2/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä seminaari keräsi runsaan yleisön.
     

    Maksut vai ei?

    Tampereella pidetyssä seminaarissa puhuttiin EU:n ja ETA -alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista. Maksujen puolustajat jäivät alakynteen.

    Tervetuliaissanoissaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn puheenjohtaja Jari Järvenpää puolusti maksutonta koulutusta. Tamy ei myöskään toivo maksukokeilun jatkoa.

    Kokeilun perusteella ei voida rynnätä suin päin lukukausimaksujen maailmaan: kokeilu osoitti maksullisuuden fiaskoksi, Järvenpää sanoi.

    Pidän kyseenalaisena väitettä siitä, että maksullisenakin tutkintokoulutuksemme olisi houkutteleva. Suomen kieli, pohjoinen sijainti ja korkeakoulujemme vähäinen kansainvälinen arvostus eivät vedä sankoin joukoin opiskelijoita Suomeen. Kansainvälisessä kilpailussa paras valttikorttimme onkin maksuttomuus.

    Vain muutama korkeakoulu aktiivisesti osallistui toteutettuun maksukokeiluun. Myöskään vararehtori, professori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta ei kannustanut jatkamaan kokeilua.

    Esimerkiksi apurahajärjestelmän perustaminen osoittautui toisille kokeiluun mukaan ilmoittautuneille hyvin hankalaksi. Kokeilulla ei liioin ollut plusmerkkistä taloudellista vaikutusta, Pyykkö mainitsi.

    Myönteisenä seikkana jotkut kokeilussa mukana olleet ovat tuoneet esiin omien koulutustensa ja tutkinto-ohjelmiensa laadun arvioimisen. Ja onhan kokeilulla ollut paikoin työllistävä vaikutus, kun on jouduttu sitä varten paisuttamaan hallintoa.

    Ruotsissa jo peritään maksuja Euroopan ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta. Professori Hans Adolfsson Tukholman yliopistosta kertoi kokemuksista.

    Maksullisuuden myötä hakijamäärät ovat reippaasti tippuneet. Myös hyväksytyistä sellaisten opiskelun todella aloittavien määrä pieneni huomattavasti, joilla oli vain lukukausimaksut kattava apuraha. Joitakin tutkinto-ohjelmia on jouduttu lopettamaan hakijoiden vähäisyyden vuoksi, Adolfsson selvitti.

    Maksullisuus edellyttää oman julkisen profiilin terävöittämistä ja kiillottamista, opiskelijoiden värväyskeinoja ja henkilökuntaa myös apurahajärjestelmän pariin.

    Koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki Suomen ylioppilaskuntien liitosta puhui valtakunnallisen opiskelijakunnan nimissä. Hänen mielestään argumenteista ja kokeilusta johtopäätös on, että maksullisuus ei toimi Pohjoismaissa.

    Ne opiskelijat, jotka voivat maksaa opiskelustaan, eivät ole kiinnostuneita Pohjoismaista. Englanninkieliset korkeakoulut ovat etuasemassa kansainvälisellä kentällä, ja omat korkeakoulumme eivät pärjää kilpailussa niiden kanssa, Kallunki esitti.

    Tampereen yliopiston kansleri emeritus Jorma Sipilä jatkoi pohdintoja maksullisen koulutuksen vaikutuksista kansainvälistymiseen. Sipiläkään ei näe Suomen lähtökohtia kovin hyvinä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

    Suomen yliopistot eivät nauti maailmanlaajuista mainetta opetuksensa tasosta, Sipilä muistutti.

    Uskon lukukausimaksujen olevan perusteltuja tietyissä tilanteissa. Ministeriö voisi antaa tarkkaan valituille yksiköille perustelluista syistä oikeuden periä lukukausimaksuja.

    Lopuksi ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM:sta korosti, että lukukausimaksujen yhtenä tavoitteena on korkeakoulujen profiloituminen ja niiden brändin rakentaminen. Paneelissa Lehikoinen vielä pohti, että tutkintokoulutuksiemme maksuttomuus ei voi olla niiden ainoa valtti. Lehikoinen muistutti, että maksullisuus voidaan toteuttaa turvaten myös vähävaraisten opiskelumahdollisuudet.

    Mia Hemming

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 6