2/12

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Yliopistokollegion asemaa tulee vahvistaa

    Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä yliopistolakiuudistuksen vaikutusten ensimmäisessä arviointifoorumissa 7.2. oli aiheena yliopistojen strateginen johtaminen. Kuulimme alustavia johtopäätöksiä siitä, miten uusi laki on vaikuttanut yliopistojen strategiseen johtamiseen henkilöstön, hallintoelinten jäsenten, rehtoreiden ja sidosryhmien mielestä. Tilaisuudessa järjestettiin myös paneelikeskustelu samasta aiheesta.

    Strategista johtamista käsiteltiin varsinkin paneelikeskustelussa lähinnä yliopistojen painoalojen valinnan kannalta. Tuotiin esiin kysymys siitä, mitä painoalat oikeastaan ovat: Ovatko ne yliopiston painoaloja vai yliopiston tutkimuksen painoaloja? Miten tutkimuksen painoalojen valinta (ja joidenkin alojen jättäminen ei-painoaloiksi) merkitsee yliopiston opetuksen kannalta?

    Organisaation strategisella johtamisella tarkoitetaan suunnan viitoittamista organisaation koko työlle ja toiminnalle. Strateginen johtaminen on missiosta ja ydintehtävistä päättämistä, vision rakentamista, yhteisten arvojen punnitsemista, oman toiminnan reflektointia, tulevaisuuden ennakointia, aseman määrittämistä suhteessa toimintaympäristöön, menestystekijöiden vahvistamista.

    Toki yliopiston (tai yliopiston tutkimuksen) painoaloista päättäminen on tärkeä strateginen valinta. Mutta kyllä strateginen johtaminen yliopistossa on myös paljon muuta. Se on tieteeseen ja koulutukseen liittyvää näkemyksellisyyttä ja tietoista suunnittelua. Siihen kuuluvat esimerkiksi sellaiset tärkeät asiat kuin yliopiston organisaatiorakenne ja sisäisten palveluiden periaatteet. Strateginen päätöksenteko voi kohdistua myös kansainvälisyyteen, tohtorikoulutuksen malliin, johtamisen periaatteisiin ja toimitilojen linjauksiin. Lisäksi vaikkapa henkilöstön rekrytoinnin kehittäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen voivat sisältää strategisia valintoja.

    Yliopistolain vaikutusten arviointitutkimuksen alustavien tulosten mukaan henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa yliopiston strategisiin linjauksiin herättävät tyytymättömyyttä. Henkilöstö kokee, että päätösvalta yliopistossa on nyt liian keskittynyttä.

    Julkisoikeudellisen yliopiston henkilökunnan vaikutuskanavaksi tuli yliopistolain uudistuksessa yliopistokollegio. Kuten Acatiimissa (9/2011) kuvattu kollegioiden puheenjohtajien haastattelu osoittaa, kollegio hakee vielä tarkoitustaan ja muotoaan. Kollegio voisi hyvin edustaa yliopistoyhteisön ääntä, mutta sen aseman ja tehtävien määrittäminen jäi lakiuudistuksessa puolitiehen. Yliopistoyhteisön osallistumista strategiseen keskusteluun tuleekin lainsäädännössä vahvistaa.

    Strateginen johtaminen on yliopistolaissa määritelty hallituksen tehtäväksi: hallitus ”päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista”. Koska hallituksen tieteellinen asiantuntemus on sen koon vuoksi pakostakin kapea, olisi paikallaan, että yliopistokollegion tehtäviä laajennettaisiin myös strategiseen suuntaan. Kollegio voisi käsitellä yliopiston strategiset (tieteelliset, akateemiset ja taloudelliset) linjaukset kuten strategian, johtosäännön, talousarvion, toimintakertomuksen ja henkilöstötilinpäätöksen. Järkevä hallitus ottaisi kollegion näkemykset huomioon päätöksenteossaan.

    Maarit Valo
    Professoriliiton puheenjohtaja
    maarit.valo@jyu.fi

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 26