Työmarkkinanäkymiä kevään korvilla
Valtion viimesyksyinen sopimus määrittää
työmarkkinakehityksen pariksi vuodeksi.
Opetusministeriön tasolla käydään
vielä helmikuun kuluessa tarkentavat
virkaehtoneuvottelut. Työajan seurantakysymys
on eräiltä osin riitautunut.
Yliopistojärjestöjen huomio on suuntautumassa
entistä enemmän yliopisto-uudistukseen,
rakenteelliseen kehittämiseen
ja voimavaroihin.
Viime loka-marraskuussa solmittiin valtiolla
työmarkkinaratkaisu ajalle 1.10.2007–31.1.2010.
Tänä aikana vallitsee työrauha. Valtion ratkaisu,
kuten kaikkien muidenkin alojen työmarkkinaratkaisut
tehtiin ilman kokoavaa tulopoliittista
kokonaisratkaisua. Eri sektorien saamien korotusten
vertailussa voidaan todeta, että valtion
palkolliset pärjäävät kohtuullisen hyvin. Valtion
yleiskorotukset ovat lähes prosentuaalisia eikä
ratkaisuun sisälly esim. matalapalkkaeriä. Tämä
on akavalaisittain hyvä.
Viimesyksyinen valtion sopimusratkaisu
määrittää työmarkkinanäkymät pariksi vuodeksi
eteenpäin. Valtion työmarkkinaratkaisun sisältöä
ja vaikutuksia on kuvattu aikaisemmin Acatiimissa
ja järjestöjen tiedotteissa. Tässä yhteydessä
on syytä vielä todeta muutamia avainkohtia.
Korotukset 1.10.2007
Uusi ratkaisu merkitsi, että 1.10.2007 alkaen tuli
taannehtivasti kolmen ja puolen prosentin yleiskorotus.
Samasta ajankohdasta tuli yliopistoissa
VPJ:n (=aikaisempi UPJ; työmarkkinalaitos
käyttää nykyisin systemaattisesta VPJ:tä) kolmannen
vaiheen korotus. Lisäksi samasta ajankohdasta
1.10.2007 alkaen tuli vaativuustasojen
yläpäihin ja keski-vaiheille euromääräinen edelliseen
sopimukseen perustuva kehittämisraha.
Koska palkankorotuseriä on useita, saattoi lokakuinen
korotus olla joidenkin kohdalla melko
mittavakin. Eräissä melko harvinaisissa tapauksissa
korotukset ovat saattaneet 1.10.2007 alkaen
olla lähes kymmenen prosentin luokkaa. Useimmiten
korotuksen olivat tätä selvästi pienemmät.
VPJ:n nopeutettu voimaantulo 1.1.2008
Valtion voimassa olevaan yleiseen sopimukseen
sisältyy tämän kuun alusta lukien 0,6 %:n paikallinen
erä ja 1 %:n kehittämiserä. Niin ikään
valtion yleiseen sopimukseen kuuluu 1.3.2009
alkaen 0,7 %:n paikalliserä ja 1 %:n kehittämiserä.
Solmittaessa yliopistojen VPJ -sopimusta kesällä
2006 tarkoituksena oli, että VPJ:n mukaiset
korotukset tulevat yliopistoissa voimaan vähitellen
siten, että järjestelmä olisi ollut täysimääräisesti
voimassa 1.10.2009 lukien. Valtion
viime syksyisellä yleisellä työmarkkinaratkaisulla
siirtymäkausi kuitenkin lyhennettiin siten, että
VPJ tuli yliopistoissa voimaan (lähes) täysimääräisesti
1.1.2008 lukien.
VPJ:n nopeuttaminen rahoitettiin paikalliserillä
ja kehittämiserillä, joten yliopistojen osalta
korotuksia ei tule 1.3.2008 eikä 1.3.2009 lukien.
Yhteensä kahden prosentin kehittämiserät siirtyvät
maksettaviksi sopimuskauden lopulle. Tässä
vaiheessa ei tarkkaa maksamisajankohtaa vielä
tiedetä.
Yliopistojen VPJ:n henkilökohtaisen suoriutumisosan
katto on 46 % vaativuusosasta. Alkuperäisen
sopimuksen mukaan siirtymäkauden
päätyttyä se nostetaan 48 %:iin. Näin ei kuitenkaan
ole vielä tapahtunut 1.1.2008 lukien. Henkilökohtaisen
suoriutumisen katon nostaminen
48 %:iin tapahtuu sopimuskauden lopulla. Tuolloin
kehittämiserästä irrotetaan noin prosentin
suuruinen siivu tähän tarkoitukseen. Kehittämiserää
jää muuhun tarkoitukseen suunnattavaksi
sopimuskauden lopulla runsas prosentti.
Muut korotukset
Kuluvan vuoden lokakuussa tulee suoritettavaksi
2,3 %:n yleiskorotus kaikille. Vastaavasti
1.10.2009 alkaen tulee 2,2 %:n yleiskorotus kaikille.
Valtion sopimukseen sisältyy sopimuskauden
päätyttyä maksettavaksi tuleva samapalkkaerä,
Työmarkkinanäkymiä kevään korvilla
22 ACATIIMI 2/ 2008
joka on 0,2 % valtion koko palkkamenoista. Sopimukseen
sisältyy varsin yksityiskohtaiset määräykset
samapalkkaerän käytännön toteuttamisesta.
Luottamusmiesjärjestelmää kehitetään korottamalla
luottamusmiesten palkkioita.
Muut kuin taloudelliset vaikutukset
Loka-marraskuussa tehty valtion ratkaisu on
ensi sijassa palkankorotusratkaisu. Siihen liittyy
jonkin verran myös muita elementtejä.
Luottamusmiehen tiedonsaantioikeutta selkiytetään
varsinkin määräaikaisten, osa-aikaisten ja
ulkopuolisten lukumääristä ja niiden muutoksista.
Arviointiryhmien työskentelyä pyritään tehostamaan.
Työsuojelun yhteistoimintasopimusta
uudistettiin vastaamaan työsuojelun valvontalakia.
Tarkentavat neuvottelut
opetusministeriön tasolla
Voimassa oleva valtion yleinen virkaehtosopimus
lähtee siitä, että tarkentavat virkaehtosopimukset
käydään helmikuun 2008 loppuun mennessä.
Nämä neuvottelut ovat käynnissä opetusministeriön
tasolla.
JUKO on jo viime vuoden puolella esittänyt
käsiteltäväksi VPJ:n vaativuustasokartan soveltamisohjetta.
Tarkentavissa neuvotteluissa käsitellään
myös opetushenkilökunnan työaikasopimuksen
täsmentämistä siten, että vuosittaisen
1600 tunnin työajan kohdentaminen tehdään
vain työsuunnitelman puitteissa kerran vuodessa.
Myös esimiesten palkkiosopimusta on esitetty
korjattavaksi. Esillä on myös eräitä muita JUKOn
esityksiä. Tiedossa ei ole vielä, mitkä esityksistä
tulevat toteutumaan.
Riita työajan seurannasta
Kokonaiskustannusmalliin perustuvia työajan
kohdentamisjärjestelmiä on käynnistetty tai
suunnitellaan käynnistettäväksi lähes kaikissa
yliopistoissa. Tässä yhteydessä esiin on noussut
1600 tunnin kokonaistyöajan piirissä olevien yliopisto-
opettajien työajan raportointi. Eräiden
yliopistotyönantajien taholta suunniteltu viikoittainen
tai vieläpä päivittäinen raportointi mahdollistaa
työajan ajallisen seurannan, joka järjestöjen
käsityksen mukaan on voimassa olevan virkaehtosopimuksen
vastainen.
Yliopistouudistus, rakenteellinen
kehittäminen ja voimavarat
Voimassa oleva sopimus päättyy 31.1.2010 eli
samoihin aikoihin, kun yliopistouudistus tulee
täysitehoisesti voimaan. Tapahtumien ajallinen
läheisyys on enemmän sattumaa.
Yliopistouudistuksen merkitys neuvottelu- ja
sopimusjärjestelmälle on selvittelyjen kohteena.
Nyt ei tiedetä, missä järjestyksessä seuraava varsinainen
kierros käydään. Seuraava varsinainen
kierros käytäneen syksyllä 2009 ja alkuvuonna
2010.
Yliopistouudistuksella ja yliopistojen rakenteellisella
kehittämisellä tulee olemaan neuvottelujärjestelmän
lisäksi muussakin suhteessa työmarkkinallisia
vaikutuksia. Yliopistojen voimavarakysymyksellä
on suuria henkilöstövaikutuksia.
Nämä kysymykset tulevat olemaan entistä
näyttävämmin järjestöjen agendalla.
Teksti: Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
13.2.2008
|