2/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

     

    Työmarkkinanäkymiä kevään korvilla

    Valtion viimesyksyinen sopimus määrittää työmarkkinakehityksen pariksi vuodeksi. Opetusministeriön tasolla käydään vielä helmikuun kuluessa tarkentavat virkaehtoneuvottelut. Työajan seurantakysymys on eräiltä osin riitautunut. Yliopistojärjestöjen huomio on suuntautumassa entistä enemmän yliopisto-uudistukseen, rakenteelliseen kehittämiseen ja voimavaroihin.

    Viime loka-marraskuussa solmittiin valtiolla työmarkkinaratkaisu ajalle 1.10.2007–31.1.2010. Tänä aikana vallitsee työrauha. Valtion ratkaisu, kuten kaikkien muidenkin alojen työmarkkinaratkaisut tehtiin ilman kokoavaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Eri sektorien saamien korotusten vertailussa voidaan todeta, että valtion palkolliset pärjäävät kohtuullisen hyvin. Valtion yleiskorotukset ovat lähes prosentuaalisia eikä ratkaisuun sisälly esim. matalapalkkaeriä. Tämä on akavalaisittain hyvä.

    Viimesyksyinen valtion sopimusratkaisu määrittää työmarkkinanäkymät pariksi vuodeksi eteenpäin. Valtion työmarkkinaratkaisun sisältöä ja vaikutuksia on kuvattu aikaisemmin Acatiimissa ja järjestöjen tiedotteissa. Tässä yhteydessä on syytä vielä todeta muutamia avainkohtia.

    Korotukset 1.10.2007

    Uusi ratkaisu merkitsi, että 1.10.2007 alkaen tuli taannehtivasti kolmen ja puolen prosentin yleiskorotus. Samasta ajankohdasta tuli yliopistoissa VPJ:n (=aikaisempi UPJ; työmarkkinalaitos käyttää nykyisin systemaattisesta VPJ:tä) kolmannen vaiheen korotus. Lisäksi samasta ajankohdasta 1.10.2007 alkaen tuli vaativuustasojen yläpäihin ja keski-vaiheille euromääräinen edelliseen sopimukseen perustuva kehittämisraha. Koska palkankorotuseriä on useita, saattoi lokakuinen korotus olla joidenkin kohdalla melko mittavakin. Eräissä melko harvinaisissa tapauksissa korotukset ovat saattaneet 1.10.2007 alkaen olla lähes kymmenen prosentin luokkaa. Useimmiten korotuksen olivat tätä selvästi pienemmät.

    VPJ:n nopeutettu voimaantulo 1.1.2008

    Valtion voimassa olevaan yleiseen sopimukseen sisältyy tämän kuun alusta lukien 0,6 %:n paikallinen erä ja 1 %:n kehittämiserä.

    Niin ikään valtion yleiseen sopimukseen kuuluu 1.3.2009 alkaen 0,7 %:n paikalliserä ja 1 %:n kehittämiserä. Solmittaessa yliopistojen VPJ -sopimusta kesällä 2006 tarkoituksena oli, että VPJ:n mukaiset korotukset tulevat yliopistoissa voimaan vähitellen siten, että järjestelmä olisi ollut täysimääräisesti voimassa 1.10.2009 lukien. Valtion viime syksyisellä yleisellä työmarkkinaratkaisulla siirtymäkausi kuitenkin lyhennettiin siten, että VPJ tuli yliopistoissa voimaan (lähes) täysimääräisesti 1.1.2008 lukien.

    VPJ:n nopeuttaminen rahoitettiin paikalliserillä ja kehittämiserillä, joten yliopistojen osalta korotuksia ei tule 1.3.2008 eikä 1.3.2009 lukien. Yhteensä kahden prosentin kehittämiserät siirtyvät maksettaviksi sopimuskauden lopulle. Tässä vaiheessa ei tarkkaa maksamisajankohtaa vielä tiedetä.

    Yliopistojen VPJ:n henkilökohtaisen suoriutumisosan katto on 46 % vaativuusosasta. Alkuperäisen sopimuksen mukaan siirtymäkauden päätyttyä se nostetaan 48 %:iin. Näin ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut 1.1.2008 lukien. Henkilökohtaisen suoriutumisen katon nostaminen 48 %:iin tapahtuu sopimuskauden lopulla. Tuolloin kehittämiserästä irrotetaan noin prosentin suuruinen siivu tähän tarkoitukseen. Kehittämiserää jää muuhun tarkoitukseen suunnattavaksi sopimuskauden lopulla runsas prosentti.

    Muut korotukset

    Kuluvan vuoden lokakuussa tulee suoritettavaksi 2,3 %:n yleiskorotus kaikille.

    Vastaavasti 1.10.2009 alkaen tulee 2,2 %:n yleiskorotus kaikille. Valtion sopimukseen sisältyy sopimuskauden päätyttyä maksettavaksi tuleva samapalkkaerä, Työmarkkinanäkymiä kevään korvilla 22 ACATIIMI 2/ 2008 joka on 0,2 % valtion koko palkkamenoista. Sopimukseen sisältyy varsin yksityiskohtaiset määräykset samapalkkaerän käytännön toteuttamisesta.

    Luottamusmiesjärjestelmää kehitetään korottamalla luottamusmiesten palkkioita.

    Muut kuin taloudelliset vaikutukset

    Loka-marraskuussa tehty valtion ratkaisu on ensi sijassa palkankorotusratkaisu. Siihen liittyy jonkin verran myös muita elementtejä. Luottamusmiehen tiedonsaantioikeutta selkiytetään varsinkin määräaikaisten, osa-aikaisten ja ulkopuolisten lukumääristä ja niiden muutoksista.

    Arviointiryhmien työskentelyä pyritään tehostamaan. Työsuojelun yhteistoimintasopimusta uudistettiin vastaamaan työsuojelun valvontalakia.

    Tarkentavat neuvottelut opetusministeriön tasolla

    Voimassa oleva valtion yleinen virkaehtosopimus lähtee siitä, että tarkentavat virkaehtosopimukset käydään helmikuun 2008 loppuun mennessä. Nämä neuvottelut ovat käynnissä opetusministeriön tasolla.

    JUKO on jo viime vuoden puolella esittänyt käsiteltäväksi VPJ:n vaativuustasokartan soveltamisohjetta. Tarkentavissa neuvotteluissa käsitellään myös opetushenkilökunnan työaikasopimuksen täsmentämistä siten, että vuosittaisen 1600 tunnin työajan kohdentaminen tehdään vain työsuunnitelman puitteissa kerran vuodessa. Myös esimiesten palkkiosopimusta on esitetty korjattavaksi. Esillä on myös eräitä muita JUKOn esityksiä. Tiedossa ei ole vielä, mitkä esityksistä tulevat toteutumaan.

    Riita työajan seurannasta

    Kokonaiskustannusmalliin perustuvia työajan kohdentamisjärjestelmiä on käynnistetty tai suunnitellaan käynnistettäväksi lähes kaikissa yliopistoissa. Tässä yhteydessä esiin on noussut 1600 tunnin kokonaistyöajan piirissä olevien yliopisto- opettajien työajan raportointi. Eräiden yliopistotyönantajien taholta suunniteltu viikoittainen tai vieläpä päivittäinen raportointi mahdollistaa työajan ajallisen seurannan, joka järjestöjen käsityksen mukaan on voimassa olevan virkaehtosopimuksen vastainen.

    Yliopistouudistus, rakenteellinen kehittäminen ja voimavarat

    Voimassa oleva sopimus päättyy 31.1.2010 eli samoihin aikoihin, kun yliopistouudistus tulee täysitehoisesti voimaan. Tapahtumien ajallinen läheisyys on enemmän sattumaa. Yliopistouudistuksen merkitys neuvottelu- ja sopimusjärjestelmälle on selvittelyjen kohteena. Nyt ei tiedetä, missä järjestyksessä seuraava varsinainen kierros käydään. Seuraava varsinainen kierros käytäneen syksyllä 2009 ja alkuvuonna 2010. Yliopistouudistuksella ja yliopistojen rakenteellisella kehittämisellä tulee olemaan neuvottelujärjestelmän lisäksi muussakin suhteessa työmarkkinallisia vaikutuksia. Yliopistojen voimavarakysymyksellä on suuria henkilöstövaikutuksia. Nämä kysymykset tulevat olemaan entistä näyttävämmin järjestöjen agendalla.

    Teksti: Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja
    13.2.2008