Yliopistokollegion asemaa tulee vahvistaa
Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä
yliopistolakiuudistuksen
vaikutusten ensimmäisessä arviointifoorumissa
7.2. oli aiheena yliopistojen
strateginen johtaminen. Kuulimme
alustavia johtopäätöksiä siitä, miten uusi laki
on vaikuttanut yliopistojen strategiseen johtamiseen
henkilöstön, hallintoelinten jäsenten, rehtoreiden
ja sidosryhmien mielestä. Tilaisuudessa järjestettiin
myös paneelikeskustelu samasta aiheesta.
Strategista johtamista käsiteltiin varsinkin paneelikeskustelussa
lähinnä yliopistojen painoalojen
valinnan kannalta. Tuotiin esiin kysymys siitä, mitä
painoalat oikeastaan ovat: Ovatko ne yliopiston painoaloja
vai yliopiston tutkimuksen painoaloja? Miten
tutkimuksen painoalojen valinta (ja joidenkin alojen
jättäminen ei-painoaloiksi) merkitsee yliopiston
opetuksen kannalta?
Organisaation strategisella johtamisella tarkoitetaan
suunnan viitoittamista organisaation koko työlle
ja toiminnalle. Strateginen johtaminen on missiosta
ja ydintehtävistä päättämistä, vision rakentamista,
yhteisten arvojen punnitsemista, oman toiminnan
reflektointia, tulevaisuuden ennakointia, aseman
määrittämistä suhteessa toimintaympäristöön, menestystekijöiden
vahvistamista.
Toki yliopiston (tai yliopiston tutkimuksen) painoaloista
päättäminen on tärkeä strateginen valinta.
Mutta kyllä strateginen johtaminen yliopistossa on
myös paljon muuta. Se on tieteeseen ja koulutukseen
liittyvää näkemyksellisyyttä ja tietoista suunnittelua.
Siihen kuuluvat esimerkiksi sellaiset tärkeät asiat
kuin yliopiston organisaatiorakenne ja sisäisten palveluiden
periaatteet. Strateginen päätöksenteko voi
kohdistua myös kansainvälisyyteen, tohtorikoulutuksen
malliin, johtamisen periaatteisiin ja toimitilojen
linjauksiin. Lisäksi vaikkapa henkilöstön rekrytoinnin
kehittäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen
voivat sisältää strategisia valintoja.
Yliopistolain vaikutusten arviointitutkimuksen
alustavien tulosten mukaan henkilöstön mahdollisuudet
vaikuttaa yliopiston strategisiin linjauksiin
herättävät tyytymättömyyttä. Henkilöstö kokee, että
päätösvalta yliopistossa on nyt liian keskittynyttä.
Julkisoikeudellisen yliopiston henkilökunnan
vaikutuskanavaksi tuli yliopistolain uudistuksessa
yliopistokollegio. Kuten Acatiimissa (9/2011) kuvattu
kollegioiden puheenjohtajien haastattelu osoittaa,
kollegio hakee vielä tarkoitustaan ja muotoaan. Kollegio
voisi hyvin edustaa yliopistoyhteisön ääntä, mutta
sen aseman ja tehtävien määrittäminen jäi lakiuudistuksessa
puolitiehen. Yliopistoyhteisön osallistumista
strategiseen keskusteluun tuleekin lainsäädännössä
vahvistaa.
Strateginen johtaminen on yliopistolaissa määritelty
hallituksen tehtäväksi: hallitus ”päättää yliopiston
toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista,
strategiasta ja ohjauksen periaatteista”. Koska hallituksen
tieteellinen asiantuntemus on sen koon vuoksi
pakostakin kapea, olisi paikallaan, että yliopistokollegion
tehtäviä laajennettaisiin myös strategiseen
suuntaan. Kollegio voisi käsitellä yliopiston strategiset
(tieteelliset, akateemiset ja taloudelliset) linjaukset
kuten strategian, johtosäännön, talousarvion,
toimintakertomuksen ja henkilöstötilinpäätöksen.
Järkevä hallitus ottaisi kollegion näkemykset huomioon
päätöksenteossaan.
Maarit Valo
Professoriliiton puheenjohtaja
maarit.valo@jyu.fi
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 26
|