeskustelu oli aikamoista sanaharkkaa eri puolueiden välillä. Eduskunnan istuntosalissa kokoomus ja demarit kinasivat siitä, mitä suurin oppositiopuolue oli lausunnossaan yliopistolakiluonnoksesta todennut. Hallituspuolueiden sisällä ristivetoa tuli vihreiden kannanotoista.

    Yliopistolakipaketin eduskuntakäsittely alkoi lähetekeskustelulla 26. helmikuuta. Paikoitellen kipakkakin keskustelu kiinnosti noin puolta sataa kansanedustajaa. Ministeriaitiossa ei ollut paikalla kuin opetusministeri Henna Virkkunen.

    Esittelypuheenvuorossaan Henna Virkkunen hehkutti lakiesityksen erinomaisuutta: se parantaa merkittävästi kaikkien suomalaisten yliopistojen toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa niiden opetus- ja tutkimustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

    - Henkilöstön aseman osalta hallituksen tahto on alusta saakka ollut selvä: uudistuksessa henkilöstön asema ja edut turvataan. Valtion sijasta työnantajia ovat jatkossa yliopistot, joten samalla virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi.

    Palvelussuhteen muuttamista Virkkunen perusteli vertauksella ammattikorkeakouluihin – myös niiden työsopimussuhteinen henkilöstö käyttää julkista valtaa.

    - Palvelussuhteen muutos liittyy toisaalta yliopistojen irrottautumiseen valtiosta ja toisaalta pyrkimykseen parantaa yliopistojen kilpailukykyä niin kotimaista kuin ulkomaista osaavaa henkilöstöä rekrytoidessaan.

    Erinomaisena Virkkunen piti sitä, että valtion tuottavuusohjelman henkilötyövuosivaateet eivät koske enää uusimuotoisia yliopistoja. Tosin tässä hän unohti mainita sen, että yliopistot eivät kuitenkaan pääse tuottavuusohjelmaa eroon – henkilötyövuositarkastelu muuttuu rahoitustarkasteluksi.

    Virkkunen myönsi, että lausuntokierroksella oli tiedeyhteisön sisällä erilaisia perusteluja näkökantoja, joista yksi koski yliopistojen hallitusten kokoonpanoa.

    - Lisäksi on väitetty, että opetusministeriön ohjausote kiristyi. Ohjausta on jatkossakin, mutta se on kevyempää ja strategisempaa. Yliopiston johdolle jää nykyistä enemmän valinnanmahdollisuuksia.

    Vihreiden asema puhutti

    Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto käytti ensimmäisen puheenvuoron. Hänen mielestään yliopistojen sisäisillä jäsenillä tulisi olla enemmistö yliopistojen hallituksissa. Ulkopuolisten määrää voidaan lisätä vaan jos sisäisten enemmistöasema säilyy. Ulkopuolisenemmistö romuttaisi tosiasiallisen autonomia.

    - Onpa vahva tuki hallitukselle, huudettiin väliin istuntosalista.

    Alanko-Kahiluoto piti epäkohtana myös sitä, että hallitus ei ole vastuussa millekään. Kollegion asemaa tulisi tässä vahvistaa. Lakiesityksessä yliopistokollegion jää Alanko-Kahiluodon mielestä lähinnä vaalikollegion omaiseksi.

    Kokoomuksen Jukka Mäkelä piti Outi Alanko- Kahiluodon puheenvuoroa terävänä oppositiopuheenvuorona. Saman puolueen Susanna Perkiö piti vihreitä esteenä yliopistouudistukselle ja heidän aloituspuheenvuoroaan myrkkynä hallitusyhteistyölle.

    Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Niinistö tyynnytteli. Hän muistutti, että vihreät ovat lähtökohtaisesti suhtautuneet uudistukseen myönteisesti. Mutta yliopistoyhteisön ääntä pitää kuunnella valiokuntavaiheessa.

    Onko kuultu vai ei ole?

    Tuula Peltonen (sd) piti demariopetusministerien kaudella aloitetun yliopistouudistuksen lähtökohtia hyvinä, mutta väitti, että porvarihallituksen myötä rahan valta on tullut määräävään asemaan. Tästä on osoituksena hallituksiin kaavailtu ulkopuolisenemmistö.

    - Todella harmillista, että Henna Virkkusella on näin heikko usko yliopistoväen osaamiseen. Miksei henkilöstön mielipiteitä lausuntokierroksella kuunneltu?

    Peltonen kertoi, että demarit tulevat tekemään rinnakkaislakialoitteen.

    Tuomo Hänninen korosti keskustan “lempilapsen” yliopistokeskusten lakiin kirjaamisen tärkeyttä. Hänen mielestään lausuntojen muutosesityksiä on otettu lakiesityksessä huomioon. Lausunnot vaan olivat keskenään ristiriitaisia.

    - Henkilöstön ja opiskelijoiden kantoja tulee kuunnella herkällä korvalla. Ehkä voimme hioa jotain kohtia lain esitöissä, Hänninen lupaili.

    Sirpa Asko-Seljavaara (kok) muistutti, että yliopistot ovat itse halunneet muutosta ja asiaa on valmistelu yli viisi vuotta. Hän korosti, että yliopistoyhteisön edustajista koostuva kollegio valitsee myös hallituksiin tulevan ulkopuoliset jäsenet. Mutta ehkä kollegion tehtäviä voidaan vielä tarkentaa esimerkiksi tieteellisen toiminnan valvonnassa.

    - Professorit, muut opettajat ja tutkijat ovat huolestuneita työsuhteista. Opetusministeriön taholta meille on selitetty, että työsopimussuhde on joustavampi ja kannustavampi, Asko-Seljavaara totesi.

    Vasemmistoliiton Merja Kyllönen katsoi, että hallituksen korvat ovat avautuneet elinkeinoelämän suuntaan, mutta henkilöstön ja opiskelijoiden kannat ovat kaikuneet kuuroille korville.

    - Ylhäältä kävi käsky, että yliopistot oli markkinavoimille alistettava. Tuota, tehosta, kiristä ja innovaatioita syntyy, Kyllönen hehkutti.

    Kokoomuksen ja demarien kiistaa lausunnoista

    Opetusministeri Virkkunen käytti välissä vastauspuheenvuoron, jossa hän ihmetteli mm. Tuula Peltosen kommenttia yliopistojen hallitusten koostumuksesta. Virkkunen viittasi demarien yliopistolakiluonnokseen antamaan lausuntoon, jossa puolue ei vastustanut ulkopuolisenemmistöä. Alanko-Kahiluodolle Virkkunen muistutti, että yliopistolakiesitys hyväksyttiin yksimielisesti hallituksessa, jossa on kaksi vihreidenkin ministeriä.

    Entinen opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) oli Virkkusen tapaan kaivanut esille demarien lausunnon yliopistolakiluonnokseen. Siinä SDP piti erityisen onnistuneena ehdotukseen kirjattua rehtorin, hallituksen ja kollegion välistä tasapainoista suhdetta. Kuka SDP:tä oikein johtaa, kysyi Sarkomaa.

    Hän myös hämmästeli vasemmiston väitteitä yliopistojen joutumisesta markkinavoimien armoille.

    - Ulkopuolista rahaa on kerätty jo pitkään. Miksi yliopistojen rahoja tulisi kerätä vain palkansaajien taskusta, Sarkomaa painotti.

    Susanna Huovinen (sd) ihmetteli, miksei eduskunnassa voi esittää asiasta perusteltuja mielipiteitä. Lausuntojen antoaika oli toinen. Hän toivoi hallituksen taholta vähemmän hehkutusta, enemmän kriittisten arviointien kuuntelua.

    Kokoomuksen Petteri Orpo totesi, että ilmeisesti SDP:n papereihin pitää tästedes laittaa parempi ennen päivämäärä. Piia Viitanen (sd) piti puolestaan kokoomuksen tieteenalana valikoivan kuuntelemisen tieteenalaa.

    Aalto-yliopisto ja banaaninviljely

    Lähetekeskustelu alkoi klo 17 ja puheenvuorojen tulva istuntosalissa jatkui koko illan. Mirja Vehkaperä (kesk) ihmetteli, miksi ulkopuolisesta rahoituksesta on nyt yhtäkkiä tullut kirous, vaikka sen osuus on jo noin 35 % yliopistojen rahoituksesta. Hän kysyi, aiotaanko tässä taloudellisessa tilanteessa siirtää yliopistojen varainkeruun takarajaksi asetettua vuotta 2010 vai onko se kiveen hakattu? Samaa tiedusteli myös keskustan Inkeri Kerola.

    Opetusministeri Virkkunen vastaisi hallituksen sivistyspoliittisen ministeriryhmän linjanneen, että tilannetta seurataan varainkeruun takarajan osalta.

    Kristillisten Leena Rauhala siteerasi Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton tiedotetta, jossa toivottiin, ettei lakiesityksen eduskuntakäsittely saa olla lausuntokierroksen kaltaista teatteria. Hän toivoi, että henkilöstön huolenaiheet hallituskokoonpanosta, kollegion asemasta ja kelpoisuuksista otetaan todesta.

    Erkki Virtanen (vas) muisteli pitäneensä 70- luvulla Professoriliittoa taantumuksellisena.

    - Mutta nyt liitto on ilmeisesti viisastunut, Virtanen tokaisi ja viittasi julkisuudessa esitettyihin kannanottoihin.

    Jacob Söderman (sd) kertoi olleensa Helsingin yliopiston konsistorin ulkopuolinen jäsen ja hänen kokemuksensa mukaan siellä olleet henkilöstön edustajat olivat sitoutuneita ja vastuuntuntoisia. Södermanin mielestä lakiesitystä tulee eduskuntakäsittelyn aikana parantaa.

    Tommy Tabermann (sd) otti keskusteluun mukaan Aalto-yliopiston ja banaaninviljelyn:

    - Minä olen vankkumaton mullistusten, jopa kumousten ystävä, mutta ei kaikkien hullutusten perään kannata heti juosta, vaikka konsultit laulaisivat kuinka kauniisti seireeninlaulujaan. Kuten tämäkin keskustelu on näyttänyt, mustia aukkoja, raakileita ja muita vastaavia keskeneräisyyksiä löytyy tästä suunnitelmasta vaikka kuinka paljon. Miksi levittää niitä tuulettimen kautta koko maahan, kun meillä on kokeiluja varten loistava laboratorio, Aalto-yliopisto? Antaa sen kokeilla, kasvavatko banaanit Levin rinteillä vai eivät. Jos kasvavat, muut voivat seurata samaa tietä.

    Kirsti Sintonen