Korkeakouludiplomeille ei ole tarvetta
Työelämän ja yliopistojen edustajat katsovat, ettei uusille korkeakouludiplomeille
ole tarvetta. Silti OKM ajaa 120 opintopisteen lyhyttutkintoja.
Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä
jätti muistionsa opetusministeri Jukka Gustafssonille
14. helmikuuta. Muistiossa esitetään nykyisten
tutkintojen osista muodostuvia korkeakouludiplomeita.
Kokeilu näistä uudenlaisista 120 opintopisteen
kokonaisuuksista toteutettaisiin 2013—2018.
Työryhmään kuului yhteensä 11 muuta jäsentä
kuin OKM:n virkamiestä. Näistä 11:stä kaikkiaan
seitsemän allekirjoitti yhteisen eriävän mielipiteen.
Siihen yhtyivät kaikki työryhmässä mukana olleet
työelämää edustavat tahot: Akava, STTK, SAK, EK,
Suomen Yrittäjät. Kaikki nämä katsovat, ettei korkeakouludiplomeita
tarvita työelämässä. Muistoon jätti
oman lausumansa myös Suomen yliopistojen Unifin
edustaja.
Esitellessään muistion keskeistä sisältöä luovutustilaisuudessa
ylijohtaja Anita Lehikoinen puhui
diplomeista lainausmerkeissä. Opetusministeri Gustafsson
totesi vastauspuheessaan ottavansa lainausmerkit
sanan ympäriltä pois.
— Diplomi on hyvä nimi, mutta tärkeää on aidosti
selvittää sen työelämätarve, ministeri tähdensi.
Lehikoisen mukaan työryhmän ehdotusten tavoitteena
oli kuitenkin tuoda ”kontribuutiota” jo hallituksen
puoliväliriihen keskusteluun.
— Tavoitteena on avata julkisin varoin ylläpidetty
korkeakoulutus mahdollisimman monelle ja nopeuttaa
siirtymistä toiselta asteelta korkeakoulutukseen,
Lehikoinen selvitti.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto eivät pidä korkeakouludiplomeita
tai muita lyhyttutkintoja tarpeellisina.
Liitot antoivat muistion luovutuspäivänä
tiedotteen, jossa ne katsovat, että koko kokeilua ei ole
syytä käynnistää.
— Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset
maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020
mennessä. Minitutkinnoilla tähän ei ainakaan päästä,
huomauttivat liittojen puheenjohtajat Maarit Valo ja
Tapani Kaakkuriniemi.
— Yliopistoindeksi on jäädytetty ja rahoitus on
tiukoilla. Millä resursseilla yliopistoissa revettäisiin
uuden tutkinnon edellyttämään valmisteluun ja toteutukseen?
Uusien tehtävien sälyttäminen henkilöstölle
on kohtuuton vaatimus tässä tilanteessa.
Yliopistojen rahoitusmalli on tämän vuoden
alusta uusittu ja kandidaatin tutkinnot ovat tulleet
mukaan rahoituksen perusteeksi. Liittojen mielestä
yliopistoilla pitäisi olla aikaa testata rahoitusmallin
toimivuutta ilman uusien diplomitutkintojen tuomaa
sotkua.
— Jatkuvasti niukkenevat resurssit tulee suunnata
nykyisten tehtävien hoitamiseen ja olemassa olevien
tutkintojen kehittämiseen. Kandidaatin tutkinnotkin
ovat monella koulutusalalla uusia, eikä niiden
työelämärelevanssista ole saatu vielä riittävästi tietoa.
Tavoitteiltaan epäselvän diplomitutkinnon työelämätarve
on täysin selvittämättä, todetaan Tieteentekijöiden
liiton ja Professoriliiton tiedotteessa.
Myös Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja
Seppo Sainio ihmettelee, miten työryhmän
ehdotukset ja nykyinen resurssitilanne sopivat
yhteen.
— Jos uudistus tehdään nykyvoimavaroin, perustutkinto-
opetuksen aliresurssointi vain pahenee.
Talouden haasteita ja osaamistason parantamista ei
ratkaista osaamisvaatimuksia alentamalla.
— Uudistuksessa ei ole eritelty, mihin osaamistarpeeseen
näillä ehdotuksilla pyritään vastaamaan
ja millä aloilla? Säännellyille aloille diplomit eivät sovellu
ollenkaan. Mihin tällaisen diplomin suorittaneet
ihmiset työllistyvät ja mikä on heidän asemansa työmarkkinoilla,
Sainio kysyy.
Korkeakouludiplomit ovat varastaneet huomion työryhmän
muilta esityksiltä. Avoimen korkeakouluopetuksen
tarjontaa halutaan kehittää siten, että tutkintotavoitteisesti
opiskelevien eteneminen tulee mahdolliseksi.
Lisäksi kiinnitetään huomiota esteettömyyteen
opiskelijavalinnassa ja opintojen aikana. Opetus- ja
kulttuuriministeriö asettaa selvityshenkilön tarkastelemaan
korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien,
mm. maahanmuuttajien koulutukseen osallistumisen
edistämistä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostamiseksi
työryhmä esittää erityisen keskuksen
perustamista. Työryhmän esitys on lähetetty lausuntokierrokselle.
Kirsti Sintonen
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 12
|