Työelämän tarve korkeakouludiplomiin vielä selvittämättä
Kokeilusta tehtyjen arvioiden mukaan korkeakouludiplomi
toimii lähinnä täydennyskoulutuksena.
Korkeakouludiplomikoulutus
alkoi viime syksynä kokeiluhankkeena
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa
(JAMK) ainoana
korkeakouluna Suomessa. Kokeilun
tarkoituksena on selvittää
nykyisiä korkeakoulututkintoja
suppeampien koulutusten
käyttökelpoisuutta työelämän ja
opiskelijoiden kannalta. Kokeiluun
liittyy seuranta- ja arviointitutkimus,
jonka tekee Jyväskylän
yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Opetusministeriön käynnistämän
koulutuskokeilun ensimmäiset
tulokset osoittavat, että
koulutukseen hakeutuneista noin
puolella oli jo korkeakoulututkinto.
Opiskelijoilla oli myös usein
työkokemusta, jolloin diplomikoulutus
toimii heille lähinnä
täydennyskoulutuksena. Kaiken
kaikkiaan koulutukseen hakeutui
hyvin heterogeeninen joukko erilaisine
koulutustarpeineen.
Korkeakouludiplomia suorittamaan
hakeutuneiden keski-ikä
oli 41 vuotta. Koulutukseen eivät
hakeutuneet uudet ylioppilaat
tai ammatillisen perustutkinnon
suorittaneet, jotka olisivat halunneet
siirtyä nopeasti korkeakouluopintoihin.
Koulutukseen ilmoittautuneista valtaosa oli naisia.
Tämä tukee aiempia havaintoja siitä, että aikuiskoulutus
kasautuu naisille ja korkeakoulutetuille.
Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakouludiplomiopiskelu
on maksullista ja sen kustannuksiin
ei voi saada opintotukea. Opiskelijat ovat hyvin erilaisessa asemassa riippuen
siitä osallistuuko työnantaja
koulutuskustannuksiin ja
miten työnantaja tulee vastaan
työaikajärjestelyissä. Työttömille
opiskelu voi olla hanakalaa
etenkin taloudellisesti.
— Koulutuspoliittisesti korkeakouludiplomi
ei vaikuta syrjäytymisen
tematiikkaan. Maksullisena
se avaa väylän ammattikorkeakouluopintoihin
niille
joilla on varaa maksaa. Korkeakoulupoliittisesti
tulisi miettiä
myös sitä, tuleeko diplomista
ammattikorkeakouluopintojen
ensimmäinen porras ja johtaako
tämä neliportaiseen tutkintorakenteeseen,
totesi professori
Jussi Välimaa väliraportin julkistustilaisuudessa.
Väliraportissa ei ollut selvitystä
opiskelijoiden ja työnantajien
kokemuksia.
— OKM:n pitäisi olla fiksu ja
jatkaa rahoitusta niin että saisimme
tietää, mitä opiskelijoille
tapahtuu diplomin suorittamisen
jälkeen, Välimaa tähdensi. Arviointitutkimuksen
rahoitus loppuu
koulutuskokeilun päättyessä.
Esitys korkeakouludiplomista
sisältyi opetus- ja kulttuuriministeriön
asettaman korkeakoulujen koulutusrakenteita
pohtineen kehittämistyöryhmän
esitykseen. Tosin työryhmän esitys oli varsin eripurainen:
kaikki jäseninä olleet työnantaja- ja työntekijätahojen
edustajat katsoivat, että työelämässä ei ole
tarvetta diplomin kaltaisille minitutkinnoille.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 10
|