Tutkimusrahoitukseen Nokian mentävä aukko?

Yksityinen t&k-rahoitus uhkaa kärsiä kovan kolauksen Nokian ratkaisun vuoksi. Tutkimus- ja innovaationeuvoston pääsihteeri Ilkka Turunen haluaa rauhoitella. — Hallituksen on annettava selkeä viesti, että julkinen valta pysyy tutkimukseen ja osaamiseen panostamisen tiellä.

Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) hyväksyi ennen joulua koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjaraportin. Valtioneuvosto julkisti asiasta tiedotteen nettisivuillaan, mutta mediassa siitä ei ole ihmeemmin näkynyt jälkiä, vaikka linjaus määrittelee pitkälti seuraavan hallituskauden tutkimuspolitiikan.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston pääsihteeri Ilkka Turusen mielestä neuvoston linjaukseen ei sisälly päivänpolitiikan kannalta suuria uutisia.

— Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää on parin viime vuoden aikana analysoitu kotimaisin ja ulkomaisin voimin tavallista perusteellisemmin. On syntynyt yhteinen näkemys asialistasta. Jo ennen lamaa oli käynnistynyt historiallisesti suuri tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistus. Sen kärjessä tietysti yliopistoreformi.

Esko-Olavi Seppälä, joka oli Ilkka Turusen edeltäjä neuvoston pääsihteerinä, kuvasi Suomen tiede- ja teknologiapolitiikkaa norsupoluksi, joka on kulkenut viivasuoraan hallituskoalitioista riippumatta.

— Peruslinjauksista Suomessa on vallinnut laaja yksimielisyys, Turunen toteaa ja painottaa, että määrätietoinen ja pitkäjänteinen panostus tutkimukseen ja osaamiseen on ollut Suomen keskeinen vahvuus. Mutta silti jokainen hallitus on laittanut ja varmaan haluaa myös jatkossa laittaa asiaan oman puumerkkinsä.

Turunen nostaa uusimmasta linjauksesta esille kolme keskeistä kohtaa. Kaikki tahot ovat yhtä mieltä siitä, että nyt pitää panostaa tutkimuksen infrastruktuuriin. Siinä olemme jääneet jälkeen.

— Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on tehty. Nyt se pitää päivittää, rahoittaa ja panna toimeen. On perustettava toimielin, joka valmistelee ja toteuttaa infrastruktuuripolitiikkaa.

Toisena keskeisenä asiana hän mainitsee tutkijanuran, nimenomaan väittelyn jälkeisen vaiheen kehittämisen.

Kolmanneksi Turunen nostaa sen, että linjauksessa pannaan paljon painoa innovaatiojärjestelmän laaja-alaiseen kehittämiseen. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrää pyritään kasvattamaan. Yksi keino tässä on ottaa käyttöön yrityksille suunnattu verokannustin.

Neljän prosentin tavoite karkasi?

Siteeratuin kohta tutkimus- ja innovaationeuvoston (ent. nimi tiede- ja teknologianeuvosto) raportista on aina ollut rahoituslinjaus. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liittokin ovat yliopisto- ja tutkimusrahoihin liittyvissä lukuisissa tiedotteissa ja lausunnoissaan toistaneet jatkuvasti mainintaa ”rahoitusta on lisättävä vähintään tiede- ja teknologianeuvoston esitysten mukaisesti”.

Turunen pitää tärkeänä, että nytkin, riippumatta taloudellisesti vaikeista ajoista, tavoite on ylläpitää t&k-rahoituksen bkt-osuus neljässä prosentissa koko 2010-luvun.

— Jos seuraava hallitus tähän sitoutuu, sitä voidaan pitää tutkimukseen panostavana hallituksena, Turunen toteaa.

Linjauspaperin mukaan yksityisen sektorin osuus t&k-rahoituksesta olisi vähintään kaksi kolmasosaa. Nokian ja Microsoftin kumppanuuden myötä tämä tavoite muuttuu yhä haastavammaksi. Vuonna 2009 yksityisen sektorin t&k-menot olivat 4,8 miljardia euroa (71 prosenttia kaikista t&kmenoista), josta Nokian osuus oli noin puolet.

— Kriisien ja rakennemuutosten aikana julkisen vallan toimilla ja oikeansuuntaisilla viesteillä julkisuuteen, tutkimuskentälle ja yrityksille on tavallista suurempi merkitys. Suomessa on ajateltu ja toimittu niin, että julkisilla panostuksilla tutkimus- ja kehitystoimintaan olisi mahdollisimman suuri vipuvaikutus yksityisen sektorin innovaatiotoimintaan.

— Vaalien jälkeisen hallituksen pitäisi omilla toimillaan viestiä, että julkisen vallan tavoitteena on pitää kiinni pitkästä linjasta, jolla halutaan luoda Suomeen maailman luokan osaamista ja tutkimusympäristöjä. Kivutonta uudistaminen ei ole.

Kilpaillun rahoituksen osuus ei enää kasva

Julkisen rahoituksen osuutta t&k-rahoituksesta on tarkoitus nostaa. Vuonna 2009 se oli 26 prosenttia. Ilkka Turunen pitää tärkeänä, että prosenttien ohella puhutaan myös euroista. TIN:n esityksen mukaan julkisen t&k-rahoituksen lisäys vuosille 2011—2015 on yhteensä 370 miljoonaa euroa. Kilpaillun rahoituksen osuutta ei enää kasvateta.

Hiljattain ilmestynyt Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa -raportti (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:2) osoittaa selvästi, että ulkopuolisen rahoituksen kasvu on jo saavuttanut kipupisteensä. Raportissa väitetään, että ulkopuolisen rahoituksen lisäys on vähentänyt tutkimuksen tuottavuutta. Hankkeissa tutkimusta eivät tee professorit ja muut senioritutkijat vaan tutkimustaipaleensa alussa olevat maisterit. Määräaikaisten resurssien yleisyys heikentää tutkimustyön laatua ja sitoutumista yliopistouralle. Turunen pitää yliopistoissa käyntiin lähteneitä tenure-uramalleja hyvänä edistysaskeleena

Tutkimuksen laatua aiotaan nostaa myös rahoitusmittareita kehittämällä. Yliopistojen uudessa rahoitusmallissa tutkimuksen painoarvo tulee olemaan nykyistä suurempi.

Yliopistojen rahoitukseen tutkimus- ja innovaationeuvoston esitys tarkoittaa valtiolta tulevan perusrahoituksen kumulatiivista 4 x 21,5 miljoonan euron lisäystä vuosina 2012—2015 siten, että rahoituksen taso nousee noin 86 miljoonalla eurolla ajanjakson loppuun mennessä.

Turunen muistuttaa, että yliopistorahoitus on turvattu yliopistoindeksillä. Tänä vuonna tämä tarkoittaa 45 miljoonan euron lisäystä yliopistojen valtionrahoitukseen. Yliopistojen rahoituspohja on laajentunut: ne voivat käyttää toimintaansa myös yliopiston liiketoiminnasta, lahjoituksista ja pääomatuotosta kertyvää varallisuutta. Näistä kertyy kuitenkin toistaiseksi pieniä puroja verrattuna valtionrahoitukseen.

Perustutkimus näkyy ohuesti

Perustutkimuksen aseman vahvistaminen on ollut Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton hallitusohjelmatavoitteiden kärjessä. Sen tärkeyttä on korostettu kaikissa puoluetapaamisissa. Vaalien läheisyys on kirvoittanut muitakin tahoja perustutkimuksen puolestapuhujiksi.

Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri korostivat asiaa Helsingin Sanomien Vieraskynä- palstalla. Euroopan tutkimusyliopistojen liitto LERU muistutti kannanotossaan perustutkimuksen rahoituksen merkityksestä. Liiton viesti on tarkoitettu erityisesti Eurooppa-neuvostolle, joka käsitteli helmikuun alun kokouksessaan innovaatiounionia.

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski arvosteli Tieteen päivien avajaispuheessaan, että perustutkimus ja sen edistäminen näkyvät tutkimus- ja innovaationeuvoston raportissa valitettavan vähän.

— Neuvosto keskusteli perustutkimuksen merkityksestä ja kantoi siitä huolta. Strategiset kehittämislinjaukset lähtevät tieteellisen tutkimuksen korostamisesta. Ilman sitä ei ole onnistuneita sovellutuksia. Linjauksissa puhutaan myös yliopistojen keskeisestä merkityksestä tiedon, sivistyksen ja kulttuurin säilyttämisessä ja uudistamisessa. Toimenpide- ehdotusten ja rahoituksen kärki on nimenomaan tieteellisen perustan vahvistamisessa.

— Linjauksissa puhutaan paljon myös hyödyntämisestä. On tärkeää, että kansainvälisessä vertailussa merkittävillä panostuksilla saadaan entistä laadukkaampaa koulutusta ja tutkimusta, menestyviä innovaatioita, työpaikkoja ja kasvuyrityksiä.

Turunen huomauttaa, että TIN:n esittämät satsaukset infrastruktuureihin hyödyttävät tieteellistä tutkimusta. Lisäksi tarkoituksena on vähentää opiskelijoiden sisäänottoja niissä tiedeyliopistoissa, joissa tähdätään kansainväliseen kärkeen. Tästä säästyvät voimavarat käytettäisiin tutkimukseen ja tutkimusympäristöihin. Raportissa arvioidaan, että päällekkäisyyksiä poistamalla, sisäänottoja pienentämällä sekä opintojen nopeuttamalla vapautetaan 150—200 miljoonaa euroa.

SHOKeja ei tule lisää

Neuvoston laatima vuosien 2007—2011 linjausraportti ilmestyi kesäkuussa 2006. Kun kävin tuon jälkeen jututtamassa silloisen tiede- ja teknologianeuvoston sihteeristöä (Acatiimi 6/2006), he tähdensivät isompien tieteen majakoiden merkitystä ja esitys strategisista huippuosaamisen keskuksista (SHOK) oli juuri tehty.

Uuden raportin mukaan SHOKin rahoitusta on tarkoitus jatkaa, mutta lisää niitä ei aiota perustaa. Vuonna 2012 Tekesin rahoituksesta noin 20 prosenttia ohjataan kehittymiin. Myös Suomen Akatemia on varannut rahoitusta erityisesti SHOKien aihealueille suunnattavaksi.

Viime joulukuussa ilmestyneessä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn raportissa Tutkimusympäristö muutoksessa SHOKit saavat osakseen melkoista kritiikkiä. Raportin tulokset perustuvat yli 1 700 luonnontieteiden ja tekniikan alalla työskentelevän yliopistotutkijan vastauksiin.

Tutkijat ovat kohtalaisen skeptisiä keskittymien hyödyistä. Erityisen skeptisesti tutkijat suhtautuvat väitteisiin, joiden mukaan SHOKit mahdollistavat aikaisempaa kunnianhimoisempia hankkeita. Aalto-yliopiston tutkijoiden vastaukset ovat kaikkein kriittisimpiä.

— Strategiapapereissa vaaditaan ponnekkaasti edelläkävijyyttä, riskinottoa ja valintoja. SHOKit olivat aikanaan merkittävä tutkimus- ja innovaatiopoliittinen valinta. Niille on syytä antaa muutama vuosi aikaa näyttää kyntensä. SHOKit eivät vielä ole onnistuneet tavoitteessa houkutella Suomeen globaalisti johtavia yrityksiä ja huippuosaajia. Lähitulevaisuudessa kansainvälisen osaamisen ja investointien hankinta on välttämätöntä.

Turunen nostaa esille arviointikulttuurin kehittämisen. Hän pitää TEM:n tänä vuonna käynnistämää SHOKien arviointia isona asiana.

Rakenteet kehittämisen esteenä

Reilun vuoden takainen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio piti jäykkiä rakenteita esteenä tutkimuspolitiikkamme kehittämiselle. Pääsihteeri Turunen toivoo nykyistä parempaa koordinaatiota ja yhteistyötä eri ministeriöiden välille.

— Asioiden siilouttaminen ministeriöihin on myös ollut osasyynä yliopistojen ja tutkimuslaitosten vähäiselle yhteistyölle.

Sektoritutkimuslaitoskentän uudistamisesta on puhuttu vuosikymmenien ajan, mutta liikahduksia ei ole ihmeemmin tapahtunut. Nyt esitetään, että heti ensi hallituskauden alussa tehdään tutkimuslaitoskentän rakenteellista kehittämistä koskevat linjaukset ja laaditaan vuoteen 2020 ulottuva toimenpideohjelma. Tutkimuslaitosten strategista ohjausta valtioneuvoston tasolla aiotaan siis vahvistaa.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston uusimman linjausraportin valmistelu oli tavallista haastavampaa. Sitä hiottiin taloudellisesti epävakaana aikana, lisäksi eduskuntavaalien läheisyys lisäsi jännitteitä. Ilkka Turusen mielestä oli vain hyvä, että linjauksista syntyi neuvoston kokouksissa, jaostossa ja muissa tilaisuuksissa aitoa ja vilkasta keskustelua.

— Neuvosto tekee tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa. Neuvoston rooli on vain neuvoaantava. Se ei ole toimeenpaneva elin.

Turunen pitää neuvoston koostumusta periaatteessa melkein ideaalisena: keskeiset ministerit, vastuulliset virkamiehet ja koko tutkimus- ja innovaatiokentän edustus.

Hän myöntää kuitenkin, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan koordinaatiossa, johtamisessa, ohjaamisessa ja hallinnassa on parantamisen varaa. Neuvoston työn vaikuttavuus voisi olla suurempikin.

— Kriitikot ovat oikeassa, kun ajattelee esimerkiksi hidasta edistymistä sektoritutkimuksen uudistamisessa. On myös perustellusti kaivattu valtiovarainministeriön vahvempaa osallistumista ja sitoutumista. Kysymys on laajemmin valtioneuvoston työn kehittämisestä.

Innovaatiopoliittisen ministerivaliokunnan tarve pulpahtaa aika ajoin esille. Turunen muistuttaa, että kansainvälinen innovaatiojärjestelmän arviointikaan ei päässyt ”governanssin” pohdinnassa pitkälle. Uudet elimet ja rakenteet eivät välttämättä tuo mukanaan parempaa poikkihallinnollista koordinaatiota. On ratkaistava, miten saadaan aikaan vahvempi sitoutuminen ja enemmän vaikuttavuutta. Turunen pitää tärkeänä lisätä neuvoston käytettävissä olevaa asiantuntemusta.

— Pitää verkottua voimakkaammin ja etsiä nykyistä avoimempia työskentelytapoja, Turunen toteaa.

Asiantuntemusta on — sitä pitää osata käyttää.

teksti Kirsti Sintonen
kuva Veikko Somerpuro

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 12