2/12

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Sisäilmaongelmat yliopistokiinteistöjen jatkuvana riesana

    Jyväskylässä Alvar Aallon suunnitteleman päärakennuksen väki on kolmatta kertaa evakossa. Turussa Fennicum haisee kuin mummon perunakellari. Lapin yliopistossa lattioiden liimapinnoitteet aiheuttivat miljoonien remontin. Kuopiossa ja Joensuussa on korjailtu vuosien saatossa lähes kaikkia rakennuksia. Henkilöstö oireilee monin tavoin.

    Ulkopuolinen voisi kuvitella, että Pisa-tuloksilla ylpeilevässä sivistysvaltiossa sekä koulut että yliopistot olisivat terveitä, hyväkuntoisia rakennuksia. Todellisuus on kuitenkin hyvin toisenlainen.

    Turun yliopistossa homeongelmien kanssa on kamppailtu vuosikymmeniä.

    Tällä hetkellä uusin ongelma on suomen kielen laitos Fennicum, mikä on rakennettu 60-luvun lopussa. Väki on joutunut lähtemään sieltä evakkoon. Talossa haisee kuin mummon perunakellarissa, pääluottamusmies Eero Kuparinen kuvaa.

    Fennicum on korjattu jo aikaisemminkin. Säästöbudjetilla tehdyt korjaukset eivät välttämättä auta. Korjaukset pitäisi tehdä laaja-alaisesti ja kunnolla.

    Tällä hetkellä budjetista menee noin 16 prosenttia tilavuokriin. Infrastruktuuriin ei liikene enempää. Jos raha ei olisi ongelma, pitäisi rakentaa uusia rakennuksia uusimman rakennustekniikan mukaan, ottaen huomioon kaikki tietämys tehokkaasta ilmanvaihdosta, Kuparinen lisää.

    Väkeä siirrellään korvaaviin tiloihin

    Myös Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa sisäilmaongelmat ovat olleet henkilöstön riesana.

    Vuosien varrella molemmilla pääkampuksilla Kuopiossa ja Joensuussa on sisäilmaoireiden takia korjattu lähes kaikkia rakennuksia, enemmän ja vähemmän, kertoo Itä-Suomen yliopiston pääluottamusmies Antero Puhakka.

    Tällä hetkellä molemmilla pääkampuksilla on ihmisiä, jotka eivät kykene työskentelemään tietyssä rakennuksessa, minkä vuoksi heille on etsitty korvaavat tilat muista rakennuksista.

    Tulevan kevään aikana kahden rakennuksen osalta toteutetaan sisäilmaoirekysely. Yliopistossa on molemmilla kampuksilla omat sisäilmatyöryhmät. Ryhmien perustaminen on parantanut sisäilma-asioiden käsittelyä, Puhakka toteaa.

    Meillä on työsuojelun yhteistoiminta toiminut työnantajan kanssa ja olemme kyenneet hoitamaan nämä yhteisiksi koetut sisäilmaongelmat, vaikka niitä ei välttämättä aina saada pysyvästi pois päiväjärjestyksestä ja niiden kanssa joudutaan jonkun verran elämäänkin, kertoo Lapin yliopiston pääluottamusmies Jarmo Kiuru.

    Isoin ja ajankohtaisin asia on päästöt päärakennuksen F-siivessä eli tämä koskee mm. taiteiden tiedekuntaa ja atk-yksikköä. Porukka on evakossa ja iso remontti on alkamassa.

    Henkilökunnan oireilusta alkanut sisäilmatutkimus paljasti, että tilojen kaikki liimatut lattiapinnoitteet olivat kemiallisesti vaurioituneet. Pinnoitteen ja betonin välissä oleva liima oli alkanut hajota liiallisen kosteuden takia. Liimapinnoitetta on taiteiden tiedekunnan kaikissa kerroksissa, ja koska väliseinät on rakennettu lattioiden päälle, lähes kaikki seinätkin joudutaan purkamaan.

    Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) johtava kiinteistöpidon asiantuntija Jarmo Perkiö arvioi Helsingin Sanomissa (28.1.), että korjaustyö Lapin yliopistossa maksaa miljoonia euroja.

    Tampereen yliopistossakaan ei ole vältytty sisäilmaongelmilta. Työntekijät melko uudessa Linnarakennuksessa alkoivat oireilla reilu kolme vuotta sitten: limaisuutta, silmäoireita, keuhko- ja ääniongelmia, ihottumia, astmaa, päänsärkyä, kurkun turpoamista, silmien kirvelyä, väsymystä ja huonoa oloa.

    Syyksi paljastui vuoden 2008 lopulla tapahtunut vesivahinko, joka johtui huonosti suojatusta vesikaton avauksesta. Kuivatuksista ja ilmanvaihtokanavien nuohouksista huolimatta oireilu ei ole loppunut. Viime syksynä pyydettiin sisäilma-asiantuntijoita selvittämään ongelmaa erilaisin tutkimusmenetelmin. Analyysien tulokset saadaan nyt maaliskuussa.

    70-luvun rakennukset pahimpia

    Eniten sisäilmaongelmista on kuitenkin jouduttu kärsimään Jyväskylän yliopistossa. Terveimpiä tiloja tuntuvat olevan vanhat 1800-luvun rakennukset, joihin ei ole tehty suuria peruskorjauksia.

    Ollaan vähän ihmetellen naurettukin sille, että rakennus säilyy terveenä, kunhan sitä ei peruskorjata, pääluottamusmies Erja Kosonen kertoo.

    Helsingin Sanomat kirjoitti osuvasti, että 70-luvun rakennustekniikka räjähtää käsiin koko valtakunnassa. Siltä todellakin näyttää sekä yliopistorakennusten että myös Jyväskylän kaupungin rakennusten suhteen.

    Alvar Aallon suunnittelema päärakennus on ollut sisäilmansa puolesta ongelma jo 90-luvulta lähtien. Tällä hetkellä väki on sieltä kolmatta kertaa evakossa. Ongelmana on myös se, että Aalto-säätiö asettaa tiukkoja ohjeita rakennuksen suhteen. Säätiön mukaan siellä pitää olla parkettilattiat, mitkä eivät kestä nykyaikaista koneellista pesua paineilmalaitteilla.

    Mielestäni parasta olisi, että päärakennus museoitaisiin, koska säätiön ohjeita noudattaen siitä ei saada terveellistä rakennusta, Kosonen toteaa.

    Itse olen töissä Musica-rakennuksessa, ja jouduimme 90-luvulla käymään pitkän väännön, ennen kuin saimme ilmastokanavien puhdistuksen. Jouduin käyttämään töissä allergialääkkeitä. Puhdistuksen jälkeen omat ja muiden oireet hävisivät.

    Liikuntatieteellisen tilat Aallon suunnittelemassa rakennuksessa ovat nyt toista kertaa remontissa. Arakennuksessa väki on oireillut jo pidempään. Sekin on menossa korjaukseen. Samoin Villa Ranan ja Atheumin tilat.

    SYK on käynnistänyt tutkimushankkeita

    On sekä meidän että yliopistojen tahtotila, että tilat saadaan kuntoon. Rakennusten terveellisyys käyttäjilleen on toimintamme ehdoton lähtökohta, sanoo SYK:n palvelu- ja ympäristöjohtaja Mervi Huhtelin painavasti.

    Hänen mukaansa tutkimusten ja selvitysten esiintuomat vauriot korjataan alan parhaita asiantuntijoita ja menetelmiä hyödyntäen. Yhden pöydän ääreen kokoontuvat rakennusten kuntotutkimuksen, korjausrakentamisen, sisäilmamittausten, talotekniikan, kiinteistönpidon, rakennusfysiikan ja lääketieteen asiantuntijat.

    Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:llä on käynnissä useita tutkimus- ja kehityshankkeita moniongelmaisten rakennusten tunnistamiseen, tutkimiseen ja korjaamiseen liittyen.

    Asiantuntijaryhmäläisten laajan sisäilmaongelmakokemuksen mukaan on todettu, että onnistunutkaan korjaus ei välttämättä takaa aivan kaikkien käyttäjien tyytyväisyyttä. Yksilölliset herkkyydet vaikuttavat tässäkin taustalla, Huhtelin sanoo.

    Jyväskylän yliopistossa on poikkeuksellisen paljon sisäilmaongelmia myös SYK:n tietojen mukaan. Huhtelin ei kuitenkaan näe syynä pelkästään 70-luvun rakennusvirheitä. Sisäilmaongelmat ovat monen osatekijän summa, ja asiantuntijatkin voivat olla syistä keskenään erimielisiä.

    Useammasta pyynnöstä huolimatta emme saaneet SYK:lta numerotietoja siitä, kuinka paljon yliopistokiinteistöjen sisäilmaongelmien remontit veivät esimerkiksi viime vuonna rahaa.

    teksti Tuula-Maria Ahonen


    Onko meillä sisäilmaongelma?

    Entä jos epäilee sisäilmaongelmia omassa yliopistossaan, miten tunnistaa ongelma?

    Sisäilmayhdistyksen mukaan ensimmäisiä oireita on kuivuuden tunne: limakalvot tuntuvat kuivilta, silmät kirvelevät.

    Home aiheuttaa muun muassa ihon ja silmien punoitusta, silmien, nenän sekä nielun kutinaa ja kirvelyä, äänenkäheyttä, aivastelua sekä nuhaoireita. Lisäksi monilla altistuneilla on väsymystä, päänsärkyä, kuumeilua, huimausta ja pahoinvointia. Myös korva- tai poskiontelontulehduskierre voi kertoa altistumisesta. Pitkä altistus voi aiheuttaa allergiaa ja astmaa.

    Homeen lisäksi myös erilaiset muut tekijät voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia, esim. lattiapinnoitteiden hajoamistuotteet, uusien materiaalien emissiot (hajuongelma), käyttäjän toiminta (kemikaalit, pöly, melu, siivouksen taso), ilmanvaihdon puutteellinen toiminta (epäpuhtaus, tunkkaisuus, korkea hiilidioksidi pitoisuus, vähäinen ilmamäärä), materiaalipäästöt (esim. ilmoitustaulut, kalusteet, pinnoitteet), mikrobit (ilmavuodot seinärakenteissa/alapohjassa) sekä kuidut (ilmanvaihtojärjestelmä, akustointi), SYK:n palvelu- ja ympäristöjohtaja Mervi Huhtelin kertoo.

    Sisäilmaongelmaa epäilevää kehotetaan vertaamaan oloa työpaikalla, kotona ja lomalla. Voiko kotona paremmin? Häviävätkö oireet lomamatkalla? Palaavatko ne takaisin töissä?

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 17