Raja-aidat ja rutiinit jarruttavat tutkimusta
Terveydenhuolto on monien muutosten edessä,
kun sairauksien hoitoa halutaan tulevaisuudessa
kehittää. Jotta kaikki onnistuisi, on terveydenhuollossa
päästävä eroon jäykistä rajaaidoista
ja parannettava yhteistyötä eri toimijoiden
välillä. FIMM ja sen johtaja Olli Kallioniemi
haluavat toimia tässä edelläkävijänä.
Suomen molekyylilääketieteen
instituutti FIMM on Helsingissä,
Meilahden kampuksella toimiva
tutkimuslaitos, joka on osa Nordic
EMBL –yhteistyöverkostoa.
FIMM:n suomalaisina taustaorganisaatioina
toimivat Helsingin yliopisto, HUS,
THL ja VTT.
FIMM:ssä keskitytään sairauksien molekyylitason
mekanismien selvittämiseen. Sen
erityisenä missiona on toimia sillanrakentajana
kliinisen perustutkimuksen ja klinikoiden välillä,
jotta tutkimustuloksia päästäisiin mahdollisimman
esteettä hyödyntämään potilaiden
hoidossa.
Henkilökohtaisen lääketieteen kehittäminen
on FIMM:ssä tärkeä painopistealue.
Ihmisen genomin selvittäminen on tuonut
ymmärryksen sille miksi potilaiden hoitovasteet
samankin sairauden kohdalla vaihtelevat
suuresti. Toisaalta, geenitiedon selvittäminen
mahdollistaa taudin tarkemman diagnosoinnin
ja hoidon. Geenitiedon avulla potilaita voidaan
siis tulevaisuudessa hoitaa yksilöllisesti, mikä
parantaa hoidon tehoa.
FIMM:iä on alusta asti johtanut professori
Olli Kallioniemi ja hän aloitti tämän vuoden
alussa toisen viisivuotiskautensa.
— FIMM:ssä haluamme löytää ratkaisuja
ihmisen sairauksiin, eikä sitä voida tehdä ilman
kontaktia oikeisiin potilaisiin.
— Myös olosuhteiden ja resurssien täytyy
olla optimaalisia, siksi olemme koonneet saman
katon alle tutkimuksen, viimeisimmät
teknologiat sekä biopankit.
Genomin analyysimenetelmien suhteen
Suomessa ollaan kansainvälisesti muun kärkijoukon
mukana mutta voidaan sanoa, että
suomalaiset biopankit ovat maailman parhaita.
Täällä kerätty potilasmateriaali on niin arvokas
resurssi tutkimukselle, että suomalaisten näytteiden
analyysiä varten on saatu kymmenien
miljoonien eurojen arvosta tutkimusrahoitusta
yhteistyössä kansainvälisten tutkimusinstituuttien
kanssa.
Ensin parannetaan leukemiat …
Uudet genomin analyysimenetelmät ovat tuoneet
huimia mahdollisuuksia leukemiapotilaiden
hoitoon. Syövän hoidossa keskeinen päämäärä
on räätälöidä hoito syövän ominaisuuksien
mukaan.
— Meillä on nyt käytössämme maailman
edistyksellisin syöpälääketestaus. Näitä menetelmiä
on käytetty leukemiapotilaiden hoidossa
FIMM:ssä vasta kahden vuoden ajan, joten
olisi ennenaikaista odottaa hoitokäytäntöjen
klinikassa jo muuttuneen. Uusia hoitomuotoja
on kokeiltu vasta potilaille, joilla perinteiset
hoidot eivät ole tehonneet. Jokainen potilas on
meille yksilöllinen haaste, jonka myötä opimme
myös lisää. Syövän hoidossa epäonnistumisen
molekyylitason syiden ymmärtäminen on
A ja O, jotta parempia hoitoja voitaisiin kehittää.
Jos uusilla lääkkeillä voidaan vähentää perinteisten
hoitojen aiheuttamia sivuvaikutuksia,
on se suuri edistysaskel.
FIMM:ssä tähytään myös jo uusiin haasteisiin:
Soveltuisiko leukemiasoluilla tehtävä lääketestaus
myös yleisiin kiinteisiin kasvaimiin,
kuten vaikka rinta-, keuhko-, eturauhas- tai
paksusuolen syöpiin? Leukemiat ovat siten
ensiaskel sille, kuinka syövän hoitokäytännöt
voisivat tulevaisuudessa dramaattisesti muuttua,
visioi Kallioniemi.
Hiekkaa edistyksen rattaissa
Sairauksien hoidon kehittäminen vaatii eri alojen
asiantuntijoiden välistä mahdollisimman
saumatonta yhteistyötä, mikä voi toteutua
vain verkostoitumalla. Professori Kallioniemi
on huolissaan siitä, että siltojen rakentamisen sijaan terveydenhuollossa usein
pystytetään pikemminkin palomuureja
eri toimijoiden välille.
— Vallitsee säätelymentaliteetti.
Kokonaisuus kärsii, kun eri
tahot valvovat tarkasti omaa tonttiaan.
Esimerkiksi säätelystä Kallioniemi
ottaa kliinisten kokeet jotka
vaaditaan, jotta uusi lääke pääsisi
markkinoille.
— Kliinisten testien läpikäymistä
hidastaa valtava sääntöviidakko
ja niiden kallis hinta mahdollistaa
onnistumisen ainoastaan
suurimmille lääketehtaille.
Ja Kallioniemen mukaan kuilu
vain kasvaa.
— Lääkärit ovat nykyään niin
kaulaansa myöten kiinni rutiinien
pyörittämisessä, ettei heillä enää
riitä tarmoa tutkimukselle. Terveydenhuollon
ja lääketieteen tutkimus
ja kehitys loppuu tässä maassa
kokonaan, jos sitä vain rajoitetaan,
mutta ei lisätä resursseja.
Terveyden omaehtoista
monitorointia
Kallioniemi kannattaa sitä, että
ihmiset otetaan mukaan oman
terveytensä monitorointiin, eikä
terveydenhuoltoa ainoastaan
ohjata ylhäältä käsin. Ihmiset
varmasti haluavat tietoa omasta
terveydestään, jos siihen vain
on mahdollisuus. Tällä hetkellä
kuluttajille jo markkinoidaan teese-
itse-geenitestejä. Suuntaus on
maailmanlaajuinen ja varmasti tulevaisuudessa
vain kasvaa.
Kallioniemen mielestä mitään
eettisesti epäilyttävää tai vaikeatulkintaista
määritystä ei kannata
lähteä kotona itse testailemaan,
mutta esimerkiksi yksinkertainen
sydän- ja verisuonitaudin riskinarviointi
geenitestillä varmaankin
saisi ihmiset tarkistamaan elintapojaan.
— 40-vuotiaiden miesten terveystarkastukseen
voitaisiin tällainen
testi jo ottaa mukaan. FIMM
on aloittamassa projektia, jonka
tarkoituksena on kartoittaa tällaisten
geenitestien konkreettisia
hyötyjä.
Kun Suomessa on jo hyvä pohja
“biopankki-toimintaan”, sitä voisi
Kallioniemen mielestä laajentaa.
Uusi biopankkilaki määrää, että
henkilöllä on oikeus saada tieto
siitä, mihin tutkimukseen hänen
näytettään on käytetty. Ja lisäksi
saada tulos tästä tutkimuksesta,
mikä ei, yllättävää kyllä, aiemmin
aina ollut näytteen antajalle mahdollista.
— Terveydenhuollossa voi
kohta ajatella, että biopankitus
on osa potilaan hyvää hoitoa. Tulevaisuudessa
voisi ajatella, että
kansalaisille voisi perustaa omat
biopankit oman terveyden, diagnostiikan
ja seurannan avuksi.
Kukin voisi itse kontrolloida oman
biopankkinsa käyttöä.
Toiveita ja
tulevaisuudennäkymiä
Jos katsotaan viiden vuoden päähän,
Kallioniemi uskoo, että uusia
hoitokäytäntöjä on otettu käyttöön
leukemiapotilaiden hoidossa.
Hän myös toivoo, että FIMM:ssä
tehty työ on lähentänyt tutkimusta
ja kliinistä potilastyötä.
Potilaskin ehkä monitoroi
terveyttään sähköisen terveydenhuoltorekisterin
kautta. Potilasjärjestöjä
Kallioniemi toivoo
enemmän mukaan terveydenhuollon
kehittämiseen ja lääketieteellisen
tutkimustyön puolustamiseen.
Kallioniemi toivoo, että Suomi
olisi terveydenhuollon kehityksen
eturintamassa eikä jälkijunassa.
Siihen vaaditaan resursseja, innovaatioita
ja eteenpäinmenoa!
Kallioniemi kertoo, että tällä
hetkellä vajaa kolmannes FIMM:n
tarvitsemasta tuesta tulee Helsingin
yliopistolta ja loppu 70 %
täytyy hakea muista noin 50 eri
lähteestä. Paitsi että hakemusten
tehtailu vie runsaasti aikaa tutkimustyöltä,
rahoituspaletin pirstaleisuus
johtaa pieniin yhden kahden
tutkijan hankkeisiin, joilla ei
suuriin kysymyksiin pystytä vastaamaan.
Tämän vuoden lopussa päättyy
FIMM:n viiden vuoden aloitusvaihe,
ja sen jälkeen rahoittajien hanat
ovat luultavasti tiukemmassa
kuin alussa. Onneksi FIMM vaikuttaa
varautuneen hyvin tulevaisuuden
haasteisiin.
teksti Katri Pajusola
kuva Veikko Somerpuro
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 18
Olli Kallioniemi
- LT 1988 Tampereen yliopisto
- 1995-2002 NIH, jaoston johtaja, syöpägenetiikka
- 2002-2011 VTT, lääketieteellisen bioteknologian professori
- 2004-2008 Suomen Akatemia, akatemiaprofessori
- 2007- Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, johtaja
- 310 vertaisarvioitua julkaisua tieteellisissä julkaisusarjoissa
- puhujana yli 90 tieteellisessä kokouksessa viimeisen neljän vuoden aikana
- ohjannut 20 väitöskirjatyötä
- lukuisia kansainvälisiä tiedepalkintoja
- 20 patenttia
|