2/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • "Kliinisten testien läpikäymistä hidastaa valtava sääntöviidakko ja niiden kallis hinta mahdollistaa onnistumisen ainoastaan suurimmille lääketehtaille."

    Raja-aidat ja rutiinit jarruttavat tutkimusta

    Terveydenhuolto on monien muutosten edessä, kun sairauksien hoitoa halutaan tulevaisuudessa kehittää. Jotta kaikki onnistuisi, on terveydenhuollossa päästävä eroon jäykistä rajaaidoista ja parannettava yhteistyötä eri toimijoiden välillä. FIMM ja sen johtaja Olli Kallioniemi haluavat toimia tässä edelläkävijänä.

    Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM on Helsingissä, Meilahden kampuksella toimiva tutkimuslaitos, joka on osa Nordic EMBL –yhteistyöverkostoa. FIMM:n suomalaisina taustaorganisaatioina toimivat Helsingin yliopisto, HUS, THL ja VTT.

    FIMM:ssä keskitytään sairauksien molekyylitason mekanismien selvittämiseen. Sen erityisenä missiona on toimia sillanrakentajana kliinisen perustutkimuksen ja klinikoiden välillä, jotta tutkimustuloksia päästäisiin mahdollisimman esteettä hyödyntämään potilaiden hoidossa.

    Henkilökohtaisen lääketieteen kehittäminen on FIMM:ssä tärkeä painopistealue. Ihmisen genomin selvittäminen on tuonut ymmärryksen sille miksi potilaiden hoitovasteet samankin sairauden kohdalla vaihtelevat suuresti. Toisaalta, geenitiedon selvittäminen mahdollistaa taudin tarkemman diagnosoinnin ja hoidon. Geenitiedon avulla potilaita voidaan siis tulevaisuudessa hoitaa yksilöllisesti, mikä parantaa hoidon tehoa.

    FIMM:iä on alusta asti johtanut professori Olli Kallioniemi ja hän aloitti tämän vuoden alussa toisen viisivuotiskautensa.

    — FIMM:ssä haluamme löytää ratkaisuja ihmisen sairauksiin, eikä sitä voida tehdä ilman kontaktia oikeisiin potilaisiin.

    — Myös olosuhteiden ja resurssien täytyy olla optimaalisia, siksi olemme koonneet saman katon alle tutkimuksen, viimeisimmät teknologiat sekä biopankit.

    Genomin analyysimenetelmien suhteen Suomessa ollaan kansainvälisesti muun kärkijoukon mukana mutta voidaan sanoa, että suomalaiset biopankit ovat maailman parhaita. Täällä kerätty potilasmateriaali on niin arvokas resurssi tutkimukselle, että suomalaisten näytteiden analyysiä varten on saatu kymmenien miljoonien eurojen arvosta tutkimusrahoitusta yhteistyössä kansainvälisten tutkimusinstituuttien kanssa.

    Ensin parannetaan leukemiat …

    Uudet genomin analyysimenetelmät ovat tuoneet huimia mahdollisuuksia leukemiapotilaiden hoitoon. Syövän hoidossa keskeinen päämäärä on räätälöidä hoito syövän ominaisuuksien mukaan.

    — Meillä on nyt käytössämme maailman edistyksellisin syöpälääketestaus. Näitä menetelmiä on käytetty leukemiapotilaiden hoidossa FIMM:ssä vasta kahden vuoden ajan, joten olisi ennenaikaista odottaa hoitokäytäntöjen klinikassa jo muuttuneen. Uusia hoitomuotoja on kokeiltu vasta potilaille, joilla perinteiset hoidot eivät ole tehonneet. Jokainen potilas on meille yksilöllinen haaste, jonka myötä opimme myös lisää. Syövän hoidossa epäonnistumisen molekyylitason syiden ymmärtäminen on A ja O, jotta parempia hoitoja voitaisiin kehittää. Jos uusilla lääkkeillä voidaan vähentää perinteisten hoitojen aiheuttamia sivuvaikutuksia, on se suuri edistysaskel.

    FIMM:ssä tähytään myös jo uusiin haasteisiin: Soveltuisiko leukemiasoluilla tehtävä lääketestaus myös yleisiin kiinteisiin kasvaimiin, kuten vaikka rinta-, keuhko-, eturauhas- tai paksusuolen syöpiin? Leukemiat ovat siten ensiaskel sille, kuinka syövän hoitokäytännöt voisivat tulevaisuudessa dramaattisesti muuttua, visioi Kallioniemi.

    Hiekkaa edistyksen rattaissa

    Sairauksien hoidon kehittäminen vaatii eri alojen asiantuntijoiden välistä mahdollisimman saumatonta yhteistyötä, mikä voi toteutua vain verkostoitumalla. Professori Kallioniemi on huolissaan siitä, että siltojen rakentamisen sijaan terveydenhuollossa usein pystytetään pikemminkin palomuureja eri toimijoiden välille.

    — Vallitsee säätelymentaliteetti. Kokonaisuus kärsii, kun eri tahot valvovat tarkasti omaa tonttiaan.

    Esimerkiksi säätelystä Kallioniemi ottaa kliinisten kokeet jotka vaaditaan, jotta uusi lääke pääsisi markkinoille.

    — Kliinisten testien läpikäymistä hidastaa valtava sääntöviidakko ja niiden kallis hinta mahdollistaa onnistumisen ainoastaan suurimmille lääketehtaille.

    Ja Kallioniemen mukaan kuilu vain kasvaa.

    — Lääkärit ovat nykyään niin kaulaansa myöten kiinni rutiinien pyörittämisessä, ettei heillä enää riitä tarmoa tutkimukselle. Terveydenhuollon ja lääketieteen tutkimus ja kehitys loppuu tässä maassa kokonaan, jos sitä vain rajoitetaan, mutta ei lisätä resursseja.

    Terveyden omaehtoista monitorointia

    Kallioniemi kannattaa sitä, että ihmiset otetaan mukaan oman terveytensä monitorointiin, eikä terveydenhuoltoa ainoastaan ohjata ylhäältä käsin. Ihmiset varmasti haluavat tietoa omasta terveydestään, jos siihen vain on mahdollisuus. Tällä hetkellä kuluttajille jo markkinoidaan teese- itse-geenitestejä. Suuntaus on maailmanlaajuinen ja varmasti tulevaisuudessa vain kasvaa.

    Kallioniemen mielestä mitään eettisesti epäilyttävää tai vaikeatulkintaista määritystä ei kannata lähteä kotona itse testailemaan, mutta esimerkiksi yksinkertainen sydän- ja verisuonitaudin riskinarviointi geenitestillä varmaankin saisi ihmiset tarkistamaan elintapojaan.

    — 40-vuotiaiden miesten terveystarkastukseen voitaisiin tällainen testi jo ottaa mukaan. FIMM on aloittamassa projektia, jonka tarkoituksena on kartoittaa tällaisten geenitestien konkreettisia hyötyjä.

    Kun Suomessa on jo hyvä pohja “biopankki-toimintaan”, sitä voisi Kallioniemen mielestä laajentaa. Uusi biopankkilaki määrää, että henkilöllä on oikeus saada tieto siitä, mihin tutkimukseen hänen näytettään on käytetty. Ja lisäksi saada tulos tästä tutkimuksesta, mikä ei, yllättävää kyllä, aiemmin aina ollut näytteen antajalle mahdollista.

    — Terveydenhuollossa voi kohta ajatella, että biopankitus on osa potilaan hyvää hoitoa. Tulevaisuudessa voisi ajatella, että kansalaisille voisi perustaa omat biopankit oman terveyden, diagnostiikan ja seurannan avuksi. Kukin voisi itse kontrolloida oman biopankkinsa käyttöä.

    Toiveita ja tulevaisuudennäkymiä

    Jos katsotaan viiden vuoden päähän, Kallioniemi uskoo, että uusia hoitokäytäntöjä on otettu käyttöön leukemiapotilaiden hoidossa. Hän myös toivoo, että FIMM:ssä tehty työ on lähentänyt tutkimusta ja kliinistä potilastyötä.

    Potilaskin ehkä monitoroi terveyttään sähköisen terveydenhuoltorekisterin kautta. Potilasjärjestöjä Kallioniemi toivoo enemmän mukaan terveydenhuollon kehittämiseen ja lääketieteellisen tutkimustyön puolustamiseen.

    Kallioniemi toivoo, että Suomi olisi terveydenhuollon kehityksen eturintamassa eikä jälkijunassa. Siihen vaaditaan resursseja, innovaatioita ja eteenpäinmenoa!

    Kallioniemi kertoo, että tällä hetkellä vajaa kolmannes FIMM:n tarvitsemasta tuesta tulee Helsingin yliopistolta ja loppu 70 % täytyy hakea muista noin 50 eri lähteestä. Paitsi että hakemusten tehtailu vie runsaasti aikaa tutkimustyöltä, rahoituspaletin pirstaleisuus johtaa pieniin yhden kahden tutkijan hankkeisiin, joilla ei suuriin kysymyksiin pystytä vastaamaan.

    Tämän vuoden lopussa päättyy FIMM:n viiden vuoden aloitusvaihe, ja sen jälkeen rahoittajien hanat ovat luultavasti tiukemmassa kuin alussa. Onneksi FIMM vaikuttaa varautuneen hyvin tulevaisuuden haasteisiin.

    teksti Katri Pajusola
    kuva Veikko Somerpuro

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 18

    Olli Kallioniemi

    • LT 1988 Tampereen yliopisto
    • 1995-2002 NIH, jaoston johtaja, syöpägenetiikka
    • 2002-2011 VTT, lääketieteellisen bioteknologian professori
    • 2004-2008 Suomen Akatemia, akatemiaprofessori
    • 2007- Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, johtaja
    • 310 vertaisarvioitua julkaisua tieteellisissä julkaisusarjoissa
    • puhujana yli 90 tieteellisessä kokouksessa viimeisen neljän vuoden aikana
    • ohjannut 20 väitöskirjatyötä
    • lukuisia kansainvälisiä tiedepalkintoja
    • 20 patenttia