Sisäilmaongelmat yliopistokiinteistöjen
jatkuvana riesana
Jyväskylässä Alvar Aallon suunnitteleman
päärakennuksen väki on
kolmatta kertaa evakossa. Turussa
Fennicum haisee kuin mummon
perunakellari. Lapin yliopistossa
lattioiden liimapinnoitteet aiheuttivat
miljoonien remontin. Kuopiossa
ja Joensuussa on korjailtu
vuosien saatossa lähes kaikkia
rakennuksia. Henkilöstö oireilee
monin tavoin.
Ulkopuolinen voisi kuvitella, että Pisa-tuloksilla ylpeilevässä
sivistysvaltiossa sekä koulut että yliopistot
olisivat terveitä, hyväkuntoisia rakennuksia. Todellisuus
on kuitenkin hyvin toisenlainen.
Turun yliopistossa homeongelmien kanssa on
kamppailtu vuosikymmeniä.
— Tällä hetkellä uusin ongelma on suomen kielen
laitos Fennicum, mikä on rakennettu 60-luvun lopussa.
Väki on joutunut lähtemään sieltä evakkoon.
Talossa haisee kuin mummon perunakellarissa, pääluottamusmies
Eero Kuparinen kuvaa.
— Fennicum on korjattu jo aikaisemminkin. Säästöbudjetilla
tehdyt korjaukset eivät välttämättä auta.
Korjaukset pitäisi tehdä laaja-alaisesti ja kunnolla.
— Tällä hetkellä budjetista menee noin 16 prosenttia
tilavuokriin. Infrastruktuuriin ei liikene enempää.
Jos raha ei olisi ongelma, pitäisi rakentaa uusia rakennuksia
uusimman rakennustekniikan mukaan, ottaen
huomioon kaikki tietämys tehokkaasta ilmanvaihdosta,
Kuparinen lisää.
Väkeä siirrellään korvaaviin tiloihin
Myös Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa sisäilmaongelmat
ovat olleet henkilöstön riesana.
— Vuosien varrella molemmilla pääkampuksilla
Kuopiossa ja Joensuussa on sisäilmaoireiden takia
korjattu lähes kaikkia rakennuksia, enemmän ja vähemmän,
kertoo Itä-Suomen yliopiston pääluottamusmies
Antero Puhakka.
— Tällä hetkellä molemmilla pääkampuksilla on
ihmisiä, jotka eivät kykene työskentelemään tietyssä
rakennuksessa, minkä vuoksi heille on etsitty korvaavat
tilat muista rakennuksista.
— Tulevan kevään aikana kahden rakennuksen
osalta toteutetaan sisäilmaoirekysely. Yliopistossa on
molemmilla kampuksilla omat sisäilmatyöryhmät.
Ryhmien perustaminen on parantanut sisäilma-asioiden
käsittelyä, Puhakka toteaa.
— Meillä on työsuojelun yhteistoiminta toiminut
työnantajan kanssa ja olemme kyenneet hoitamaan
nämä yhteisiksi koetut sisäilmaongelmat, vaikka niitä
ei välttämättä aina saada pysyvästi pois päiväjärjestyksestä
ja niiden kanssa joudutaan jonkun verran
elämäänkin, kertoo Lapin yliopiston pääluottamusmies
Jarmo Kiuru.
— Isoin ja ajankohtaisin asia on päästöt päärakennuksen
F-siivessä eli tämä koskee mm. taiteiden tiedekuntaa
ja atk-yksikköä. Porukka on evakossa ja iso
remontti on alkamassa.
Henkilökunnan oireilusta alkanut sisäilmatutkimus
paljasti, että tilojen kaikki liimatut lattiapinnoitteet
olivat kemiallisesti vaurioituneet. Pinnoitteen ja
betonin välissä oleva liima oli alkanut hajota liiallisen
kosteuden takia. Liimapinnoitetta on taiteiden tiedekunnan
kaikissa kerroksissa, ja koska väliseinät on
rakennettu lattioiden päälle, lähes kaikki seinätkin
joudutaan purkamaan.
Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) johtava kiinteistöpidon
asiantuntija Jarmo Perkiö arvioi Helsingin Sanomissa (28.1.), että korjaustyö Lapin yliopistossa
maksaa miljoonia euroja.
Tampereen yliopistossakaan ei ole vältytty sisäilmaongelmilta.
Työntekijät melko uudessa Linnarakennuksessa
alkoivat oireilla reilu kolme vuotta
sitten: limaisuutta, silmäoireita, keuhko- ja ääniongelmia,
ihottumia, astmaa, päänsärkyä, kurkun turpoamista,
silmien kirvelyä, väsymystä ja huonoa oloa.
Syyksi paljastui vuoden 2008 lopulla tapahtunut
vesivahinko, joka johtui huonosti suojatusta vesikaton
avauksesta. Kuivatuksista ja ilmanvaihtokanavien
nuohouksista huolimatta oireilu ei ole loppunut. Viime
syksynä pyydettiin sisäilma-asiantuntijoita selvittämään
ongelmaa erilaisin tutkimusmenetelmin.
Analyysien tulokset saadaan nyt maaliskuussa.
70-luvun rakennukset pahimpia
Eniten sisäilmaongelmista on kuitenkin jouduttu
kärsimään Jyväskylän yliopistossa. Terveimpiä tiloja
tuntuvat olevan vanhat 1800-luvun rakennukset, joihin
ei ole tehty suuria peruskorjauksia.
— Ollaan vähän ihmetellen naurettukin sille, että
rakennus säilyy terveenä, kunhan sitä ei peruskorjata,
pääluottamusmies Erja Kosonen kertoo.
— Helsingin Sanomat kirjoitti osuvasti, että 70-luvun
rakennustekniikka räjähtää käsiin koko valtakunnassa.
Siltä todellakin näyttää sekä yliopistorakennusten
että myös Jyväskylän kaupungin rakennusten
suhteen.
Alvar Aallon suunnittelema päärakennus on ollut
sisäilmansa puolesta ongelma jo 90-luvulta lähtien.
Tällä hetkellä väki on sieltä kolmatta kertaa evakossa.
Ongelmana on myös se, että Aalto-säätiö asettaa
tiukkoja ohjeita rakennuksen suhteen. Säätiön mukaan
siellä pitää olla parkettilattiat, mitkä eivät kestä
nykyaikaista koneellista pesua paineilmalaitteilla.
— Mielestäni parasta olisi, että päärakennus museoitaisiin,
koska säätiön ohjeita noudattaen siitä ei
saada terveellistä rakennusta, Kosonen toteaa.
Itse olen töissä Musica-rakennuksessa, ja jouduimme
90-luvulla käymään pitkän väännön, ennen kuin saimme ilmastokanavien puhdistuksen. Jouduin
käyttämään töissä allergialääkkeitä. Puhdistuksen
jälkeen omat ja muiden oireet hävisivät.
Liikuntatieteellisen tilat Aallon suunnittelemassa
rakennuksessa ovat nyt toista kertaa remontissa. Arakennuksessa
väki on oireillut jo pidempään. Sekin
on menossa korjaukseen. Samoin Villa Ranan ja Atheumin
tilat.
SYK on käynnistänyt tutkimushankkeita
— On sekä meidän että yliopistojen tahtotila, että tilat
saadaan kuntoon. Rakennusten terveellisyys käyttäjilleen
on toimintamme ehdoton lähtökohta, sanoo
SYK:n palvelu- ja ympäristöjohtaja Mervi Huhtelin
painavasti.
Hänen mukaansa tutkimusten ja selvitysten
esiintuomat vauriot korjataan alan parhaita asiantuntijoita
ja menetelmiä hyödyntäen. Yhden pöydän
ääreen kokoontuvat rakennusten kuntotutkimuksen,
korjausrakentamisen, sisäilmamittausten, talotekniikan,
kiinteistönpidon, rakennusfysiikan ja lääketieteen
asiantuntijat.
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:llä on käynnissä
useita tutkimus- ja kehityshankkeita moniongelmaisten
rakennusten tunnistamiseen, tutkimiseen ja
korjaamiseen liittyen.
— Asiantuntijaryhmäläisten laajan sisäilmaongelmakokemuksen
mukaan on todettu, että onnistunutkaan
korjaus ei välttämättä takaa aivan kaikkien
käyttäjien tyytyväisyyttä. Yksilölliset herkkyydet
vaikuttavat tässäkin taustalla, Huhtelin sanoo.
Jyväskylän yliopistossa on poikkeuksellisen paljon
sisäilmaongelmia myös SYK:n tietojen mukaan.
Huhtelin ei kuitenkaan näe syynä pelkästään 70-luvun
rakennusvirheitä. Sisäilmaongelmat ovat monen
osatekijän summa, ja asiantuntijatkin voivat olla syistä
keskenään erimielisiä.
Useammasta pyynnöstä huolimatta emme saaneet
SYK:lta numerotietoja siitä, kuinka paljon yliopistokiinteistöjen
sisäilmaongelmien remontit veivät
esimerkiksi viime vuonna rahaa.
teksti Tuula-Maria Ahonen
Onko meillä sisäilmaongelma?
Entä jos epäilee sisäilmaongelmia omassa yliopistossaan,
miten tunnistaa ongelma?
Sisäilmayhdistyksen mukaan ensimmäisiä oireita
on kuivuuden tunne: limakalvot tuntuvat kuivilta,
silmät kirvelevät.
Home aiheuttaa muun muassa ihon ja silmien
punoitusta, silmien, nenän sekä nielun kutinaa ja
kirvelyä, äänenkäheyttä, aivastelua sekä nuhaoireita.
Lisäksi monilla altistuneilla on väsymystä,
päänsärkyä, kuumeilua, huimausta ja pahoinvointia.
Myös korva- tai poskiontelontulehduskierre voi
kertoa altistumisesta. Pitkä altistus voi aiheuttaa
allergiaa ja astmaa.
— Homeen lisäksi myös erilaiset muut tekijät voivat
aiheuttaa sisäilmaongelmia, esim. lattiapinnoitteiden
hajoamistuotteet, uusien materiaalien emissiot
(hajuongelma), käyttäjän toiminta (kemikaalit, pöly,
melu, siivouksen taso), ilmanvaihdon puutteellinen
toiminta (epäpuhtaus, tunkkaisuus, korkea hiilidioksidi
pitoisuus, vähäinen ilmamäärä), materiaalipäästöt
(esim. ilmoitustaulut, kalusteet, pinnoitteet),
mikrobit (ilmavuodot seinärakenteissa/alapohjassa)
sekä kuidut (ilmanvaihtojärjestelmä, akustointi),
SYK:n palvelu- ja ympäristöjohtaja Mervi Huhtelin
kertoo.
Sisäilmaongelmaa epäilevää kehotetaan vertaamaan
oloa työpaikalla, kotona ja lomalla. Voiko
kotona paremmin? Häviävätkö oireet lomamatkalla?
Palaavatko ne takaisin töissä?
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 17
|