Professorien palkat kohosivat yleisen ansiokehityksen mukaisesti

Professorien keskipalkka oli 5914 euroa viime marraskuussa. Edelliseen vuoteen verrattuna keskipalkka kohosi 4,9 % eli nousu oli aivan yleisen ansiokehityksen mukainen.

Ensimmäisen kerran Professoriliiton tekemässä palkkaselvityksessä yliopistoja pyydettiin erittelemään palkkatiedot sukupuolen mukaan. Tämän mukaan miesprofessorit saavat keskimäärin 219 euroa enemmän palkkaa kuin naiset.

Professoriliiton vuosittaiset palkkakyselyt toteutettiin jälleen marraskuussa 2008. Perinteiseen tapaan tietoa palkoista kerättiin sekä jäseniltä että työnantajailta. Yliopistoille kohdistetussa kyselyssä hallintojohtajia pyydettiin ilmoittamaan professorien palkkatiedot marraskuulta 2008. Palkkatiedot pyydettiin virka- ja palvelussuhdekohtaisesti eriteltyinä erikseen virkaan nimitettyjen ja mvs-professorien osalta. Yliopistojen toimittama aineisto käsittää yhteensä 2366 professorin palkkatiedot. Aineistoa on kerätty vastaavassa muodossa vuodesta 2003 lähtien.

Samanaikaisesti toteutettiin myös rinnakkainen, Professoriliiton jäsenille kohdistettu palkkakysely. Jäsenille kohdistettua kyselyä on nykyisessä muodossa toteutettu vuodesta 2001 lähtien.

Jäsenkysely ja yliopistojen toimittamat aineistot täydentävät toisiaan ja yhdessä ne antavat hyvin kattavan kuvan professorien palkkauksesta.

Professorien keskipalkka 5914 euroa

Kaikkien professorien keskipalkka marraskuussa 2008 oli yliopistojen toimittaman aineiston mukaan 5.914 euroa. Kyseessä on UPJ:n mukainen palkka Henki- ja Vaati-osineen tai vaihtoehtoisesti yksilöllinen sopimuspalkka, lisättynä esimiespalkkiolla ja muilla säännöllisesti maksettavilla lisillä.

Edelliseen vuoteen verrattuna keskipalkka kohosi 267 euroa eli 4.9%. Tilastokeskuksen laskema yleinen ansiotasoindeksi kohosi tarkastelujakson kuluessa samoin 4.9%.

Professorien keskipalkan kohoaminen ei aivan yltänyt samalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin. Kolmen vuoden tarkastelujaksolla keskipalkka on kuitenkin noussut merkittävästi, yhteensä 926 euroa.

Yliopistojen toimittaman aineiston perusteella on myös laadittu yliopistojen välinen palkkavertailu, jossa yliopistot on asetettu kaikkien professorien keskipalkan mukaiseen järjestykseen. Kolmen kärki muodostuu tekniikan alan yliopistoista. Myös Helsingin yliopiston professorit pääsevät yli 6000 euron keskipalkan (ks. taulukko).

Kuva 1. Kokonaispalkan histogrammi, kaikki professorit, UPJ:n mukainen kokonaispalkka tai yksilöllinen sopimuspalkka

Kuva 2. Kaikkien professorien keskipalkka 2003 - 2008

Palkkakehityksen myötä tyytyväisyys palkkaan on kohonnut

Palkkaansa tyytyväisten professorien osuus on UPJ:n mukanaan tuomien korotusten myötä selvästi kohonnut. Nykyiseen palkkaansa tyytyväisten professorien osuus (36%) on nyt korkeampi kuin kertaakaan aikaisemmin.

Tyytyväisyyttä tarkasteltaessa vastaajat jaettiin kvartiileittain neljään ryhmään. Tässä tarkastelussa tulee selvästi esiin nykyisen palkan vaikutus tyytyväisyyteen, sillä tyytyväisten osuus kohoaa tasaisesti alimman kvartiilin 19 prosentista ylimmän kvartiilin 48 prosenttiin.

Palkkaansa tyytymättömiä jäseniä pyydettiin vielä jatkokysymyksessä nimeämään mielestään sopivan suuruinen palkka. Tämän tavoitepalkan ja nykyisen palkan erotuksena muodostuu palkkakuilu, joka asettuu 1.000 euron vaiheille.

Miesten ja naisten välisistä eroista aikaisempaa tarkempaa tietoa

Yliopistoja pyydettiin nyt ensimmäistä kertaa erittelemään professorien palkkatiedot sukupuolen mukaan.

Miesten ja naisten välinen palkkaero on keskimäärin 219 euroa miesten hyväksi. Eroa selittää osaltaan se, että mvs-professorien osuus naisten keskuudessa (26%) on selvästi suurempi kuin miesten keskuudessa (18%). Mvs-professorien palkka puolestaan jää sukupuoleen katsomatta keskimäärin noin 950 euroa alhaisemmaksi kuin virkaan nimitetyillä professoreilla.

Toinen palkkaeroa selittävä tekijä on naisten hieman alhaisemmat Henki- ja Vaati-tasot. Virkaan nimitettyjen professorien Henki-tasojen osalta poikkeama on 0.05 ja Vaati-tasojen osalta 0.11 miesten eduksi. Tasojen poikkeama merkitsee virkaan nimitettyjen professorien osalta 182 euroa korkeampaa palkkaa miesten hyväksi.

Yliopistouudistuksessa nähdään sekä mahdollisuuksia että uhkia

Jäsenkyselyssä professoreilla oli mahdollisuus vapaamuotoisesti kertoa näkemyksiään yliopistouudistuksesta. Palautetta kertyi hyvin runsaasti.

Tyypillisiä mielipiteitä jakavia asioita ovat rahoitukseen liittyvät asiat ja uusi johtamismalli, jotka saavat runsaasti mainintoja sekä uhkina että mahdollisuuksina. Selkinä uhkatekijöinä koetaan mm. virkasuhteen menettäminen, sivistysyliopiston rapautuminen ja pienten oppiaineiden mahdollisuudet pärjätä jatkossa.

“Uudistukset tehdään helposti hallinnon ehdoilla ja sen näkökulmasta: perustyö ja sen vaatimukset unohtuvat. Johtamisen ’tehostaminen’ etäännyttää akateemisen työn perusehdoista. Jatkuva ’uudistaminen’ ja ’kehittäminen’ uuvuttavat ja kyynistyttävät työntekijät. Huippuhype ja kehitysmoottoripuhe ovat enimmäkseen tyhjää ja perusteetonta hehkutusta. Useimmat arvokkaat ja kestävät asiat ovat erittäin vaikeita saavuttaa, niiden tavoitteleminen edellyttää aikaa ja suurta vaivannäköä. Tällaiseen ei juuri ole edellytyksiä nyky-yliopistoissa. Tarvitaan työrauha.”

Mahdollisuuksissa korostuvat uusi ajattelutapa, yliopistojen mahdollisuus profiloitua sekä lisääntynyt joustavuus, dynaamisuus ja tehokkuus.

“Päästä kuulemasta opetusministeriön virkahenkilöiden tyhjiä puheita, vapautua – mikäli mahdollista – ainaisesta raportoinnista, strategioiden, missioiden ja visioiden väsäilystä, turhista palavereista jne. varsinaiseen opetus- ja tutkimustyöhön.”

Yrjö Lauha
Focus Master Oy

Lainaukset jäsenkyselyn yliopistouudistusta koskevista avovastauksista.

Yliopistot kaikkien professorien palkan keskiarvon mukaisessa järjestyksessä