Ura ulkomailla suomen opettajana
Lehtori Pirkko Luoma on opettanut
suomen kieltä viidessä eri maassa.
Viiden vuoden Kiina-jakson jälkeen
eläkkeelle jäänyt lehtori Pirkko Luoma
opettaa nyt Gdanskin yliopistossa,
jossa suomen kieltä on voinut
opiskella pääaineena viime syksystä
lähtien.
Tapasin säteileväsilmäisen Pirkko Luoman hänen
Kiina-kaudellaan 2015 kauniina iltapäivänä Pekingin
Taivaallisen rauhan aukiolla Mao Zedongin kuvan
edessä.
-Täällä on jännittävää, mutta myös erittäin vaativaa
työskennellä. Kiinalainen opetuskulttuuri on
aivan erilainen kuin länsimainen, ja sen huomaa yliopistossa,
lehtori Luoma sanoo.
Beijing Foreign Studies Universityä (kiinaksi Beijing
Waiguoyu Daxue) pidetään maan parhaana vieraiden
kielten oppilaitoksena.
-Suomen kielen opiskelijoita otetaan sisään joka
neljäs vuosi. Sisäänpääsy on vaikeaa, mutta kuitenkin
helpompaa kuin suurten kielten kuten englannin tai
espanjan osastoille, Pirkko Luoma sanoo.
Miten savolaissyntyisestä Luomasta tuli ulkomaalaisten
suomen opettaja?
-Opiskelin ensin tiedottajaksi. Turun yliopiston
hum.kand.- ja Helsingin yliopiston fil.kand.-tutkinnoissani
suuntauduin suomen kieleen. Lisäksi opiskelin
organisaatioviestintää Tampereen yliopistossa.
- Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli Äidinkielenopettajain
liitossa, jossa toimin järjestö- ja
tiedotussihteerinä vuosina 1980-81. Huomasin kuitenkin
nopeasti, etten ollut omalla alallani.
Syksyllä 1981 Luoma matkusti Eskilstunaan ruotsinsuomalaisten
lasten kotikielenopettajaksi. Tarkoitus
oli kerätä materiaalia siitä,
miten maahanmuuttajalasten
kieli poikkeaa Suomessa puhutusta
kielestä.
- Siellä löysin itsestäni opettajan.
Tykkäsin todella kotikielenopettajan
työstä!
Äidinkielenopettaja kiinnostui
nimenomaan ulkomaalaisten
opettamisesta. Hän osallistui
vuosina 1994-96 Jyväskylän yliopistossa
täydennyskoulutukseen,
jossa perehdyttiin suomen
kielen opettamiseen toisena tai
vieraana kielenä ja suoritti myös
aikuisten kielitaidon testaajakoulutuksen.
-Kunnioitan äidinkielen opettajia, mutta äidinkielen
opettaminen on aivan erilaista työtä kuin ulkomaalaisten
opettaminen. Minusta on kiehtovaa
seurata, kuinka ihminen hahmottaa ja oppii kieltä.
Nautin kovasti siitä, että saan ulkomaalaiset "menemään
kieleen sisälle", ja pystyn selvittämään esimerkiksi
miksi jossain kohtaa käytetään partitiivia eikä
akkusatiivia.
Ensimmäinen ulkomaankeikka
Opetettuaan muutamia vuosia ulkomaalaisille suomea
Suomessa Luoma pääsi vuonna 1999 opettamaan
vuodeksi Unkarin Pécsiin.
- Se oli minulle tosi hieno kokemus. Siinä yliopistossa
suomi ei ollut pääaineena, mutta unkarin pääaineopiskelijoille
suomen opinnot olivat pakollisia.
- Syksyn vapaaehtoiselle kurssille tuli monia
opiskelijoita myös muista tiedekunnista. He olivat
kuulleet, että opettajana oli lehtori suoraan Suomesta.
Vuosina 2002-2006 Pirkko Luoma oli suomen
opettajana Puolan Poznanissa.
- Viihdyin siellä erittäin hyvin. Ne olivat parhaita
vuosiani opettajana ulkomailla!
- Opetin pelkästään kieltä. Kaksi puolalaista kollegaa
opetti Suomen kulttuuria ja kirjallisuutta.
-Tein todella paljon töitä ja suunnittelin omaa
materiaalia. Nautin siitä, että opiskelijat olivat niin
lahjakkaita.
Oliko pécsiläisille opiskelijoille etua siitä, että
suomi on unkarin tavoin suomalais-ugrilainen kieli?
- Päinvastoin. Monet kielten rakenteet ovat samanlaisia,
mutta se ei auta. Unkarilaiset opiskelijat
sanoivat, että suomi on helpompi kieli kuin unkari,
mutta silti suomen kielen oppiminen oli heille vaikeampaa
kuin puolalaisille.
- Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että unkarilaisille
suomen opiskelu oli pakollista.
Seuraavaksi, vuonna 2007, oli vuorossa lehtoraatti
Zagrebissa. Luoma oli jo aiemmin oppinut hieman
unkaria ja puolaa, mutta vasta täällä hän pääsi sisälle
paikalliseen kieleen.
- Kroatian kielessä on vähemmän suhuässiä kun
muissa slaavilaisissa kielissä, ja se sopi minulle.
Zagrebissa suomi oli vapaaehtoinen oppiaine. Monet
opiskelijoista olivat heavy metal -faneja, jotka tiesivät
kaiken musiikkisuunnan suomalaisista yhtyeistä.
-Työnantajani Cimon mielestä suomen kielen
olisi pitänyt saada pääaineen asema Zagrebissa ja sitä
olikin lupailtu jo ensimmäisen suomen lehtorin aikana.
Tein opetussuunnitelman kandidaatin tutkintoa varten ja se hyväksyttiin, mutta neuvottelut pääaineen
asemasta päätyivät toistuvasti katteettomiin lupauksiin.
Niinpä palasin kahden vuoden jälkeen Suomeen
ja samalla lehtoraatti lakkautettiin.
Kiinalainen haaste
Pirkko Luoma kohtasi elämänsä haasteen vuonna
2000, kun hän muutti Pekingiin. Kiinalainen yliopisto
on haastava työpaikka. Täytyy toimia hyvin diplomaattisesti,
jos mielii viihtyä työssä.
Millainen on kiinalainen työyhteisö verrattuna
muihin kokemiisi maihin?
- Kuin yö ja päivä! Uutena opettajana tunnet ensinnäkin
olevasi täydellisessä informaatiopimennossa.
Uusille opettajille ei kerrota, esimerkiksi milloin
talviloma alkaa tai milloin pidetään tenttikausi. Puhumattakaan
siitä, että minulle olisi koskaan näytetty
opetussuunnitelmaa.
- Kun siitä kyselin, minulle selvisi, että paksu
kirja osastonjohtajan hyllyllä sisälsi kaikkien pienien
eurooppalaisten kielten opetussuunnitelmat, tietysti
vain kiinaksi. Opetussuunnitelmat tuntuivat olevan
muodollisuus, joista ei kannattanut sen enempää keskustella.
- Ensimmäisenä vuonna minua häiritsi, etten
koskaan saanut kutsua tiedekunnan kokouksiin,
vaikka kokouksissa olisi voitu käyttää englantia.
Kaikkihan osasivat englantia, ja olihan kyseessä kuitenkin
kieliin erikoistunut yliopisto.
- Viiden vuoden aikana onnistuin lopulta luomaan
kiinalaiseen kollegaani niin hyvät suhteet, että
hän kertoi minulle kaiken, mitä halusin tietää.
Kiinalaisten opettaminen on vaikeaa, koska paikallinen
menetelmä on edelleen pitkälti asioiden ulkoa
pänttäämistä.
- Kiinalaiset opettajat painottavat sanaston oppimista
ja opiskelijoiden kaikki energia näyttääkin menevän sanojen oppimiseen. Kielen rakenteet ovat
monilla opiskelijoilla aivan sekaisin. Monet osaavat
kaikki kielioppisäännöt ulkoa kuin vettä vain, mutta
eivät osaa käyttää niitä.
- Kiinalaisessa kulttuurissa kopioiminen on hyväksyttyä
ja jopa suotavaa, mutta luovaa ajattelua ei
painoteta. Tämä luovan ajattelun puute haittaa oppimista.
- Järjestin CIMOn lähettämien harjoittelijoiden
kanssa tukiopetusta pienissä ryhmissä, ja tämä paransi
tilannetta.
Monien muiden pitkään Kiinassa työskennelleiden
tavoin Pirkko Luoma silti suhtautuu kiinalaisiin
suurella lämmöllä.
- Olen tosi kiitollinen, että sain työskennellä siellä
viisi vuotta. Oli hienoa oppia ymmärtämään toista
kulttuuria.
Syksyllä 2015 Pirkko Luoma aloitti suomen opettamisen
Gdanskin yliopistossa. Suomen kieli on
Gdanskin yliopiston kielivalikoimassa pääaineena
ensimmäistä vuotta.
- Toimin täällä paikalta palkattuna, joten tulot
ovat pienet. Mutta on fantastista rakentaa suomen
kielen opetusta tällaiseen paikkaan aivan alusta.
Mitkä ovat kokemuksesi tähän saakka?
- Kiinan jälkeen tunnen palanneeni pikavauhtia
todellisuuteen - eurooppalaiseen todellisuuteen, hän
vastaa.
- Puola on minulle entuudestaan tuttu maa ja
kaikki lähimmät kollegani puhuvat jotain pohjoismaista
kieltä ja ovat sisällä pohjoismaisessa kulttuurissa.
Jos töissä jokin asia vaivaa, voi sen sanoa ääneen
punnitsematta jo etukäteen mahdollisia väärinymmärryksiä.
- Nautin myös vapauden tunteesta. Vapauden
tunne kumpuaa työyhteisön avoimuudesta ja joustavuudesta.
Opiskelijat ovat itse valinneet suomen kielen
ja motivaatio on senmukainen. Kaikessa on eteenpäin
menemisen tuntu. Nautin jokaisesta päivästä.
Teksti ja kuvat Sören Viktorsson
- Painetussa lehdessä sivu 28
|