Tieteen autonomia tulee turvata Suomen Akatemian muutoksessa

Lakiluonnoksessa päätösvaltaa käyttävät Akatemiaan kuulumattomat, valtioneuvoston nimeämät jäsenet.

Lakiesitysluonnos Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttamisesta on ollut lausuntokierroksella. Keskeistä muutoksessa on strategisen tutkimuksen neuvoston perustaminen Suomen Akatemiaan. Tämä aiheuttaa muutoksia myös Akatemian hallituksen kokoonpanoon.

Pääjohtaja ja toimikuntien puheenjohtajat eivät enää olisi päätösvaltaisia jäseniä Suomen Akatemian hallituksessa. Päätösvaltaa käyttäisivät ”Akatemiaan kuulumattomat” valtioneuvoston nimeämät puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet. Opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa Professoriliitto ei pidä tätä perusteltuna.

— Tiedeyhteisöllä on merkittävä vaikutusmahdollisuus valittaessa toimikuntia ja käytännössä myös niiden puheenjohtajia eli nykyisiä Akatemia hallituksen jäseniä. Kaavaillun uuden hallituksen jäsenten valintaan tiedeyhteisöllä ei ole ainakaan samanlaista vaikutusmahdollisuutta. Uuden hallituksen jäsenten tieteellisen tason ei tarvitsisi olla yhtä kvalifioitunutta kuin nykyisen hallituksen. Liitto ei näe perustetta muuttaa hallituksen kokoonpanossa nykyistä käytäntöä ja valintatapaa, koska tieteellinen asiantuntemus tulee parhaiten esiin toimikuntien puheenjohtajien kautta.

Myös Tieteentekijöiden liiton mielestä tieteen autonomian turvaamiseksi tieteellisten toimikuntien puheenjohtajien tulee edelleen olla Akatemian hallituksen äänivaltaisia jäseniä.

Molemmat liitot katsovat, että strategisen tutkimuksen neuvostoon ja rahoitukseen liittyy monia epäselviä kysymyksiä. Miten turvataan samanaikaisesti tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja korkea tieteellinen taso?

Lakiluonnoksesta ei käy kovin hyvin selville strategisen tutkimuksen neuvoston ja Akatemian hallituksen välinen yhteys. Käytännössä strategisen tutkimuksen neuvostolla olisi Valtioneuvoston kanslian ohjauksessa lähes yhtä itsenäinen asema kuin Akatemian hallituksella. Voi siis kysyä, onko kahden näin vahvan rinnakkaisen organisaation luominen perusteltua.

Tieteentekijöiden liitto haluaa herättää keskustelua myös siitä, onko valtioneuvosto "oikea isäntä" strategisen tutkimuksen neuvostolle. Muiden Pohjoismaiden hallitukset eivät pyri tunkeutumaan tutkimusta koskevaan päätöksentekoon. Suomessakin eduskunta isäntäorganisaationa hälventäisi tutkimuksen poliittiseen ohjaukseen liittyviä pelkoja.

Strategisen tutkimuksen rahoitus 70 miljoonaa euroa otetaan valtion tutkimuslaitosten, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksesta. Tieteentekijöiden liiton mielestä tämä luo epävarmuutta tutkimuslaitosten rahoitukseen ja voi johtaa irtisanomisiin ja ainakin pätkätöiden lisääntymiseen. Myös Professoriliitto katsoo, että lakiluonnoksessa ei ole pohdittu riittävästi henkilöstökysymyksiä.

Hallituksen on määrä antaa esitys Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttamisesta eduskunnalle maaliskuussa. Lain pitäisi tulla voimaan heinäkuussa. Strategisen tutkimuksen neuvosto aiotaan asettaa heinäelokuussa. Jo syyskuussa sen pitäisi tehdä aloitteet teema-alueista ja painopisteistä. Hallitus tekee marraskuussa päätöksen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteistä sekä tarvittaessa linjaa rahoituksen suuntaamisen määriteltyjen painopisteiden välillä. Ohjelmahaku käynnistetään heti tämän jälkeen marras— joulukuussa. Aika monen mielestä aikataulutus on vähintäänkin haasteellinen.

Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 9