ACATIIMI 2/12 tulosta | sulje ikkuna

Tiedeministeri vai ei?

Tiede esiintyy nykyisessä hallitusohjelmassa sanana vain pari kertaa. Tiedeministeriä kaivataan päivittämään suomalaista tiedepolitiikkaa.

Tiedeministerin tarve pulpahtelee julkiseen keskusteluun lähes aina ennen eduskuntavaaleja. Niin nytkin. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski otti asian esille Tieteen päivien avajaispuheessaan tammikuussa.

— Olisi Suomen edun mukaista, eikä minkään poliittisen puolueen etujen vastaista, että uuteen hallitukseen valitaan tutkimus- ja tiedeministeri — ja nimenomaan tutkimus- ja tiedeministeri, ei tutkimus- ja innovaatioministeriä! Ministerillä olisi syytä olla omakohtaista kokemusta tutkimuksesta ja vahvaa tutkimuspoliittista osaamista, Hanski korosti.

Myös Suomen Akatemian johto on liputtanut tiedeministerin puolesta. Pääjohtaja Markku Mattila oli avaamassa Akatemian ja Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen Satyn talviseminaaria tammikuun lopussa. Mattila korosti, että julkista tiederahoitusta on lisättävä ja tiedepolitiikan asemaa tulee vahvistaa tulevassa hallitusohjelmassa.

— Sana ’tiede’ esiintyy nykyisessä hallitusohjelmassa vain neljä kertaa — uudessa sen pitää olla esillä enemmän, Mattila totesi. Lisäksi hän otti esille Ilkka Hanskin edellä siteeratun puheen ja asettui sen kanssa samoille linjoille.

Johtaja Paavo Löppönen Suomen Akatemiasta esitteli samaisessa talviseminaarissa viiden Euroopan maan tiedepolitiikan vertailun keskeisiä tuloksia. Tanska, Irlanti, Alankomaat, Norja ja Sveitsi ovat monilla mittareilla mitattuna ohittaneet Suomen tason. Vertailu osoitti selvästi myös sen, että Suomessa tutkijoiden palkat ovat merkittävästi kyseisiä mainittuja maita jäljessä. Eipä tarvitse ihmeemmin kummastella, miksei tänne saada lisää ulkomaisia tutkijoita.

— Tanskassa on tiede-, teknologia- ja innovaatioministeriö, lisäksi yliopistouudistus toteutettiin siellä Suomea järkevämmin. Alankomaissa panostetaan tutkijanuran eri vaiheisiin. Norjassa tutkimusrahoitus on pitkäjänteisempää. Sveitsi satsaa yliopistoissa tehtävään perustutkimukseen, Löppönen listasi vertailumaiden vahvuuksia.

Johtaja Paavo Löppösen laskujen mukaan tiede esiintyy sanana vain kaksi kertaa nykyisen hallituksen ohjelmassa. Suomalainen tiedepolitiikka tarvitsee hänen mielestään päivitystä. Löppönen tuki Hanskin ehdotusta tiedeministeristä.

Lisäksi emeritus kansanedustaja ja professori Martti Tiuri on monien lehtien mielipidesivuilla korostanut tuttuun tapaansa tiedeministerin tarvetta. Tiurin mielestä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan koordinoinnin kannalta olisi eduksi, että tiedeministeri sijaitsisi valtioneuvoston kanslian yhteydessä.

Pääministeri Mari Kiviniemi sanoi Suomen Kuvalehden (6/2011) haastattelussa, että ministerien määrä ei nouse seuraavassa hallituksessa nykyisestä 20:sta. Kiviniemi sisällytti lukuun myös ehdotuksensa perheministeristä.

Kirsti Sintonen

  • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 6

ACATIIMI 2/12 tulosta | sulje ikkuna