Yliopistot miettivät säätiömallin reunaehtoja

Sivistysyliopisto ei pärjää markkinarahalla

Hallituksen kehyspäätös, jossa säätiöpohja tehtiin mahdolliseksi myös muille kuin innovaatioyliopistolle, yllätti yliopistot. Yliopistolain uudistus meni yliopistojen tulevien olomuotojen valmistelun osalta uusiksi. Yliopistoissa ollaan tilanteesta ymmällään ja odotellaan säätiömallille laadittavia ehtoja. Järjestöjen mielestä sivistysyliopisto ei pärjää markkinarahalla.

Kehyspäätöksen mukaan hallitus valmistelee periaatteet, joilla valtio osallistuu yliopistojen pääomittamiseen niiden vuoden 2010 loppuun mennessä hankkimaa yksityistä rahoitusta vastaavasti. Tämän toteuttamiseksi säätiöpohjainen toimintamalli tehdään mahdolliseksi kaikille yliopistoille. Näin todetaan Valtioneuvoston selonteossa valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009- 2012.

Varsinaiset päätökset pääomittamisesta kunkin yliopiston kohdalta tehdään parhaillaan käynnissä olevan selvitystyön pohjalta. Opetusministeriössä laadittuja reunaehtoja oli määrä käsitellä hallituksen talouspoliittisessa ministeriryhmässä aprillipäivänä 1. huhtikuuta. (Tämä lehti meni painoon 26.3.)

Koko yliopistouudistuksen lähtökohtana oli ollut, että säätiömalli olisi tehty tässä vaiheessa mahdolliseksi vain yhdelle eli innovaatioyliopistolle. Muut yliopistot olisivat olleet julkisoikeudellisia yhteisöjä. Yliopistolain valmistelukin oli edennyt hyvin pitkälle tältä pohjalta.

Yliopistojen olomuotojen valmistelu meni uusiksi, kun pääministeri Matti Vanhanen totesi kehyspäätöksen tiedotustilaisuudessa (11.3.), että alun perin vain innovaatioyliopistolle luvattu mahdollisuus rahoituspohjan laventamiseen suodaan myös muille. Valtio lupasi satsata yliopistojen yksityisiltä markkinoilta vuoteen 2010 mennessä keräämän rahasumman 2,5-kertaisena.

Epätietoisuutta rahoituspohjan laajentamisesta

Tampereen teknillisen yliopiston hallitus kiirehti jo 11. maaliskuuta tekemään päätöksen säätiömalliin siirtymisestä. Rehtori Jarl-Thure Erikssonin mukaan rahoitusneuvotteluja on käyty jo puolisen vuotta mm. Teknologiateollisuuden, Tampereen kaupungin, kauppakamarin ja Pirkanmaan liiton kanssa. TTY:n laskelmissa on varauduttu 120-150 miljoonan euron säätiöpääoman keräämiseen.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa säätiömallia pohdittiin jo silloin, kun se tuli ensimmäisen kerran esille. Kun sitten osoittautui, ettei säätiöpohja ole tarjolla kuin innovaatioyliopistolle, asian edistäminen jäi. Nyt odotellaan tarkempia tietoja, joita lienee saatavilla tulosneuvottelujen aikaan.

- Periaatteessa säätiömalli kiinnostaa, mutta paljon riippuu ehdoista, joita sille ollaan laatimassa, rehtori Markku Lukka toteaa.

Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mukaan kehyspäätös ei edellytä yliopistoilta säätömalliin siirtymistä. Hän on tulkinnut asian, mm. pääministerin blogia lukemalla, siten, että julkisoikeudellisena laitoksenakin pysyvällä yliopistolla olisi mahdollisuus rahoituspohjansa kasvattamiseen kehyspäätöksen kuvaamalla tavalla. Ja silloin tähän pitäisi riittää rahastojen pääomittaminen. Oulun yliopisto on perustanut juhlavuotensa kunniaksi 50-vuotisrahaston ja sinne ollaan keräämässä suurta pääomaa.

- Epätietoisuutta on ilmassa. Tästä maasta ei saada kerätyksi niin monia satoja miljoonia, että pystyttäisiin saamaan pystyyn useampi säätiöyliopisto, Lajunen huomauttaa.

Erityisen huolestuttavana Lajunen pitää vuoden 2009 rahoitusnäkymiä. Yliopistoille on luvattu vaivaiset 20 miljoonaa, josta tuottavuusohjelma vie 11 miljoonaa. Tältä osin kehyspäätös ei ollut toivotun mukainen.

- En usko, että yksikään rehtori on tyytyväinen ensi vuoden tilanteeseen. Rakennemuutos ei heti vapauta voimavaroja – päinvastoin tässä vaiheessa uudistukset sitovat niitä entistä enemmän. Valtavilla säästötoimilla vaan kulutetaan henkilöstöä, Lajunen puuskahtaa.

Innovaatioyliopiston vuotuiseen perusrahoitukseen 100 miljoonaa euroa

Hallitus päätti myös vuosien 2009-2012 budjettikehyksistä. Jo edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoituksen määrärahat kasvavat 80 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. Yliopistojen toimintamenoihin tulee aiemmin tehtyjen lisäysten päälle 10 miljoonaa vuodelle 2011 ja 30 miljoonaa 2012.

Hallitus varautuu kohdentamaan innovaatioyliopiston säätiövarallisuuteen vuoteen 2010 mennessä yhteensä 500 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että muut rahoittajatahot antavat oikeudellisesti velvoittavan sitoumuksen vähintään 200 miljoonan euron sijoituksesta. Innovaatioyliopiston toiminnan perusrahoitus nousee nykyisten kolmen yliopiston rahoituksen päälle vuoteen 2012 mennessä 100 miljoonaa euroa vuodessa. Eli innovaatioyliopisto ei saanut aivan sitä, mitä Raimo Sailaksen raportissa reilu vuosi sitten esitettiin – paljon kuitenkin. Lisäksi hallitus teki lupauksen, että tämä 100 miljoonan lisäys siirretään asteittain kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi vuosina 2015 - 2020.

Tutkimus ja kehitystyön rahoitusta päätettiin lisätä aiemmin sovitusta 13 miljoonaa euroa 2011 ja 32 miljoonaa euroa 2012.

Sivistysyliopisto ei pärjää markkinarahalla

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto antoivat heti tuoreeltaan (12.3.) kehyspäätöstä kommentoivan tiedotteen. Liittojen mielestä yliopistojen autonomisen aseman kasvun myötä myös rahoituspohjan laventaminen on tarpeen. Nyt esitetyssä mallissa on kuitenkin myös vaaransa. Se voi jatkossa merkitä valtion rahoitusosuuden kaventumista. Liitot katsovat, että vain valtion rahalla sivistysyliopistoissa turvataan myös niiden tieteenalojen tulevaisuus, joilla on vaikeampi haalia markkinarahaa.

- Lähivuosina tämä voi viedä aika armottomaan ulkopuolisen rahan perässä juoksemiseen. Jo nyt tietyillä aloilla professoreitten työajasta menee kolmannes ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Tämä merkitsee entistä vähemmän aikaa perustutkimukseen ja opetukseen, totesi Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen.

- Lisäksi herää epäilys, mistä melko pääomaköyhässä maassa löytyy tarvittava määrä yksityisiä sijoittajatahoja. Meillä ei ole sellaista lahjoituskulttuuria, joka olisi nyt tarpeen, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm lisäsi.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat lisäksi erityisen huolissaan vuotta 2009 koskevasta budjettirahoituksesta. Kehyspäätös turvasi innovaatioyliopiston rahoituksen, mutta muiden yliopistojen perusrahoitukseen on luvassa yhteensä vain 20 miljoonaa, josta valtion tuottavuusohjelma nakertaa 11 miljoonaa. Yliopistoille tekee tosi tiukkaa valmistautua mittavaan yliopistouudistukseen jäljelle jäävällä 9 miljoonalla. Tuottavuusohjelma vähentää ensi vuonna yliopistoista 250 henkilötyövuotta.

Yliopistot pyörremyrskyn silmässä

Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto piti hallituksen kehyspäätökseen liittyvää säätiömallin laajentamista myös muille yliopistoille pienenä yllätyksenä – eikä niin kovin pienenäkään. Niiniluoto puhui Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen tilaisuudessa Yliopisto haasteiden ristiaallokossa 17. maaliskuuta.

Niiniluodon mielestä ristiaallokko on lievä ilmaus käynnissä olevalle yliopistomuutokselle. - Yliopistot ovat jopa pyörremyrskyssä tällä hetkellä.

Hallituksen kehyspäätöksessä on Niiniluodon mukaan epäselvää muun muassa se, miten säätiömalli täyttää perustuslain itsehallintoehdon. Kiistanalainen asia yliopistojen rahoituspohjassa on myös pääomittaminen, jossa etenkin kiinteistöjen tilanne on vielä auki.

Helsingin yliopiston kansleriksi vahvasti ehdolla oleva Niiniluoto puhui myös henkilöstön asemasta yliopistouudistuksessa. Yliopistot ovat perustamassa Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen SYTYn, joka jatkossa linjaa yliopistojen palkkapolitiikan perusteita ja työsuhteen ehtoja.

- Nykyinen henkilöstö palkataan uudelleen, edut säilyvät. Palkkausjärjestelmä tulee tarkastelun kohteeksi, Niiniluoto ennakoi.

Rekrytointi tulee joustavammaksi ja uralla eteneminen pohjautuu enemmän tenure track - tyyliseen järjestelmään. Niiniluoto korosti, että professorinimityksissä tieteellinen pätevyys aiotaan edelleenkin varmistaa.

Julkisoikeudellisten yliopistojen hallituksista puolet on ulkopuolisia, mutta henkilöstöllä on edustus. Innovaatioyliopiston hallituksessa ei istu henkilöstön eikä opiskelijoiden edustajia.

Dosentteja Niiniluoto piti tärkeänä tutkimuksen ja opetuksen resurssina.

- Koska dosentti ei ole enää yliopiston virkamies, niin dosentteja voidaan valita ulkopuolisina jäseninä yliopistojen hallituksiin. Tämä on heille uudentyyppinen vaikutusmuoto.

Helsingin yliopistossa on 1.3.2008 dosenttiluettelon mukaan kanslerin nimittämiä dosentteja kaikissa tiedekunnissa yhteensä 3035. Dosentit ja dosenttilaitos tulevat jatkamaan olemassaoloaan myös uudessa yliopistolaissa.

Rahan ja tiedon suhde

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä yliopistomuutoksessa on itse muutos nostettu itsetarkoitukseksi. Hän puhui myös rahan ja yliopiston suhteesta.

- Kun yliopistoon pistää rahaa toisesta päästä rahaa, se muuttuu tiedoksi. Yliopiston keskeinen tehtävä on tuottaa tietoa ihmiskunnalle. Sivistysvaltiossa harkittiin, paljonko rahaa tähän kannattaa syytää.

- Nyt yliopistoja ollaan muuttamassa koneeksi, joka muuttaa tietoa rahaksi. Ollaan siis luopumassa länsimaisen yliopistolaitoksen periaatteesta, Hämeen-Anttila totesi.

Niiniluoto täydensi Hämeen-Anttilaa: - Yliopiston perustehtävä on muuttaa rahaa ja aikaa tiedoksi. Tähän tarvitaan myös henkilöstön panosta.

Kommentti

Pyytämättä ja yllättäen

Mahdollisuus säätiömalliin tuli yliopistoille yllättäen ja pyytämättä, kuten taannoin faksi entiselle pääministerille. Huhupuheiden mukaan huima idea pulpahti kvartetin eli hallituspuolueiden johtajien päähän palaverissa päivää ennen kehysriihtä.

Kaikkea se mustankipeys teettää. Pääministeri Vanhasen mukaan muut yliopistot ovat olleet niin mustasukkaisia innovaatioyliopistolle, että nyt sama mahdollisuus rahoituspohjan laajentamiseen halutaan antaa kaikille. Tässä meni nyt kyllä vähän puurot ja vellit sekaisin: eiväthän muut yliopistot ole olleet kateellisia säätiöpohjasta vaan ennen kaikkea innovaatioyliopistolle luvatusta mittavasta valtion rahoituksesta.

Ei käy kateeksi opetusministeriön virkamiehiä, jotka ovat rustailleet uuden yliopistolain jo aika pitkälle siltä pohjalta, että säätiömalli tulee vaan yhdelle ja muista tulee julkisoikeudellisia “olioita”. Myös yliopistoissa oliomallin valmisteluissa oli päästy jo hyvään vauhtiin.

Säätiöideaan ei kuitenkaan kannata ihan vielä hurahtaa. Monta mutkaa on vielä matkassa. Näistä helpoimpia ei ole säätiöpohjan ja perustuslaissa säädetyn yliopistojen itsehallinnon ristiriidat muun muassa yliopistojen hallituksen nimeämisessä.

Ja kuinka tässä poukkoilussa jaksaisi säilyttää uskon hallituksen ja opetusministeriön vakuutteluun siitä, että yliopistojen perusrahoitus aiotaan turvata ja hoitaa jatkossakin valtion pussista.