2/15

  • pääsivu
  • sisällys
  • Jussi Välimaa
     

    Työelämän tarve korkeakouludiplomiin vielä selvittämättä

    Kokeilusta tehtyjen arvioiden mukaan korkeakouludiplomi toimii lähinnä täydennyskoulutuksena.

    Korkeakouludiplomikoulutus alkoi viime syksynä kokeiluhankkeena Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) ainoana korkeakouluna Suomessa. Kokeilun tarkoituksena on selvittää nykyisiä korkeakoulututkintoja suppeampien koulutusten käyttökelpoisuutta työelämän ja opiskelijoiden kannalta. Kokeiluun liittyy seuranta- ja arviointitutkimus, jonka tekee Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

    Opetusministeriön käynnistämän koulutuskokeilun ensimmäiset tulokset osoittavat, että koulutukseen hakeutuneista noin puolella oli jo korkeakoulututkinto. Opiskelijoilla oli myös usein työkokemusta, jolloin diplomikoulutus toimii heille lähinnä täydennyskoulutuksena. Kaiken kaikkiaan koulutukseen hakeutui hyvin heterogeeninen joukko erilaisine koulutustarpeineen.

    Korkeakouludiplomia suorittamaan hakeutuneiden keski-ikä oli 41 vuotta. Koulutukseen eivät hakeutuneet uudet ylioppilaat tai ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, jotka olisivat halunneet siirtyä nopeasti korkeakouluopintoihin.

    Koulutukseen ilmoittautuneista valtaosa oli naisia. Tämä tukee aiempia havaintoja siitä, että aikuiskoulutus kasautuu naisille ja korkeakoulutetuille. Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakouludiplomiopiskelu on maksullista ja sen kustannuksiin ei voi saada opintotukea. Opiskelijat ovat hyvin erilaisessa asemassa riippuen siitä osallistuuko työnantaja koulutuskustannuksiin ja miten työnantaja tulee vastaan työaikajärjestelyissä. Työttömille opiskelu voi olla hanakalaa etenkin taloudellisesti.

    Koulutuspoliittisesti korkeakouludiplomi ei vaikuta syrjäytymisen tematiikkaan. Maksullisena se avaa väylän ammattikorkeakouluopintoihin niille joilla on varaa maksaa. Korkeakoulupoliittisesti tulisi miettiä myös sitä, tuleeko diplomista ammattikorkeakouluopintojen ensimmäinen porras ja johtaako tämä neliportaiseen tutkintorakenteeseen, totesi professori Jussi Välimaa väliraportin julkistustilaisuudessa.

    Väliraportissa ei ollut selvitystä opiskelijoiden ja työnantajien kokemuksia.

    OKM:n pitäisi olla fiksu ja jatkaa rahoitusta niin että saisimme tietää, mitä opiskelijoille tapahtuu diplomin suorittamisen jälkeen, Välimaa tähdensi. Arviointitutkimuksen rahoitus loppuu koulutuskokeilun päättyessä.

    Esitys korkeakouludiplomista sisältyi opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman korkeakoulujen koulutusrakenteita pohtineen kehittämistyöryhmän esitykseen. Tosin työryhmän esitys oli varsin eripurainen: kaikki jäseninä olleet työnantaja- ja työntekijätahojen edustajat katsoivat, että työelämässä ei ole tarvetta diplomin kaltaisille minitutkinnoille.

    Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 10