Tiedeministeri vai ei?
Tiede esiintyy nykyisessä
hallitusohjelmassa sanana vain
pari kertaa. Tiedeministeriä
kaivataan päivittämään
suomalaista tiedepolitiikkaa.
Tiedeministerin tarve pulpahtelee julkiseen keskusteluun
lähes aina ennen eduskuntavaaleja. Niin
nytkin. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski otti asian
esille Tieteen päivien avajaispuheessaan tammikuussa.
— Olisi Suomen edun mukaista, eikä minkään
poliittisen puolueen etujen vastaista, että uuteen
hallitukseen valitaan tutkimus- ja tiedeministeri
— ja nimenomaan tutkimus- ja tiedeministeri,
ei tutkimus- ja innovaatioministeriä! Ministerillä
olisi syytä olla omakohtaista kokemusta tutkimuksesta
ja vahvaa tutkimuspoliittista osaamista,
Hanski korosti.
Myös Suomen Akatemian johto on liputtanut tiedeministerin
puolesta. Pääjohtaja Markku Mattila
oli avaamassa Akatemian ja Suomen akateemisten
tutkijoiden yhdistyksen Satyn talviseminaaria
tammikuun lopussa. Mattila korosti, että julkista
tiederahoitusta on lisättävä ja tiedepolitiikan asemaa
tulee vahvistaa tulevassa hallitusohjelmassa.
— Sana ’tiede’ esiintyy nykyisessä hallitusohjelmassa
vain neljä kertaa — uudessa sen pitää
olla esillä enemmän, Mattila totesi. Lisäksi hän
otti esille Ilkka Hanskin edellä siteeratun puheen
ja asettui sen kanssa samoille linjoille.
Johtaja Paavo Löppönen Suomen Akatemiasta
esitteli samaisessa talviseminaarissa viiden Euroopan
maan tiedepolitiikan vertailun keskeisiä
tuloksia. Tanska, Irlanti, Alankomaat, Norja ja
Sveitsi ovat monilla mittareilla mitattuna ohittaneet
Suomen tason. Vertailu osoitti selvästi myös
sen, että Suomessa tutkijoiden palkat ovat merkittävästi kyseisiä mainittuja maita jäljessä. Eipä
tarvitse ihmeemmin kummastella, miksei tänne
saada lisää ulkomaisia tutkijoita.
— Tanskassa on tiede-, teknologia- ja innovaatioministeriö,
lisäksi yliopistouudistus toteutettiin
siellä Suomea järkevämmin. Alankomaissa panostetaan
tutkijanuran eri vaiheisiin. Norjassa tutkimusrahoitus
on pitkäjänteisempää. Sveitsi satsaa
yliopistoissa tehtävään perustutkimukseen, Löppönen
listasi vertailumaiden vahvuuksia.
Johtaja Paavo Löppösen laskujen mukaan tiede esiintyy sanana vain kaksi kertaa nykyisen hallituksen
ohjelmassa. Suomalainen tiedepolitiikka
tarvitsee hänen mielestään päivitystä. Löppönen
tuki Hanskin ehdotusta tiedeministeristä.
Lisäksi emeritus kansanedustaja ja professori
Martti Tiuri on monien lehtien mielipidesivuilla
korostanut tuttuun tapaansa tiedeministerin tarvetta.
Tiurin mielestä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan
koordinoinnin kannalta olisi eduksi, että
tiedeministeri sijaitsisi valtioneuvoston kanslian
yhteydessä.
Pääministeri Mari Kiviniemi sanoi Suomen Kuvalehden
(6/2011) haastattelussa, että ministerien määrä ei
nouse seuraavassa hallituksessa nykyisestä 20:sta.
Kiviniemi sisällytti lukuun myös ehdotuksensa
perheministeristä.
Kirsti Sintonen
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 6
|