Julkisoikeudellinen laitos henkilöstön silmin

Selvitysmiehet Niilo Jääskinen & Jorma Rantanen ehdottavat yliopistojen uudeksi hallintomalliksi itsenäistä julkisoikeudellista laitosta. Selvitysmiesten mielestä kotimaisia esimerkkejä tästä ovat Työterveyslaitos ja Eläketurvakeskus. Millaisena näiden laitosten järjestelmä näyttäytyy henkilöstön silmissä? Kysyimme asiaa pääluottamusmiehiltä.

Työterveyslaitos (TTL) saa rahoituksensa valtionosuuksista ja kilpaillusta rahoituksesta. Samantapaista rahoituspohjaa selvitysmiehet esittävät siis myös yliopistoille. Jääskinen & Rantanen luovuttivat raporttinsa opetusministerille 17. tammikuuta (ks. Acatiimi 1/2007 sivut 11-13).

TTL:n yhteensä noin 800-850 työntekijästä 600 on valtionosuushenkilöstöä. Loput noin 250 saa rahoituksensa täysin ulkopuolisista projekteista. Sosiaalija terveysministeriö valvoo laitoksen toimintaa ja sen kanssa tehdään tulossopimukset. TTL:n entinen pääjohtaja Rantanen esittää myös yliopistoille samantapaista sekamallia. Yliopistojen kohdalla ohjausvalta säilyisi opetusministeriöllä mm. tulosneuvottelujen kautta.

- Meillä jokaista valtionosuustointa kohden pitää tienata 20 prosenttia muista lähteistä. Täytyy tehdä tulosta, mutta ei saa kilpailla vapailla markkinoilla. Toimimme siis omakustannehintaan, selvittää TTL:n mallia akavalaisten pääluottamusmies Mirja Kiilunen.

Henkilöstön ääni ei kuulu tarpeeksi

Työterveyslaitoksessa on johtokunta, joka koostuu sosiaali- ja terveysministeriön ja työmarkkinajärjestöjen edustajista. Nyt siellä on EK:n, MTK:n, SAK:n ja STTK:n edustajat. Mirja Kiilunen toivoo, että seuraavalla kerralla myös AKAVA saisi edustajansa johtokuntaan. Tämä olisikin oikeus ja kohtuus, koska henkilöstöstä noin 450 kuuluu akavalaisiin järjestöihin. Lisäksi johtokunnassa on yksi henkilöstön edustaja. Puheenjohtajana toimii professori Mats Brommels.

Johtokunta hyväksyy mm. työjärjestyksen, jossa kuvataan Työterveyslaitoksen organisaatiorakenne, ylimmän johdon tehtävät sekä asioiden käsittelyjärjestys. Se käsittelee muun muassa strategiaa ja päättää laitoksen ylimmän johdon toimeen ottamista ja toimesta vapauttamista sekä muista periaatteellisista tai laajakantoisista laitoksen toimintaan ja kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.

Nykyisessä päätöksenteossa henkilöstön ääni saisi Kiilusen mielestä kuulua enemmänkin – nyt päätökset menevät lähes aina pääjohtajan esitysten mukaisesti.

Henkilöstön ongelmat ovat pitkälti samoja kuin yliopistoissakin. Määräaikaisilla esiintyy muun muassa ketjutettuja työsuhteita. Viimeaikoina toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien määrä on kyllä hieman kasvanut.

Suurimpana ongelmana Mirja Kiilunen pitää palkkausta.

- Olemme jääneet jälkeen valtion ja kuntien palkkakehityksestä, koska emme ole saaneet niitä korotuksia, joita julkisen puolen henkilöstölle on tullut. Palkkavertailujen mukaan olemme jäljessä myös muista sektoritutkimuslaitoksista.

Keskipalkka on alle 2700 euroa, minimipalkka on noin 1300 euroa. Taloon tullut tutkija aloittaa yleensä alle 2000 euron kuukausipalkalla. Väitelleelle tutkijalle voidaan maksaa noin 3000. Palkkakehityksen katto on 400 eurossa.

Työterveyslaitoksessa on käytössä oma palkkausjärjestelmä, joka on ollut käytössä vuodesta 2003. Kiilunen pitää palkkausjärjestelmän suoritusosaa, joka on vain 1,3 prosenttia peruspalkasta, aivan liian pienenä. Talossa on oma työehtosopimus, mutta laitoksessa noudatetaan valtion matkustussääntöä. Työnantaja on järjestäytynyt Terveyspalvelualan työnantajiin.

Tuottavuusohjelma ja Neuvon esitykset uhkina

Työterveyslaitoksessa tehtävä tutkimus on soveltavaa tutkimusta, joten se saa rahoitusta elinkeinoelämän puolelta muiden ulkopuolisten lähteiden lisäksi. Perustutkimukseen keskittyvät yliopistot ovat tässä suhtessa vaikeammassa asemassa. Dosentti Kiilusen mielestä rahoituksen tutkimusta ohjaava piirre on myös joskus näkyvissä.

Tuottavuusohjelman uhka leijuu Työterveyslaitoksen yllä yhtä lailla kuin yliopistojenkin. Tuottavuushankeen myötä osasta TTL:sta puuhataan liikelaitosta ja väenvähennys koskee 70 henkeä. Suuren varjon tulevaisuuden ylle heittävät myös Yrjö Neuvon työryhmän visiot valtion tutkimusrahoituksen uudistamiseksi. Kiilusen mielestä Neuvon ehdotukset uhkaavat johtaa tutkimusrahoituksen pienenemiseen, kilpaillun rahoitusosuuden kasvamiseen ja pätkätyöläisten määrän nousuun.

Eläketurvakeskus kärjessä Suomen parhaat työpaikat-kilpailussa

Eläketurvakeskus voitti tänä vuonna Suomen parhaat työpaikat -kilpailussa julkisten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden sarjan. Tulokset julkistettiin 31. tammikuuta. Palkintoraati piti voiton avaimina henkilöstön vastuuntuntoa työssään sekä vahvaa tunnetta ja tietämystä työnsä merkityksestä yhteiskunnalle ja ihmiselle.

ETK:n vahvuuksiksi luettiin myös työntekijöiden keskuudessa vallitseva turvallisuudentunne työn jatkumisesta ja työpaikan ilmapiiriä leimaava huolenpito ja välittäminen työntekijöistä. Kilpailun järjestäjä (Great Place to Work Institute) arvosti myös ETK:n tapaa perehdyttää uudet työntekijät työhönsä, ammattitaidon ylläpitämistä ja parantamista sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

ETK:n pääluottamusmies Anna Ruso jakaa palkintoraadin mietteet: - Työnantaja pyrkii panostamaan siihen, että henkilöstö viihtyy.

Eläketurvakeskuksessa on töissä noin 400 henkilöä. Määräaikaisia näistä on hyvin vähän. Talossa on oma työehtosopimus.

- Olemme tyytyväisiä siitä, että työpaikalla pystytään sopimaan palkoista ja muista työsuhteen eduista. Henkilöstöllä on edustus johtoryhmässä ja meitä kuullaan muutenkin, henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Ruso toteaa.

Henkilöstön edustaja on mukana myös palkkaryhmässä. Oma palkkausjärjestelmä on nykyisellään ollut käytössä viitisen vuotta. Palkka jakautuu tehtäväkohtaiseen peruspalkkaan sekä henkilökohtaisesta pisteytyksestä määräytyvään palkanosaan.

- Pistekeskustelut käydään vuosittain. Peruspalkan ja henkilökohtaisen osuuden lisäksi monilla on vielä kolmas palkan osa, joka muodostuu mm. entisistä ikälisistä.

Anna Ruson mielestä ETK solahtaa valtion ja yksityisen sektorin välimaastoon. Eläketurvakeskuksen rahoitus kertyy työeläkemaksuista.

Kirsti Sintonen

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto selvitysmiesten raportista:

Henkilöstömuutokset edellyttävät lisäkäsittelyä

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat antaneet lausuntonsa selvitysmiesten Jääskisen ja Rantasen raportista. Molempien liittojen mielestä raporttiin sisältyvä ehdotus laajasta rahastotaloudesta olisi parempi malli kuin yliopistojen muuttaminen itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi. Liitot korostavat muutosten keskellä myös henkilöstön aseman turvaamista.

Tieteentekijöiden liiton mielestä selvitysmiehet Jääskinen ja Rantanen ovat kuvanneet hyvin yliopistojen nykyisen aseman ongelmia. Ratkaisuksi he esittävät yliopistoille itsenäistä julkioikeudellista asemaa, yliopistojen hallinnon uudistamista ja yliopistojen henkilöstön palvelussuhteiden muuttamista työsuhteisiksi.

1) Tieteentekijöiden liitto kannattaa yliopistojen taloudellisen autonomian varovaista lisäämistä. Liitto katsoo, että autonomian lisäämiseksi vaihtoehto laajennetusta rahastomallista olisi mahdollinen. Sen edellytykset täytyisi paremmin selvittää. Yliopistojen muuttaminen itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi olisi liian jyrkkä muutos ja se aiheuttaisi taloudellista epävarmuutta. Taloudellisen autonomian lisääminen ei tuo ratkaisua yliopistojen perusrahoituksen tasoon. Liitto katsoo, että perusrahoituksen tasoa on korotettava hallintomallista riippumatta.

2) Yliopistojen ulkopuoliset tahot eivät saa muodostaa enemmistöä yliopistojen hallinnosta. Strategiaa ja resurssien ohjaamista koskeva päätöksenteko ja opetuksen ja tutkimuksen sisältöön liittyvät asiat liittyvät toisiinsa, joten näiden käsittely eri toimielimissä tuntuu keinotekoiselta. Yliopistojen päättävien elinten valinnassa ja kokoonpanossa tulee korostua tieteellisen asiantuntemuksen merkitys.

3) Yliopistojen henkilöstön asema tulee turvata muutoksissa. Yliopistojen virkavastuulla toteutettavat tehtävät on tähän saakka tehty virkasuhteessa. Liitto katsoo, että mahdollisen palvelussuhdelajin muutoksen vaikutukset on selvitettävä. Henkilöstöä koskevat muutokset edellyttävät perusteellista lisäkäsittelyä, jossa henkilöstöjärjestöjen tulee olla mukana.

(Ks. koko lausunto www.tieteentekijoidenliitto.fi)

Professoriliitto katsoo, että raportti sisältää yksityiskohtaisen ja pääasiassa oikeaan osuneen selvityksen yliopistojen nykytilasta. Joiltakin osin raportti on kuitenkin epätasainen. Esimerkiksi kansainvälisen vertailun anti on vähäinen.

Liitto kannattaa yliopistojen taloudellisen autonomian maltillista lisäämistä. Tätä toteuttaa parhaiten raportissa kuvattu yliopistojen laaja rahastotalous. Yliopistojen muuttaminen kerralla tehtynä itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi olisi liian jyrkkä muutos, joka aiheuttaisi taloudellista epävarmuutta. Asiassa voidaan edetä vaiheittain.

Raportissa esitetään yliopistoihin erillistä johtokuntaa ja konsistoria. Kaksijakoinen yliopiston päätöksentekomalli lisäisi byrokratiaa sekä loisi toimivaltaristiriitoja.

Yliopiston päättävien elinten ja muidenkin elinten valinnassa ja kokonpanossa tulee korostua tieteellisen (taiteellisen) asiantuntemuksen merkitys. Hallituksessa voi kuitenkin olla nykyistä enemmän ulkoista edustusta.

Yliopiston rehtori tulee olla edelleen laajan vaalikollegion valitsema.

Yliopistojen pääasiallisen palvelussuhdelajin tulee olla virkasuhde. Raportissa esitetty työsuhteistaminen ja siihen liittyvä virkavastuu aiheuttaisi sekavuutta. Palvelussuhteiden ehtojen neuvottelujärjestelmä tulee säilyttää suunnilleen nykyisen kaltaisena. Yliopistotasolle voidaan kuitenkin siirtää paikallista toimivaltaa.

Professorien asema tieteellisinä johtajina tulee säilyä. Professorien kelpoisuusvaatimukset tulee säilyttää nykyisenkaltaisina. Professorien tehtäviin valitsemisesta tulee olla erityislainsäädäntö.

Henkilökuntaa koskevat muutokset edellyttävät perusteellista lisäkäsittelyä, jossa henkilöstöjärjestöillä tulee olla keskeinen asema.

(Ks. koko lausunto www.professoriliitto.fi)