Rakenteellisesta kehittämisestä riitaa hallituksen sisällä
Toimenpideohjelma lieventyi suosituksiksi
Opetusministeriössä valmisteltu rakenteellisen
kehittämisen toimenpideohjelma
lieventyi suuntaviivoiksi. Yliopistoja
ammattikorkeakouluverkon supistamisesta
onkin eripuraa kahden päähallituspuolueen
välillä. Suositukset korkeakouluverkon
rakenteellisesta kehittämisestä
oli määrä esitellä yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen rehtoreille viime
perjantaina.
Viikolla 7 rakenteellinen kehittäminen oli ollut
esillä pääministerin johtamassa tiede- ja teknologianeuvostossa.
Käsittelyssä oli ollut erinäköinen
lista kuin se, jonka opetusministeri Sari Sarkomaa
esitteli 15.2. sivistyspoliittisen ministeriryhmän
kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Ilmeisesti Keskustan ministerit
vaativat tiede- ja teknologianeuvostossa esillä
olleeseen versioon muutoksia.
Opetusministeri Sarkomaa korosti, ettei hän
tule esittelemään lakkautuslistaa. Hän piti “Korkeakoulujen
rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoja
2008-2011” suosituksena siitä, miten korkeakouluverkkoa
lähdetään kehittämään yhdessä
yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja alueiden
kanssa.
- Listaa ei ole vedetty opetusministerin pöytälaatikosta
vaan se pohjautuu muun muassa
korkeakoulujen johdon marraskuisessa seminaarissa
esiteltyihin ajatuksiin sekä sivistyspoliittisen
ministerityöryhmän linjauksiin, Sarkomaa
totesi tiedotustilaisuudessa.
Ministeri esitteli suuntaviivat tiedotustilaisuudessa
power point -esityksenä. Hieman outoa oli
Toimenpideohjelma lieventyi suosituksiksi
Rakenteellisesta kehittämisestä riitaa hallituksen sisällä
Opetusministeri Sari Sarkomaan mielestä rakenteet ja laatikkoleikit eivät ole keskeisiä,
mutta niitäkin tarvitaan.
24 ACATIIMI 2/ 2008
se, että myöhemmin samaisena päivänä opetusministeriön
nettisivuille laitettu esitys ei ollut
sama kuin se, mikä jaettiin paperikopioina infossa
toimittajille. Nettiversiosta puuttui kiinnostavin
kohta eli yliopisto- ja ammattikorkeakoululistat.
Tilanne on ilmeisen herkkä päähallituspuolueiden
välillä. Keskustan puoluesihteeri Jarmo
Korhonen jyrähtikin Verkkolehti Apilassa 16.
helmikuuta, että Sarkomaan esittelemä lista ei
tule koskaan saamaan Keskustan hyväksyntää.
- Korkeakouluverkkoa tarkasteltaessa tärkeintä
ei ole rakenne, vaan opetuksen laatu, taso ja alueellinen
tasapainoisuus, Korhonen tähdensi.
Sivistyspoliittisen ministerityöryhmän jäsen
liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoutui
myös irti yksityiskohtaisesta korkeakouluverkkoesityksestä.
Lähinnä Keskustan
kommentit ovat kuitenkin koskeneet ammattikorkeakouluja
Enintään 15 yliopistoa vuonna 2020
Opetusministeriön vision mukaan Suomessa on
vuonna 2020 enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua
sekä näiden lisäksi 4-5 yliopistojen
ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa
strategista liittoumaa. Yliopiston tavoitekoko
on 3000, ammattikorkeakoulun 2500 ja strategisen
liittoutuman 8000 kokopäiväopiskelijaa.
(Nämä luvut oli esitelty jo Acatiimissa 1/2008
Communicatio Academicasta kertovan jutun
yhteydessä.)
Tammikuun lopun sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä
Sarkomaa oli ajanut taideyliopistoa,
johon olisi tullut mukaan myös Tampereen
yliopiston näyttelijäkoulutus. Tampereella oli
nostettu tästä kova metakka ja nyt esitetyssä taideyliopistossa
ovat mukana vain Teatterikorkeakoulu
ja Kuvataideakatemia. Sibelius-Akatemia
voisi tulla siihen mukaan myöhemmin. Tampereen
yliopiston näyttelijäkoulutuksen kohdalla
tilanne on Sarkomaan mukaan auki: se voi liittyä
taideyliopistoon tai pysyä Tampereella.
Yksi poikkeus tutkinnonanto-oikeuksiin
Hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä
linjasi kokouksessaan 15. helmikuuta, että uusia
tutkinnonanto-oikeuksia ei anneta. Tästä ainoa
poikkeus on Itä-Suomen yliopisto, joka saa kauan
kaipaamansa kauppatieteiden tutkinnonanto-
oikeuden. Sarkomaa korosti, että Itä-Suomi
saa tämän, koska se on samalla luvannut luopua
kansantaloustieteestä.
Hammaslääketieteen koulutusta aiotaan lisätä
nykyisissä yksiköissä jo tänä vuonna. Yliopistojen
strategioiden uusimisen yhteydessä 2010 on
mahdollista avata Itä-Suomessa hammaslääketieteen
koulutus.
- Hammaslääkäripulan helpottamisessa tulee
kiinnittää huomiota myös nykyistä parempiin
opintojen läpäisyaikoihin, Sarkomaa totesi.
Opettajankoulutuksessa nykyiset yksiköt säilyvät,
mutta filiaalien yhteistyötä emoyliopistojen
kanssa tiivistetään.
Teksti:Kirsti Sintonen
Kuva: Lehtikuva Oy/ Valtioneuvoston kanslia
Opetusministeriön visio yliopistoverkosta
2020
Sisä-Suomen allianssi (JY, TaY, TTY)
Helsingin yliopisto ja Svenska handelshögskolan
Innovaatioyliopisto (TKK, HKKK, TaiK)
Turun uusi yliopisto (TY, TKKK)
Oulun yliopisto
Itä-Suomen yliopisto (JoY, KY)
Åbo Akademi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lapin yliopisto
Vaasan yliopisto
Taideyliopisto (TeaK, KuvA, mahdollisesti SibA)
|