Helsingin yliopisto myllertää kaiken
Suomen suurin yliopisto kävi läpi suuret YT-neuvottelut, uudistaa palveluorganisaationsa,
luopuu kymmenistä tuhansista neliöistä toimitiloja, laittaa tutkinto-ohjelmia
uusiksi, yhtiöittää aikuiskoulutuspalvelunsa ja pohtii tiedekuntajaon uudistamista.
Ei ihme, että yliopistolla ollaan hämmentyneissä tunnelmissa.
Senaatintorilla järjestettiin 27.1. kynttilämielenosoitus,
jonka toivottiin kantavan yliopiston työntekijöiden
äänen torin yli Valtioneuvoston linnaan. Saman
päivänä yliopiston johto oli lyönyt pöytään karut YTluvut:
Yliopistolta ollaan lopettamassa 980 työsuhdetta,
joista 570 irtisanomalla.
Ensimmäiset irtosanomisilmoitukset tulivat jo helmikuussa.
Ne kohdistuivat yliopiston täydennyskoulutus-
ja kehittämiskeskus Hykkeen. Aikuiskoulutuskeskus
yhtiöitetään ja uuteen yhtiöön siirtyy alle puolet
nykyisistä työntekijöistä. Irtisanomisilmoituksen
sai 36 työntekijää.
Pääosa Helsingin yliopiston irtisanomisista, 495, kohdistuu
aikuiskoulutuskeskuksen lailla muuhun henkilöstöön
hallinnossa, kirjastoissa ja palveluissa. 75
irtisanomista kohdistuu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan.
Kaikkiaan opetus- ja tutkimushenkilökuntaa
vähennetään 295 henkeä, joista 160 lopettamalla
määräaikaisuuksia ja 60 eläköitymisten kautta.
Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolan mukaan
kovat toimet ovat tarpeen yliopistoihin kohdistettujen
säästöjen vuoksi.
— Helsingin yliopiston tilanne on vaikeampi kuin
muilla, koska kaikkiin kohdistuvien säätöjen lisäksi
meiltä otettiin vielä 30 miljoonan apteekkimaksu pois.
Nyt on pakko sopeutua.
Yliopiston johto on saanut kritiikkiä säästöjen tekemisestä
etupainotteisesti. Eikö olisi parempi lykätä
ja toivoa, että päättäjät vaihtuisivat tai muuttaisivat
mieltään?
— En usko, että taloustilanne tulee muuttumaan
lähivuosina. On parempi tehdä leikkaukset kerralla,
jotta tähän ei jouduta joka vuosi, Kola perustelee.
— Tämä on kova paikka koko henkilökunnalle. On
todella ikävää, että monen oman alansa ammattilaisen
työ tulee päättymään.
Hän vakuuttaa myös yliopiston tukevan kaikkia irtisanottuja.
— Autamme työnhaussa ja uudelleen kouluttautumisessa
ja tarjoamme laajasti työterveyshuoltomme
palveluita.
YT-neuvottelut kytkeytyvät yhteen Helsingin yliopistolla
tehtävään palvelurakenneuudistuksen kanssa.
Siinä vanhat tukipalvelut myllätään uudelleen yhdeksi
yksiköksi, jonka kaikki työntekijät joutuvat hakemaan
paikkoja uudelleen.
Yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen yhtiöittämistä
pohditaan.
Huhupuheet tietotekniikkapalveluiden ulkoistamisesta
rehtori kuittaa sanomalla, että jokaista toimialaa
pohditaan erikseen. Myöskään tietoja siitä, miten
opetus- ja tutkimushenkilökunnan leikkaukset kohdistetaan,
Kola ei voi vielä kommentoida. Asiasta neuvotellaan
tiedekuntien kanssa.
Epätietoisuutta yliopistolla lisäävät käynnissä olevat
massiiviset muut muutokset, joista useimmat on
käynnistetty jo ennen valtiovallan säästöpäätöksiä.
Isoksi pyöräksi kutsuttu koulutusohjelmien muutos
supistaa kandiohjelmien määrän nykyisestä 102:sta
alle kolmannekseen. Maisteriohjelmista päätöksiä tehdään kevään aikana. Lisäksi puhutaan tiedekuntarakenteen
uudistamisesta.
— Yhtenä mahdollisuutena on pohdittu kampusmallia,
jossa yliopiston neljästä kampuksesta tehtäisiin yksi
tiedekunta jokaisesta, kertoo professori Jussi Pakkasvirta.
Näiden kampustiedekuntien alla voisi mahdollisesti
toimia erillisiä tiedekuntia ja instituutteja.
Keskustakampuksen tiedekunta, joka yhdistäisi
humanistisen, käyttäytymistieteellisen, oikeustieteellisen
ja valtiotieteellisen tiedekunnan olisi itsesään
suurempi kuin mikään muu suomalainen yliopisto.
Helsingin yliopiston Euroopan historian professori
Laura Kolbe vertaa yliopiston tunnelmia vuoden 1917
vallankumoukseen.
— Tietoa on vähän, mutta kaikenlaisia huhuja liikkuu.
Epätietoisuus tulevasta vie energia.
Kolan mukaan mitään päätöksiä ei ole vielä tehty.
— Nyt keskitymme ensin palvelurakenteen ja ison
pyörän käytännön toteuttamiseen.
Organisaatiouudistuksien ja leikkausten yksi vaikutus
on myös yliopiston tilojen karsiminen. Tavoitteeksi on
ilmoitettu luopuminen 80 000 neliöstä toimitilaa.
Kola ei halua sanoa mitään lopullista, mutta mainitsee
Viikin kampuksen ja Ruskeasuon mahdollisina
kohteina. Yliopiston arvorakennuksista tuskin kuitenkaan
ollaan luopumassa. Silti keskushallinnon tilat
tulevat supistumaan, Kola kertoo.
— Olemme tällä hetkellä väistötiloissa selvästi tiiviimmin
kuin ennen. Uskon, että jatkossakin tilamme
pysyvät pienempinä.
Yliopiston omien toimintojen sijasta Porthaniaa
vastapäätä olevaan hallintorannukseen voisi tulla jatkossa
myös vuokrattavia tiloja.
— Uskon, että sijainti kampuksella voi olla hyvinkin
kiinnostava, Kola toteaa.
Oman lisänsä yliopiston myllerrykseen tuo vielä alkuvuodesta
virinnyt keskustelu lukukausimaksuista.
Helsingin yliopiston mikrotaloustieteen professori
Hannu Vartiainen huomautti, että 2 000 euron lukukausimaksulla
leikkaukset voitaisiin välttää.
Nyt laki sallii kuitenkin lukukausimaksut vain EUja
ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Ne Helsingin
yliopisto on ottamassa käyttöön. Vuosimaksujen
haarukaksi on ilmoitettu 10 000—5 000 euroa, mutta
se tulee vaihtelemaan maisteriohjelmien mukaan.
Kola vakuuttaa kuitenkin, että mitään muita lukukausimaksusuunnitelmia
ei ole luvassa.
— Meillä on ihan tarpeeksi asioita muutenkin
tekeillä.
Teksti Juha Merimaa
What do you think about the tuition fees 10 000—25 000 euros?
|
Kean-Jin Lim doctoral student,
University of Helsinki
— It's a burden adding together
with living cost in Finland
especially for non-EU
brilliant students who from
a not wealthy family. They
have thinner chance for
degree studies here. Does education become a privilege
of wealthy families?
|
|
|
Melissa Plath Project Manager
University of Jyväskylä,
Coordinator
Group for the International
Members
of Finnish Union of
University Researchers
and Teachers
— Tuition fees won’t improve
universities' competiveness. On the contrary, restricting
non-EU/EEA students’ access based on who can and is
willing to pay hinders excellence by limiting the diversity
of ideas, thoughts, and experiences.
|
|
|
Aaron Yi Ding
Postdoc Research
TU Munich, PhD of
Helsinki University
— Instead of arguing why we
charge tuition fees, it’s better
to ask now, what’s next? In
this regard, wishful thinking
is not enough. Concrete
followup actions will seal its
fate: whether turning into a miserable try-out (in Sweden
for example), or a sustainable practice. We of course wish
for the latter one.
|
Teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 6
|