2/15

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Erilaiset, mutta yhteistyössä

    Suomen korkeakoulujärjestelmän jako ammattikorkealuihin ja yliopistoihin koetaan pääosin toimivana. Yhteistyön helpottamista kaipaa silti moni.

    Suomen korkeakoulujärjestelmän jako yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, eli niin sanottu duaalimalli nousi keskustelunaiheeksi tammikuun lopussa, kun Helsingin Sanomat uutisoi tutkimus- ja innovaationeuvoston marraskuussa hyväksymästä linjaraportista. Asiakirjassa pohdittiin muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön helpottamista tai jopa yhdistämistä.

    Ajatus herätti runsaasti keskustelua. Sen sävy oli lähes yksinomaan tyrmäävä. Muiden muassa Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Insinööriliitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, opiskelijajärjestöt SYL ja SAMOK ilmoittivat kaikki kannattavansa nykymallia.

    Opettaja-lehden kyselyssä kaikki vastanneet 17 ammattikorkeakoulun rehtoria kannattivat nykyistä kahtiajakoa. Yhdeksästä vastanneesta yliopiston rehtorista seitsemän mielestä nykymalli toimi, mutta kaksi rehtoria koki sen ongelmalliseksi.

    Acatiimin haastattelussa myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen näkee jaon ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin perusteltuna.

    Samalla hän kuitenkin toivoo muutoksia, jotka helpottaisivat korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja mahdollisuutta tehdä alueiden omista lähtökohdista toteutettuja kokeiluja. Duaalimallin hän säilyttäisi tutkintojen sisällöissä, mutta ei korkeakoulujen rakenteissa.

    Lahtinen kyseenalaistaa myös korkeakoulujen jaon kahden lain alaisuuteen.

    Jos yliopistoja ja ammattikorkeakouluja todella halutaan yhteistyöhön, tulisi lainsäädännössä purkaa kaikki mahdolliset rajoitteet ja sallia korkeakoulujen kehittyä ja profiloitua omille vahvuusalueilleen. Yhteinen korkeakoululainsäädäntö, joka mahdollistaa erilaiset korkeakoulut olisi Lahtisen mielestä edistysaskel suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä.

    Yhteistyötä tehdään jo nyt

    Nykyinen ammattikorkeakoulujärjestelmä on ollut olemassa reilut 20 vuotta, muistuttaa Jyväskylän yliopiston professori, koulutus- ja yhteiskunnan muutos -vastuualueen johtaja Jussi Välimaa.

    Kahden korkeakoulumallin keskeisimpinä eroina Välimaa näkee sen, että amk:t eivät voi antaa tohtoritutkintoja sekä niiden vaatimuksen pidättäytyä perustutkimuksesta. Tutkimuksessa ammattikorkeakoulujen tulee keskittyä elinkeinoelämän tarpeisiin ja alueellisen kehittämisen kysymyksiin.

    Tämä luo tietysti kysymyksiä siitä, mihin rajat lopulta vedetään. Jos vaikka suunnitellaan uudenlaista sähköautoa, on työ soveltavaa, mutta saattaa lähestyä myös peruskysymyksiä, Välimaa huomauttaa.

    Yhteiset tutkimushankkeet yhdistävät kuitenkin korkeakouluja raja-aidan molemmin puolin. Acatiimin soittokierroksella nimenomaan tekniikan alan tutkimus ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa oli keskeisintä yhteistyötä duaalimallin kahden tukijalan välillä.

    Lisäksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut jakavat yhteisiä tiloja ja laboratoriotarvikkeita.

    KORKEAKOULULAITOKSEN KAKSI HAARAA

    Ministeriö kaipaa rajoitteiden purkua

    Mistä keskustelu on sitten lähtenyt liikkeelle? Opetus- kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Tapio Kosusen mukaan Suomen korkeakoulujärjestelmä kaipaa uudistuksia sen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

    Tilanne on, että olemme menneet eteenpäin, mutta relevanteissa vertailumaissa on menty vielä nopeammin. Meidän täytyy kehittää korkeakoulujärjestelmäämme niin, että korkeakoulujemme opetusja tutkimustoiminnan laatu ja kansainvälinen kilpailukyky paranee entisestään.

    Asiasta onkin käynnistetty kesällä 2014 Technopolis Groupin toteuttamana kansainvälisten hyvien kokemusten hyödyntämiseen perustuva selvitys, jota kansainvälisistä asiantuntijoista koottu paneeli vielä kommentoi. Selvitys tuottaa suosituksia suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi.

    Selvitys julkaistaan maaliskuussa yhdessä korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevan selvityksen kanssa.

    Voi olla hyvä pohtia, pitäisikö nykyisen lainsäädännön rajoitteita purkaa siten, että vaikka tietotekniikassa peruskursseja voitaisiin opettaa yhdessä opiskelijan oppilaitoksesta riippumatta. Tällä hetkellä meillä on paljon turhaa päällekkäisyyttä korkeakoulujen opintotarjonnassa.

    Yksi ilmaan usein heitetty ajatus on ollut ammattikorkeakoulututkinnon muuttaminen maisteriohjelmaan johtavaksi pohjatutkinnoksi. Tästä Kosunen ei kuitenkaan innostu.

    Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tuottavat toisiaan täydentävää osaamista. Ammattikorkeakoulujen tutkinnoista opiskelija pääsääntöisesti siirtyy suoraan työelämään. Yliopistojen kandidaatintutkinnot ovat lähinnä välitutkintoja matkalla maisteriksi.

    Tampere3 tarvitsee uuden lain

    Tampereella yhteistyötä ollaan kuitenkin viemässä uudelle tasolle. Tampere3 -nimellä kulkevassa hankkeessa pohditaan mahdollisuutta yhdistää Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu uudenlaiseksi korkeakouluksi. Selvityksen aiheesta on tarkoitus valmistua toukokuuhun mennessä.

    Tampereen teknillisen yliopiston kemian professori Helge Lemmetyinen pitää hanketta kannatettavana.

    Minusta aiheellisinta olisi kuitenkin kahden yliopiston, TTY:n ja TaY:n yhdistyminen tasavertaisena. Amk:n suhteen ei ole vastaavia perusteita, Lemmetyinen huomauttaa.

    Amk-insinöörejä siirtyy jo nyt Tampereen teknilliseen yliopistoon. Tässä yhteistyössä yliopiston anti on motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointi jatkamaan opintojaan. Lemmetyisen mielestä kynnys siirtyä korkeakoulusta toiseen on saman alan opiskelijalle matala jo nyt.

    Käytännössä kyse on kuitenkin vain amk-puolen motivoituneimmista opiskelijoista. Suurelle osalle yliopistotutkinto ei ole mielekäs vaihtoehto. Lisäksi edelleen on tarvetta hyville ammattitutkinnoille, Lemmetyinen toteaa.

    Myös Jyväskylän yliopiston Välimaa suhtautuu Tampere3-hankkeen mahdollisiin hyötyihin epäillen.

    Käytännössä kyseessä olisi uuden hallintoportaan rakentamisesta jo olemassa olevien organisaatioiden päälle. Se maksaisi, enkä ole varma sen eduista.

    Lisäksi syntyvä uudenlainen korkeakoulu tarvitsisi muutoksen lakiin.

    Vähän kyynisesti voisi epäillä, että yhdistymisestä tehdään tahallaan mahdollisimman vaikeaa, jotta se ei vain toteutuisi.


    ?x3 - Millaista yhteistyötä teillä tehdään YO:n ja AMK:n kesken?

    Meillä keskeisin yhteistoimintamuoto on kaupunginjohtajan puheenjohtama Innovaatioallianssi, jossa ovat korkeakoulujen lisäksi mukana myös Oulun kaupunki, Suomen ympäristökeskus, Technopolis ja VTT. Allianssin tarkoitus on luoda ja kehittää tutkimusta, jonka pohjalta syntyisi innovaatioita ja työpaikkoja. Meillä on myös yhteinen autotekniikan professuuri ja yhteiset liikuntapalvelut.
    Jouko Paaso
    rehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

     

    Teemme paljon hankeyhteistyötä yliopistojen kanssa, esimerkiksi juuri tammikuussa ilmestyi julkaisu, jossa asiantuntijamme kirjoittivat rakennusja kiinteistöalasta yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Muita yhteishankkeita ovat esimerkiksi Vertical-yrityskiihdyttämö, yhteiset kieliopinnot ja hammaslääketieteen oppimisympäristöt.
    Riitta Konkola
    toimitusjohtajarehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

     

    Teemme Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa alakohtaista yhteistyötä Joensuussa erityisesti Venäjä ja rajatutkimuksen koulutustarjonnassa. Meillä on yhteiskäyttöisiä tiloja, kuten puhdastilalaboratorio sekä yhteisiä optiikan ja tarkkuusteknologian laitteita. Meillä on yhteinen sopimuslakimies Karelian ja Savonia AMK:n kanssa.
    Soili Makkonen
    kehitysjohtaja, Itä-Suomen yliopisto


    teksti Juha Merimaa

    • Painetussa lehdessä sivu 6