Yliopistot miettivät säätiömallin reunaehtoja
Sivistysyliopisto ei pärjää markkinarahalla
Hallituksen kehyspäätös, jossa säätiöpohja
tehtiin mahdolliseksi myös muille
kuin innovaatioyliopistolle, yllätti yliopistot.
Yliopistolain uudistus meni yliopistojen
tulevien olomuotojen valmistelun
osalta uusiksi. Yliopistoissa ollaan
tilanteesta ymmällään ja odotellaan säätiömallille
laadittavia ehtoja. Järjestöjen
mielestä sivistysyliopisto ei pärjää markkinarahalla.
Kehyspäätöksen mukaan hallitus valmistelee periaatteet,
joilla valtio osallistuu yliopistojen pääomittamiseen
niiden vuoden 2010 loppuun
mennessä hankkimaa yksityistä rahoitusta vastaavasti.
Tämän toteuttamiseksi säätiöpohjainen
toimintamalli tehdään mahdolliseksi kaikille yliopistoille.
Näin todetaan Valtioneuvoston selonteossa
valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-
2012.
Varsinaiset päätökset pääomittamisesta kunkin
yliopiston kohdalta tehdään parhaillaan
käynnissä olevan selvitystyön pohjalta. Opetusministeriössä
laadittuja reunaehtoja oli määrä
käsitellä hallituksen talouspoliittisessa ministeriryhmässä
aprillipäivänä 1. huhtikuuta. (Tämä
lehti meni painoon 26.3.)
Koko yliopistouudistuksen lähtökohtana oli
ollut, että säätiömalli olisi tehty tässä vaiheessa
mahdolliseksi vain yhdelle eli innovaatioyliopistolle.
Muut yliopistot olisivat olleet julkisoikeudellisia
yhteisöjä. Yliopistolain valmistelukin oli
edennyt hyvin pitkälle tältä pohjalta.
Yliopistojen olomuotojen valmistelu meni
uusiksi, kun pääministeri Matti Vanhanen totesi
kehyspäätöksen tiedotustilaisuudessa (11.3.),
että alun perin vain innovaatioyliopistolle luvattu
mahdollisuus rahoituspohjan laventamiseen
suodaan myös muille. Valtio lupasi satsata yliopistojen
yksityisiltä markkinoilta vuoteen 2010
mennessä keräämän rahasumman 2,5-kertaisena.
Epätietoisuutta rahoituspohjan
laajentamisesta
Tampereen teknillisen yliopiston hallitus kiirehti
jo 11. maaliskuuta tekemään päätöksen säätiömalliin
siirtymisestä. Rehtori Jarl-Thure Erikssonin
mukaan rahoitusneuvotteluja on käyty jo
puolisen vuotta mm. Teknologiateollisuuden,
Tampereen kaupungin, kauppakamarin ja Pirkanmaan
liiton kanssa. TTY:n laskelmissa on
varauduttu 120-150 miljoonan euron säätiöpääoman
keräämiseen.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa säätiömallia
pohdittiin jo silloin, kun se tuli ensimmäisen
kerran esille. Kun sitten osoittautui, ettei
säätiöpohja ole tarjolla kuin innovaatioyliopistolle,
asian edistäminen jäi. Nyt odotellaan
tarkempia tietoja, joita lienee saatavilla tulosneuvottelujen
aikaan.
- Periaatteessa säätiömalli kiinnostaa, mutta
paljon riippuu ehdoista, joita sille ollaan laatimassa,
rehtori Markku Lukka toteaa.
Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mukaan
kehyspäätös ei edellytä yliopistoilta säätömalliin
siirtymistä. Hän on tulkinnut asian, mm.
pääministerin blogia lukemalla, siten, että julkisoikeudellisena
laitoksenakin pysyvällä yliopistolla
olisi mahdollisuus rahoituspohjansa kasvattamiseen
kehyspäätöksen kuvaamalla tavalla. Ja
silloin tähän pitäisi riittää rahastojen pääomittaminen.
Oulun yliopisto on perustanut juhlavuotensa
kunniaksi 50-vuotisrahaston ja sinne
ollaan keräämässä suurta pääomaa.
- Epätietoisuutta on ilmassa. Tästä maasta ei
saada kerätyksi niin monia satoja miljoonia, että
pystyttäisiin saamaan pystyyn useampi säätiöyliopisto,
Lajunen huomauttaa.
Erityisen huolestuttavana Lajunen pitää vuoden
2009 rahoitusnäkymiä. Yliopistoille on luvattu
vaivaiset 20 miljoonaa, josta tuottavuusohjelma
vie 11 miljoonaa. Tältä osin kehyspäätös
ei ollut toivotun mukainen.
- En usko, että yksikään rehtori on tyytyväinen
ensi vuoden tilanteeseen. Rakennemuutos ei
heti vapauta voimavaroja – päinvastoin tässä vaiheessa
uudistukset sitovat niitä entistä enemmän.
Valtavilla säästötoimilla vaan kulutetaan henkilöstöä,
Lajunen puuskahtaa.
Innovaatioyliopiston vuotuiseen
perusrahoitukseen 100 miljoonaa euroa
Hallitus päätti myös vuosien 2009-2012 budjettikehyksistä.
Jo edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen
perusrahoituksen määrärahat kasvavat
80 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. Yliopistojen
toimintamenoihin tulee aiemmin tehtyjen
lisäysten päälle 10 miljoonaa vuodelle 2011
ja 30 miljoonaa 2012.
Hallitus varautuu kohdentamaan innovaatioyliopiston
säätiövarallisuuteen vuoteen 2010
mennessä yhteensä 500 miljoonaa euroa sillä
edellytyksellä, että muut rahoittajatahot antavat
oikeudellisesti velvoittavan sitoumuksen vähintään
200 miljoonan euron sijoituksesta. Innovaatioyliopiston
toiminnan perusrahoitus nousee
nykyisten kolmen yliopiston rahoituksen päälle
vuoteen 2012 mennessä 100 miljoonaa euroa
vuodessa. Eli innovaatioyliopisto ei saanut aivan
sitä, mitä Raimo Sailaksen raportissa reilu vuosi
sitten esitettiin – paljon kuitenkin. Lisäksi hallitus
teki lupauksen, että tämä 100 miljoonan lisäys
siirretään asteittain kaikkien yliopistojen
kilpailtavaksi vuosina 2015 - 2020.
Tutkimus ja kehitystyön rahoitusta päätettiin
lisätä aiemmin sovitusta 13 miljoonaa euroa
2011 ja 32 miljoonaa euroa 2012.
Sivistysyliopisto ei pärjää
markkinarahalla
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto antoivat
heti tuoreeltaan (12.3.) kehyspäätöstä kommentoivan tiedotteen. Liittojen mielestä yliopistojen
autonomisen aseman kasvun myötä myös
rahoituspohjan laventaminen on tarpeen. Nyt
esitetyssä mallissa on kuitenkin myös vaaransa.
Se voi jatkossa merkitä valtion rahoitusosuuden
kaventumista. Liitot katsovat, että vain valtion
rahalla sivistysyliopistoissa turvataan myös niiden
tieteenalojen tulevaisuus, joilla on vaikeampi
haalia markkinarahaa.
- Lähivuosina tämä voi viedä aika armottomaan
ulkopuolisen rahan perässä juoksemiseen.
Jo nyt tietyillä aloilla professoreitten työajasta
menee kolmannes ulkopuolisen rahoituksen
hankkimiseen. Tämä merkitsee entistä vähemmän
aikaa perustutkimukseen ja opetukseen,
totesi Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen.
- Lisäksi herää epäilys, mistä melko pääomaköyhässä
maassa löytyy tarvittava määrä yksityisiä
sijoittajatahoja. Meillä ei ole sellaista lahjoituskulttuuria,
joka olisi nyt tarpeen, Tieteentekijöiden
liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm
lisäsi.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat
lisäksi erityisen huolissaan vuotta 2009 koskevasta
budjettirahoituksesta. Kehyspäätös turvasi
innovaatioyliopiston rahoituksen, mutta muiden
yliopistojen perusrahoitukseen on luvassa
yhteensä vain 20 miljoonaa, josta valtion tuottavuusohjelma
nakertaa 11 miljoonaa. Yliopistoille
tekee tosi tiukkaa valmistautua mittavaan
yliopistouudistukseen jäljelle jäävällä 9 miljoonalla.
Tuottavuusohjelma vähentää ensi vuonna
yliopistoista 250 henkilötyövuotta.
Yliopistot
pyörremyrskyn
silmässä
Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto
piti hallituksen kehyspäätökseen
liittyvää säätiömallin laajentamista
myös muille yliopistoille pienenä yllätyksenä
– eikä niin kovin pienenäkään. Niiniluoto
puhui Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen
tilaisuudessa Yliopisto haasteiden ristiaallokossa
17. maaliskuuta.
Niiniluodon mielestä ristiaallokko on lievä ilmaus
käynnissä olevalle yliopistomuutokselle.
- Yliopistot ovat jopa pyörremyrskyssä tällä
hetkellä.
Hallituksen kehyspäätöksessä on Niiniluodon
mukaan epäselvää muun muassa se, miten säätiömalli
täyttää perustuslain itsehallintoehdon.
Kiistanalainen asia yliopistojen rahoituspohjassa
on myös pääomittaminen, jossa etenkin kiinteistöjen
tilanne on vielä auki.
Helsingin yliopiston kansleriksi vahvasti ehdolla
oleva Niiniluoto puhui myös henkilöstön
asemasta yliopistouudistuksessa. Yliopistot ovat
perustamassa Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen
SYTYn, joka jatkossa linjaa yliopistojen
palkkapolitiikan perusteita ja työsuhteen
ehtoja.
- Nykyinen henkilöstö palkataan uudelleen,
edut säilyvät. Palkkausjärjestelmä tulee tarkastelun
kohteeksi, Niiniluoto ennakoi.
Rekrytointi tulee joustavammaksi ja uralla
eteneminen pohjautuu enemmän tenure track -
tyyliseen järjestelmään. Niiniluoto korosti, että
professorinimityksissä tieteellinen pätevyys aiotaan
edelleenkin varmistaa.
Julkisoikeudellisten yliopistojen hallituksista
puolet on ulkopuolisia, mutta henkilöstöllä on
edustus. Innovaatioyliopiston hallituksessa ei
istu henkilöstön eikä opiskelijoiden edustajia.
Dosentteja Niiniluoto piti tärkeänä tutkimuksen
ja opetuksen resurssina.
- Koska dosentti ei ole enää yliopiston virkamies,
niin dosentteja voidaan valita ulkopuolisina
jäseninä yliopistojen hallituksiin. Tämä on
heille uudentyyppinen vaikutusmuoto.
Helsingin yliopistossa on 1.3.2008 dosenttiluettelon
mukaan kanslerin nimittämiä dosentteja
kaikissa tiedekunnissa yhteensä 3035.
Dosentit ja dosenttilaitos tulevat jatkamaan
olemassaoloaan myös uudessa yliopistolaissa.
Rahan ja tiedon suhde
Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä yliopistomuutoksessa
on itse muutos nostettu itsetarkoitukseksi.
Hän puhui myös rahan ja yliopiston
suhteesta.
- Kun yliopistoon pistää rahaa toisesta päästä
rahaa, se muuttuu tiedoksi. Yliopiston keskeinen
tehtävä on tuottaa tietoa ihmiskunnalle. Sivistysvaltiossa
harkittiin, paljonko rahaa tähän
kannattaa syytää.
- Nyt yliopistoja ollaan muuttamassa koneeksi,
joka muuttaa tietoa rahaksi. Ollaan siis luopumassa
länsimaisen yliopistolaitoksen periaatteesta,
Hämeen-Anttila totesi.
Niiniluoto täydensi Hämeen-Anttilaa:
- Yliopiston perustehtävä on muuttaa rahaa
ja aikaa tiedoksi. Tähän tarvitaan myös henkilöstön
panosta.
Kommentti
Kirsti Sintonen
Pyytämättä ja
yllättäen
Mahdollisuus säätiömalliin tuli yliopistoille yllättäen
ja pyytämättä, kuten taannoin faksi entiselle
pääministerille. Huhupuheiden mukaan
huima idea pulpahti kvartetin eli hallituspuolueiden
johtajien päähän palaverissa päivää ennen
kehysriihtä.
Kaikkea se mustankipeys teettää. Pääministeri
Vanhasen mukaan muut yliopistot ovat olleet
niin mustasukkaisia innovaatioyliopistolle,
että nyt sama mahdollisuus rahoituspohjan laajentamiseen
halutaan antaa kaikille. Tässä meni
nyt kyllä vähän puurot ja vellit sekaisin: eiväthän
muut yliopistot ole olleet kateellisia säätiöpohjasta
vaan ennen kaikkea innovaatioyliopistolle
luvatusta mittavasta valtion rahoituksesta.
Ei käy kateeksi opetusministeriön virkamiehiä,
jotka ovat rustailleet uuden yliopistolain jo
aika pitkälle siltä pohjalta, että säätiömalli tulee
vaan yhdelle ja muista tulee julkisoikeudellisia
“olioita”. Myös yliopistoissa oliomallin valmisteluissa
oli päästy jo hyvään vauhtiin.
Säätiöideaan ei kuitenkaan kannata ihan vielä
hurahtaa. Monta mutkaa on vielä matkassa.
Näistä helpoimpia ei ole säätiöpohjan ja perustuslaissa
säädetyn yliopistojen itsehallinnon ristiriidat
muun muassa yliopistojen hallituksen
nimeämisessä.
Ja kuinka tässä poukkoilussa jaksaisi säilyttää
uskon hallituksen ja opetusministeriön vakuutteluun
siitä, että yliopistojen perusrahoitus aiotaan
turvata ja hoitaa jatkossakin valtion pussista.