2/12

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     
     

    Tutkimuksen rahoitus on investointi tulevaisuuteen

    Hallituksen kehysbudjettiriihi on tämän kuun 23. päivä. Silloin päätetään myös siitä, joutuuko yliopistojen ja tieteen rahoitus osallistumaan lähivuosien säästötalkoisiin ja kuinka paljon.

    — Nyt vaaditaan päättäjiltä rohkeutta nähdä tiede ja tutkimus investointina tulevaisuuteen. Ei pidä mennä sahaamaan omaa oksaa, Suomen Akatemian pääjohtajan tehtävät helmikuun lopussa jättänyt Markku Mattila evästää maan päättäjiä.

    Mattila on myös huolissaan tieteen ja tiederahoittajien autonomiasta. Tammi- ja helmikuun aikana varsinkin talouslehtien palstoilla näkyi juttuja siitä, kuinka teknologiateollisuus ja VTT olisivat niputtamassa Akatemiaa, Tekesiä, Finnveraa ja Teollisuussijoitusta yhteen.

    — Korkeatasoisinta tiedettä syntyy, kun tieteen autonomia toteutuu. Tieteen rahoittajan aseman on oltava mahdollisimman itsenäinen. Esimerkiksi Sveitsissä Akatemiaa vastaava julkinen organisaatio toimii säätiönä, Mattila kirjoittaa Kauppalehden Debatissa 2. helmikuuta.

    Myös keskusjärjestö Akava toteaa kannanotossaan, että osaamiseen ja kilpailukykyyn panostaminen edellyttävät, että koulutusjärjestelmän ja t&k:n rahoitus pidetään nykytasoisena. Akavan mukaan tutkimuksen ja kehitystoiminnan rahoituksen huonontunut tilanne on uhka työllisyydelle ja talouskasvulle. Selviytyminen 1990-luvun lamasta perustui voimakkaaseen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen. Silloin nähtiin, että osaaminen ja kyky osaamisen hyödyntämiseen ovat yksi tärkeimmistä kilpailueduistamme.

    Suomella on ollut jo pitkään tavoitteena, että tutkimus- ja tuotekehityksen rahoituksen osuus olisi yhteensä neljä prosenttia bkt:sta. Kova tavoite lähes saavutettiin vuonna 2009 bkt:n kasvun hyytymisen seurauksena. Erityisesti yksityisen sektorin rahoitusosuus on viime vuosina pienentynyt. Nykyisen budjettikehyksen perusteella t&k-rahoituksen bktsuhde jatkaa laskuaan. Hallituskauden lopussa vuonna 2015 t&k-rahoitus voi laskea jopa 3,2 prosentin tuntumaan, jolloin 4 prosentin tavoitteesta puuttuu lähes 2 miljardia euroa.

    Kirsti Sintonen

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10