Maksut vai ei?
Tampereella pidetyssä seminaarissa
puhuttiin EU:n ja ETA -alueen
ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden
lukukausimaksuista. Maksujen
puolustajat jäivät alakynteen.
Tervetuliaissanoissaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan
Tamyn puheenjohtaja Jari Järvenpää puolusti
maksutonta koulutusta. Tamy ei myöskään toivo
maksukokeilun jatkoa.
— Kokeilun perusteella ei voida rynnätä suin päin
lukukausimaksujen maailmaan: kokeilu osoitti maksullisuuden
fiaskoksi, Järvenpää sanoi.
— Pidän kyseenalaisena väitettä siitä, että maksullisenakin
tutkintokoulutuksemme olisi houkutteleva.
Suomen kieli, pohjoinen sijainti ja korkeakoulujemme
vähäinen kansainvälinen arvostus eivät vedä
sankoin joukoin opiskelijoita Suomeen. Kansainvälisessä
kilpailussa paras valttikorttimme onkin maksuttomuus.
Vain muutama korkeakoulu aktiivisesti osallistui toteutettuun
maksukokeiluun. Myöskään vararehtori,
professori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta ei kannustanut
jatkamaan kokeilua.
— Esimerkiksi apurahajärjestelmän perustaminen
osoittautui toisille kokeiluun mukaan ilmoittautuneille
hyvin hankalaksi. Kokeilulla ei liioin ollut plusmerkkistä
taloudellista vaikutusta, Pyykkö mainitsi.
— Myönteisenä seikkana jotkut kokeilussa mukana
olleet ovat tuoneet esiin omien koulutustensa
ja tutkinto-ohjelmiensa laadun arvioimisen. Ja onhan
kokeilulla ollut paikoin työllistävä vaikutus, kun on
jouduttu sitä varten paisuttamaan hallintoa.
Ruotsissa jo peritään maksuja Euroopan ulkopuolelta
saapuvilta opiskelijoilta. Professori Hans Adolfsson
Tukholman yliopistosta kertoi kokemuksista.
— Maksullisuuden myötä hakijamäärät ovat reippaasti
tippuneet. Myös hyväksytyistä sellaisten opiskelun
todella aloittavien määrä pieneni huomattavasti,
joilla oli vain lukukausimaksut kattava apuraha.
Joitakin tutkinto-ohjelmia on jouduttu lopettamaan
hakijoiden vähäisyyden vuoksi, Adolfsson selvitti.
— Maksullisuus edellyttää oman julkisen profiilin
terävöittämistä ja kiillottamista, opiskelijoiden värväyskeinoja
ja henkilökuntaa — myös apurahajärjestelmän
pariin.
Koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki Suomen
ylioppilaskuntien liitosta puhui valtakunnallisen
opiskelijakunnan nimissä. Hänen mielestään argumenteista
ja kokeilusta johtopäätös on, että maksullisuus
ei toimi Pohjoismaissa.
— Ne opiskelijat, jotka voivat maksaa opiskelustaan,
eivät ole kiinnostuneita Pohjoismaista. Englanninkieliset
korkeakoulut ovat etuasemassa kansainvälisellä
kentällä, ja omat korkeakoulumme eivät pärjää
kilpailussa niiden kanssa, Kallunki esitti.
Tampereen yliopiston kansleri emeritus Jorma Sipilä
jatkoi pohdintoja maksullisen koulutuksen vaikutuksista
kansainvälistymiseen. Sipiläkään ei näe
Suomen lähtökohtia kovin hyvinä kansainvälisillä
koulutusmarkkinoilla.
— Suomen yliopistot eivät nauti maailmanlaajuista
mainetta opetuksensa tasosta, Sipilä muistutti.
— Uskon lukukausimaksujen olevan perusteltuja
tietyissä tilanteissa. Ministeriö voisi antaa tarkkaan
valituille yksiköille perustelluista syistä oikeuden periä
lukukausimaksuja.
Lopuksi ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM:sta korosti,
että lukukausimaksujen yhtenä tavoitteena on korkeakoulujen
profiloituminen ja niiden brändin rakentaminen.
Paneelissa Lehikoinen vielä pohti, että
tutkintokoulutuksiemme maksuttomuus ei voi olla
niiden ainoa valtti. Lehikoinen muistutti, että maksullisuus
voidaan toteuttaa turvaten myös vähävaraisten
opiskelumahdollisuudet.
Mia Hemming
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 6
|